Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Kerimäki

« Back to Projects Dashboard

view all 16852

Profiles

Tervetuloa rakentamaan Kerimäellä asuneiden sukupuuta! Kaikki profiilit, joilla on yhteys Kerimäkeen, voi liittää tähän Kerimäen paikkakuntaprojektiin. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Projekti on perustettu 6.9.2017

Lähipaikkakuntien projekteja

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I


Johdanto Kerimäen pitäjä perustettiin vuonna 1642. Kerimäki on alkujaan ollut "emäpitäjä", sillä siitä jo vuonna 1882 erotettiin Savonrannan kunta ja 12 vuotta myöhemmin eli 1894 Enonkosken kunta. Vuonna 1924 perustettiin osasta Kerimäen kunnan aluetta Punkaharjun kunta. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kerimäki ja Punkaharju liityivät Savonlinnaan vuoden 2013 alusta. Enonkoski on edelleen itsenäinen kunta.

Historiaa Uuden ajan alussa Kerimäki oli Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunta.Kerimäestä tuli Säämingin alainen kappeli noin vuonna 1630, ja omaksi seurakunnaksi Kerimäki muuttui noin vuonna 1640. Kerimäkeen ovat kuuluneet Savonranta (perustettu 1861, kappeliksi 1870 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1882), Enonkoski (perustettu 1859, itsenäiseksi seurakunnaksi 1894) ja Punkaharju (itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1922). Punkaharjun kunta perustettiin 1924.

Turun rauhassa vuonna 1743 suurin osa seurakunnasta, mm. silloinen kirkko, joutui Venäjän puolelle. Raja-alueella yli 20 tilaa jäi riidanalaiselle alueelle, jolta niin Ruotsi kuin Venäjäkään ei kantanut veroa. Tilanne jäi tällaiseksi vuoteen 1812 asti. Seurakunta säilyi yhteisenä.

Kerimäen kirkko Kerimäen seurakunta rakensi Puruveden rannalle kirkon, joka on maailman suurin puukirkko ja se valmistui 25. syyskuuta 1847. Kirkon vihki käyttöön piispa C. G. Ottelin helluntaina 11. kesäkuuta 1848. Kerimäen kirkko rakennettiin niin suureksi ennen kaikkea optimististen väestöennusteiden ja ajan hengen mukaan. Suurikokoisia puukirkkoja oli rakennettu lähiseuduille 1800- luvun alussa mm. Mäntyharjulle, Mikkeliin ja Heinävedelle. Taustalla vaikutti ajatus siitä, että suurten kirkkojen pitäjistä muodostui alueellisia keskuksia ja markkinapaikkoja. Toinen ja kenties tuotakin tärkeämpi syy oli raha. Seurakunnalla ei ollut varaa rakentaa kivikirkkoa, jota senaatti olisi halunnut. Puusta rakentamisen häpeä kompensoitiin rakentamalla vähän isompi ja korkeampi puukirkko talkoovoimin. Kirkko on maalattu sisältä muistuttamaan marmoria, jolla pyritään luomaan kivisen kirkon tuntua. Kirkko oli aikansa kirvesmiestaidon mestarinäyte – suuri kuutio. Penkkeineen, pylväineen, lehtereineen, sideparruineen ja niin edelleen. Kirkon rakenne oli liki 80 vuotta aikaansa edellä.

Sukututkijan arkistot Sukututkimuksen kannalta Kerimäen seurakunnan asiakirjoja on tuhoutunut monessa vaiheessa: Kirkko ja pappila hävitettiin sodassa /8 1656. Kirkon lienee polttanut salama n. 1680. Kun seurakunnalla ei ollut lainkaan vanhoja asiakirjoja valaisemaan kirkon vaiheita, niin piispa Daniel Juslenius määräsi piispantarkastuksessa 1737 pitämään pitäjänkokouksista pöytäkirjaa. Kirkkoherra Andreas Herkepæuksen (1735-92) aikana hävisivät tarkastuskertomukset ja pitäjänkokousten pöytäkirjat, mikä todettiin v:n 1794 konsistorialisessa tarkastuksessa. Ukkonen poltti kirkon 18/7 1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Aikaisempaakin kirkkoa lienee kohdannut jokin onnettomuus. Kappalaispappila paloi 1788. Syntyneitten ja kuolleittenluettelot alkavat 1707, sensijaan vihittyjen luettelot vasta 1787. Ilmeisesti ovat aikaisemmat hävinneet kirkkoherra Andreas Herkepaeuksen aikana (1755-92), jolloin paljon muitakin kirkonarkiston asiakirjoja katosi.

Lähteet

Kirjallisuutta

Kerimäen paikallishistoriat:

Henkilöhistoriat:

  • Kautonen, Timo: Simanalan Karvisten historiaa: Pekka Karvisen ja Anna Lovisa Turusen esivanhemmat ja jälkipolvet. Jyväskylä. Kopijyvä 2011.
  • Vesterbacka, Kirsti. Hiljainen kuin vesi ja matala kuin ruoho. Huutolaistytön selviytymistarina. Warelia 2017, 140 s.
  • Kerimäen Makkosia 1600-luvulta näihin päiviin: Henrik Antinpoika Makkosen juuret ja suku. toimittaneet Perttu Peitsara ja Mikko Strang; julkaisija Sukuseura Henrik ja Maria Makkosen jälkeläiset, Jyväskylä : Minerva, 2010. - 476 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-492-489-4 (sid.)
  • Makkosen sukua, 408 taulua Hannu Ollinpoika Makkosen jälkeläisiä, talollinen, s. n. 1650 Kerimäki Hanhijärvi, k. 11.05.1712 Kerimäki Hanhijärvi. Asutti Muhonmäki-tilaa.
  • Pirkko Siltanen:Kerimäen Silvennoiset : ja heidän jälkipolviaan kirkonkirjojen perusteella Espoo, 2014. - 538 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-93-3895-5 (nid.)
  • Käyhkö-suku : Alakuonan, Jouhennimen, Kesälahden, Sortavalan ja Säämingin Käyhköt. Käyhköjen Sukuseura. Savonlinna, Käyhköjen Sukuseura, 2017. - 140 s. : kuv., kartt.
  • Mirja Karjalainen, Laamasen pojat ja Redsvenin tyttäret : 12 sukukuntaa savolaisia Kuopio : Media Wallius, 1998. - 96 s. : kuv. ISBN 951-97492-1-7 (nid.)
  • Mirja Karjalainen (toim.); sukututkimus: Mirja Karjalainen, Reetta Väänänen, Seija Haikkala ; tekstit: Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Taito Hakkarainen, Matti Laamanen.; Redsvenit - 500 vuotta Savossa (2013) https://www.finna.fi/Record/josku.1111263 Kerimäki/Kuopio: Laamasten-Redsvenien sukuseura / MediaWallius, 2013 - 496 s. ISBN 978-952-6694-02-3 nidottu
  • Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 1, sukutarinat, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
  • Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 2, sukutaulut, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
  • Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 3, nimi- ja paikkakuntahakemisto, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
  • Raimo Laamanen, Laamasia Kauvonniemellä ja vähän sen ympärillä, Digipaino Kirjaksi.net, 2019
  • Jarmo Paikkala Koposten suku. 2, Vuosina 1721-1860 Varkaus: Koposten sukuseura , 2001. - 878 s. ISBN 952-91-4123-8 sid. (osa)
  • Helena Dahlström Päremökistä lähtöisin : Kerimäen ja Punkaharjun Venäläisiä sukutaulut: Seppo Venäläinen, Kuopio : Venäläisten Sukuseura, 2013. - 271 s. : kuv., kartt. ; 30 cm ISBN 978-952-93-2248-0 (nid.)
  • Tiina Tynkkynen-Hieta (toim) Tynkkysten sukukirja Kallislahti : Tynkkysen Sukuseura ry, 2016. - 256 s. : kuv., kartt., nuott. ISBN 978-952-93-7505-9 sid.
  • Matti Seppänen, Seppäset. Kerimäen Ruokolahdelta Haukiharjulle. Oulu 2016.
  • Matti Seppänen, Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu 2017.
  • Sairanen : suku Savo-Karjalasta, Sairasten Sukuseura ry, Mustasaari 2016
  • Haveristen kirja I (2000), Avustajat: Aarno Haverinen, Eva Perón-Haverinen, Haveristen sukuseura, 2000, 343 s. ISBN 9529120923, 9789529120925
  • Haveristen kirja II (2019) Haveristen sukuseura, 2019

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio: Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio: Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio: Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Muuta kirjallisuutta: