Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maija Liisa Halmeoras (1919 - 1998)
    Kunnansihteeri. Kirjanpitäjä. Syntymä / Birth / Рождение: Maija Halmeoras syntyi 1.3.1919 Iisalmessa. Kuolema / Death / Смерт: Maija Halmeoras kuoli 19.2.1998 Keuruulla, siunattiin Keuruun siun...
  • Niilo Korhonen (c.1590 - 1677)
    Syntymäaikatiedot vaihtelevia: c. 1590 c. 1574 , c. 1595 Syntymäpaikasta kahta käsitystä: Tavisalmi, Jännevirta, Kuopion msrk, Finland tai Hirvilahti, Kuopio TAULU 4 TAULU 13:
  • Torsten Rafael Hagman (1891 - 1956)
    Länsman, handelsman. Nimismies, liikemies.
  • Kaisa Leskinen (1655 - 1737)
  • Aleksanteri Grigorjev Judin (1922 - 2000)
    Lisätty hauta kuva ja päivitetty siitä kuolinaika ja hautapaikka.

Siilinjärven paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Siilinjärven kunnassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Siilinjärvi – nuori kunta, pitkä historia

Siilinjärvi aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1.1.1925. Vaikka Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan osista muodostettu kunta on iältään nuori, ulottuu alueen asutushistoria aina 10 000 vuoden taakse. Kielitieteilijät katsovat Siilinjärvi-nimen alkuperäksi saamen kielissä talvikylää tarkoittavan sanan siida. Talvikylät olivat paikkoja, joihin kyläyhteisöt kokoontuivat sydäntalven ajaksi. Siilinjärvi-nimi esiintyy asiakirjoissa jo 1600-luvulla (Sijliiärfwi). Myös Siili-nimeä on alueesta käytetty jo varhain, mutta paikkakunnan nimi ei voi viitata kyseiseen eläinlajiin, sillä siili on saapunut Suomen luontoon vasta 1800-luvulla.

Mahdollisesti yksi Pohjois-Savon vanhimmista muinaisjäännöksistä on Siilinjärven Limalahden varhaiskivikautinen asuinpaikka, joka on ajoitettu korkeutensa perusteella noin 8200 eaa. ikäiseksi. Kunnan alueelta tunnetaan viitisenkymmentä esihistoriallista muinaisjäännöstä, jotka ovat asuinpaikkoja, pyyntikuoppia, hautapaikkoja ja yksittäisten esineiden löytöpaikkoja. Pöljän alue on erityisen tunnettu kivikautisista asuinpaikoistaan, onpa kylän mukaan nimetty yksi kivikautinen keramiikkatyylikin, Pöljän keramiikka.

Alue oli rautakaudella ja keskiajan alussa lappalaisten asuttamaa erämaata, jossa toimeentulo perustui eränkäyntiin. Termillä lappalainen on vanhastaan viitattu henkilöihin, joiden pyyntiin perustuva elämäntapa oli liikkuva verrattuna kiinteästi paikoillaan asuviin talonpoikiin. Keskiajalla hämäläiset ja karjalaiset talonpojat ulottivat eränkäyntiään Pohjois-Savon alueelle. Säilyneiden asiakirjojen perusteella tiedetään seudulla käyneen erällä nykyisten Etelä-Savon pitäjien (Juva, Rantasalmi) talonpoikia. Keskiajan kuluessa nämä kaskiviljelystä elantonsa saaneet pienviljelijät perustivat alueelle tiloja, joista seudun kiinteän asutuksen katsotaan alkaneen.

Siilinjärven varhaista ja myöhempääkin historiaa leimaa paikan liikenteellisesti keskeinen sijainti harjujen ja vesistöjen läheisyydessä, jotka ovat olleet tärkeitä kulkureittejä esihistoriallisilta ajoilta saakka. Savon päätie Savonlinnasta Iisalmeen kulki 1600-luvulla nykyisen Siilinjärven läpi. Vuonna 1766 Ruotsin kuningas Kustaa III määräsi rakennettavaksi tien Kuopiosta Ouluun, joka sekin kulki alueen halki. Tietä ja vesireittejä pitkin liikkuivat paitsi ihmiset myös kauppatavarat. Tien varsille perustettiin kestikievareita, joita tiedetään olleen ainakin Toivalassa, Jännevirralla ja nykyisen Siilinpään alueella. Siilinjärvi on ollut jo tuolloin osa maailmankaupan ja liikkumisen valtaväylää!

Rautatie Kuopiosta Iisalmeen rakennettiin vuonna 1902. Rautatie toi mukanaan alueella uusia ihmisiä ja elinkeinoja. Myös laivaliikenne oli vilkasta. Kunnan alkuperäinen keskusta muodostui harjujen, vesistön, vanhan maantien ja rautatien määrittelemään liikenteelliseen solmukohtaan Asematielle noin 1920‒1930-luvuilla. Nykyiseen paikkaansa tasoitetun harjun päälle kunnan keskuskortteli alkoi siirtyä 1970-luvulla. Vuorela, kunnan toinen taajama, syntyi 1960-luvulla. Kunta sai nykyisen muotonsa vuonna 1969, kun Kehvon ja Väänälänrannan alueet liitettiin Siilinjärveen.

Maailmanpolitiikan myllerrykset ovat jättäneet merkkinsä kunnan maaperään. Toivalassa käytiin yksi Ruotsin ja Venäjän välisen Suomen sodan (1808‒1809) merkittävistä taisteluista, jonka muistoina maastosta löytyy erilaisia taistelurakenteita. Vuorelan ja Toivalan alueilla on nähtävissä I maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja, jotka liittyvät tuolloisen emämaa Venäjän 1910-luvulla rakennuttamiin Pietarin puolustuslinjoihin.

Siilinjärvellä on toiminut kaksi suurta sairaalaa. Tarinaharjun keuhkoparantola perustettiin kauniiseen harjumaisemaan vuonna 1911. Pohjois-Savon kuntien yhteinen Siilinjärven piirimielisairaala (Harjamäen sairaala) toimi Harjamäessä vuosina 1926‒1997 ja oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista mielisairaaloista. Molemmat sairaalat toimivat sotien aikana sotasairaaloina. Sotien jälkeen paikkakunnalle sijoitettiin luovutetun Karjalan alueen väestöä Salmin pitäjästä. Karjalaisilla on ollut suuri merkitys paitsi kunnan väkiluvun kehityksessä myös kulttuuri- ja elinkeinoelämässä.

Teollinen kehitys alkoi 1950-luvulla, kun alahärmäläinen Feniks Isotalo perusti sementtivalimon kuntaan vuonna 1953. Tästä sai alkunsa Siilinjärvellä edelleen pääkonttoriaan pitävä Luja-yhtiöt. Rikkohappo Oy, myöhempi Kemira, perusti tehtaansa 1960‒70-lukujen vaihteessa. Nykyisin Yara Suomen lannoitetehdas ja kaivos on yksi kunnan suurimpia työllistäjiä.

Nykypäivän Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava, reilun 21 500 asukkaan nuorekas kunta. Joka viides siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräisesti paremmin koulutettua.

Siilinjärvi Wikipediassa

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Hakkarala, Hamula, Kaaraslahti, Kasurila, Koivumäki, Koivusaari, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Räimä, Rissala, Toivala

Historia

Kirkollinen historia

Siilinjärven seurakunta perustettiin virallisesti toukokuussa 1924, mutta sen syntyhistoria juontaa juurensa vuoteen 1908. Tuolloin Nilsiän, Maaningan ja Kuopion maaseurakunnan osista muodostettiin Keisarillisen senaatin määräyksellä Kasurila-niminen toisen luokan kirkkoherrakunta. Senaatin päätöksen mukaan nimi muutettiin Siilinjärven seurakunnaksi 1.12.1910. Historiankirjat alkavat vuodesta 1924, mutta yksityinen Viinamäen yhtiö piti hautauskirjoja jo 1879-1924.

Valtioneuvoston luvalla itsenäinen Siilinjärven seurakunta alkoi toimia 1.5.1924. Tuohon aikaan kunta perustettiin vasta seurakunnan itsenäistymisen jälkeen, ja Siilinjärven kunta itsenäistyi 1.1.1925, kun itsenäisen seurakunnan alueesta muodostettiin Siilinjärven maalaiskunta. Historiansa alussa Siilinjärven seurakuntaan kuului reilut 4 000 jäsentä. Siilinjärven kunta sai osia Kuopion maalaiskunnasta, kun maalaiskunta liitettiin Kuopion kaupunkiin 1969.

Lähteitä

Projekti aloitettu 26.12.2017