Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Kerimäki

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Anna Carolina Tawast (1852 - 1930)
    Anna Carolina Tawast , född 1852-09-28. Finsk stiftsjungfru. Död ogift 1930-11-08 i Viborg.
  • Catharina Charlotta Tawast (1847 - 1891)
    Catharina Charlotta Tawast , född 1847-11-22, död ogift 1891-07-27.
  • Johanna Eugenia Tawast (1845 - 1901)
    Johanna Eugenia Tawast , född 1845-06-24, död ogift 1901-04-03 i Nyslott.
  • Fredrik Vilhelm Tawast (1836 - 1908)
    Fredrik Vilhelm Tawast , född 1836-05-14, död 1908.
  • Johan Mattsson Pulkkinen (1821 - 1881)
    Parikkala > muuttaneet, 1864-1879 > sivu 30: 1864 ulosmuuttaneita, muutto pvm 15.12.1865 Johan Pulkkinen & Susanna Jantunen lapsineen: Anna, Maria Lovisa, Johan, Matts ja Samuel. Kerimäki, rippikirja...

Tervetuloa rakentamaan Kerimäellä asuneiden sukupuuta! Kaikki profiilit, joilla on yhteys Kerimäkeen, voi liittää tähän Kerimäen paikkakuntaprojektiin. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Lähipaikkakuntien projekteja

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I


Johdanto Kerimäen pitäjä perustettiin vuonna 1642. Kerimäki on alkujaan ollut "emäpitäjä", sillä siitä jo vuonna 1882 erotettiin Savonrannan kunta ja 12 vuotta myöhemmin eli 1894 Enonkosken kunta. Vuonna 1924 perustettiin osasta Kerimäen kunnan aluetta Punkaharjun kunta. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kerimäki ja Punkaharju liityivät Savonlinnaan vuoden 2013 alusta. Enonkoski on edelleen itsenäinen kunta.

Historiaa Uuden ajan alussa Kerimäki oli Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunta.Kerimäestä tuli Säämingin alainen kappeli noin vuonna 1630, ja omaksi seurakunnaksi Kerimäki muuttui noin vuonna 1640. Kerimäkeen ovat kuuluneet Savonranta (perustettu 1861, kappeliksi 1870 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1882), Enonkoski (perustettu 1859, itsenäiseksi seurakunnaksi 1894) ja Punkaharju (itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1922). Punkaharjun kunta perustettiin 1924.

Turun rauhassa vuonna 1743 suurin osa seurakunnasta, mm. silloinen kirkko, joutui Venäjän puolelle. Raja-alueella yli 20 tilaa jäi riidanalaiselle alueelle, jolta niin Ruotsi kuin Venäjäkään ei kantanut veroa. Tilanne jäi tällaiseksi vuoteen 1812 asti. Seurakunta säilyi yhteisenä.

Kerimäen kirkko Kerimäen seurakunta rakensi Puruveden rannalle kirkon, joka on maailman suurin puukirkko ja se valmistui 25. syyskuuta 1847. Kirkon vihki käyttöön piispa C. G. Ottelin helluntaina 11. kesäkuuta 1848. Kerimäen kirkko rakennettiin niin suureksi ennen kaikkea optimististen väestöennusteiden ja ajan hengen mukaan. Suurikokoisia puukirkkoja oli rakennettu lähiseuduille 1800- luvun alussa mm. Mäntyharjulle, Mikkeliin ja Heinävedelle. Taustalla vaikutti ajatus siitä, että suurten kirkkojen pitäjistä muodostui alueellisia keskuksia ja markkinapaikkoja. Toinen ja kenties tuotakin tärkeämpi syy oli raha. Seurakunnalla ei ollut varaa rakentaa kivikirkkoa, jota senaatti olisi halunnut. Puusta rakentamisen häpeä kompensoitiin rakentamalla vähän isompi ja korkeampi puukirkko talkoovoimin. Kirkko on maalattu sisältä muistuttamaan marmoria, jolla pyritään luomaan kivisen kirkon tuntua. Kirkko oli aikansa kirvesmiestaidon mestarinäyte – suuri kuutio. Penkkeineen, pylväineen, lehtereineen, sideparruineen ja niin edelleen. Kirkon rakenne oli liki 80 vuotta aikaansa edellä.

Sukututkijan arkistot Sukututkimuksen kannalta Kerimäen seurakunnan asiakirjoja on tuhoutunut monessa vaiheessa: Kirkko ja pappila hävitettiin sodassa /8 1656. Kirkon lienee polttanut salama n. 1680. Kun seurakunnalla ei ollut lainkaan vanhoja asiakirjoja valaisemaan kirkon vaiheita, niin piispa Daniel Juslenius määräsi piispantarkastuksessa 1737 pitämään pitäjänkokouksista pöytäkirjaa. Kirkkoherra Andreas Herkepæuksen (1735-92) aikana hävisivät tarkastuskertomukset ja pitäjänkokousten pöytäkirjat, mikä todettiin v:n 1794 konsistorialisessa tarkastuksessa. Ukkonen poltti kirkon 18/7 1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Aikaisempaakin kirkkoa lienee kohdannut jokin onnettomuus. Kappalaispappila paloi 1788. Syntyneitten ja kuolleittenluettelot alkavat 1707, sensijaan vihittyjen luettelot vasta 1787. Ilmeisesti ovat aikaisemmat hävinneet kirkkoherra Andreas Herkepaeuksen aikana (1755-92), jolloin paljon muitakin kirkonarkiston asiakirjoja katosi.

Lähteet

Kirjallisuutta

Kerimäen paikallishistoriat:

  • Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat 1993. ISBN 951-96673-0-X
  • Pohjannoro, Lauri: Vanhan Kerimäen historia II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924–1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951–1980. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat 1990. ISBN 952-90-1681-6.
  • Pohjannoro, Lauri: Kerimäen kirkon vaiheita: Kerimäen kirkon vaiheilta : kertomus Kerimäen pitäjän ja seurakunnan vaiheista muinaisuudesta nykypäiviin ja maailman suurimman puukirkon historiaa : juhlakirja 130-vuotiaasta Kerimäen kirkosta, Kerimäen seurakunta 1978. ISBN: 951-99164-4-X nidottu
  • Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:1. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1970.
  • Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:2. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1971.
  • Lampila, Hilkka ; Hanhijärven perinnepiiri: Muinaisuudesta näihin päiviin : Hanhijärvi, Paakkunala, Vuorikoski Saarijärvi. Hanhijärven perinnepiiri 1994.
  • Anttolan seutu -kotisivut: [http://www.anttolanseutu.fi/etusivu]

Henkilöhistoriat:

  • Kautonen, Timo: Simanalan Karvisten historiaa: Pekka Karvisen ja Anna Lovisa Turusen esivanhemmat ja jälkipolvet. Jyväskylä. Kopijyvä 2011.
  • Vesterbacka, Kirsti. Hiljainen kuin vesi ja matala kuin ruoho. Huutolaistytön selviytymistarina. Warelia 2017, 140 s.

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio: Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio: Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio: Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Muuta kirjallisuutta: