Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Lapinlahti, Pohjois-Savo, Suomi

view all

Profiles

  • Maria Sofia Kemppainen (1874 - d.)
    Lapinlahti, syntyneet 1855-1874 MKO3-7 I C:2, sivu 129. (SSHY jäsensivut) Lapinlahti, rippikirja 1891-1900 MKO102-146, Onkivesi 2, Viitamäki, sivu 952. (SSHY jäsensivut)
  • Petter Koponen (1876 - d.)
    Maaninka, syntyneet 1853-1880 AP I C:6, sivu 226. (SSHY jäsensivut) Maaninka, lastenkirja 1874-1880 AP I Ab:10, Jynkänniemi, sivu 170. (SSHY jäsensivut) Lapinlahti, rippikirja 1891-1900 MKO102-146, O...
  • Eva Sofia Kolehmainen (1825 - d.)
    Karttula, lastenkirja 1839-1864 AP I Ab:5, I Ab:6, Karttula 18, sivu 76. (SSHY jäsensivut) Lapinlahti, rippikirja 1860-1870 MKO21-42, Onkivesi, sivu 518. (SSHY jäsensivut)
  • David Kolehmainen (1861 - d.)
    Lapinlahti, syntyneet 1855-1874 MKO3-7 I C:2, sivu 37. (SSHY jäsensivut) Lapinlahti, rippikirja 1891-1900 MKO102-146, Onkivesi 2, Viitamäki, sivu 952. (SSHY jäsensivut)
  • Sohvi Turunen (1852 - d.)
    Syntymä, lapsuus Lapinlahti syntyneet 1844-1854 (MKO1-2 I C:1) Sivu 84 1852 syyskuu ; SSHY / Viitattu 14.04.2024 Lapinlahti kastetut : Lapinlahden seurakunta > Lapinlahden seurakunnan arkisto ...

Lapinlahden paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Lapinlahdella asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Lapinlahti Wikipediassa.

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Kylät

Alapitkä, Karvasalmi, Kivistö, Koppola, Lappetelä, Leppälahti, Martikkala, Mikkajärvi, Naarvanlahti, Nerkoo, Ollikkala, Onkivesi, Pajujärvi, Paloinen (Palois), Pitkälänmäki, Väisälänmäki, Varpanen

Historiaa

Lapinlahti on juureva maalaispitäjä, joka on perustettu vuonna 1874. Lapinlahden kunnan alueet ovat kuuluneet 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään, jonne ensimmäinen kärryillä ajettava tie saatiin 1783 tienoilla. Tärkeimpänä kulkuväylänä oli tuolloin vesireitti Onkivettä pitkin. Nerkoon kanavan valmistuminen 1869 paransi vesireitin kulkuyhteyttä pohjoisen suuntaan.

Kunnan juurissa on vahvana niin körttiläisyys kuin kulttuurikin, joka ilmenee mm. kunnan vaakunassa. Paavo Ruotsalainen "Ukko-Paavo" syntyi 1777 Lapinlahden Tölvänniemellä ja hänen "Savonjärven herätykset" tapahtuivat 1796. Paavo Ruotsalaisesta tuli aikanaan herännäisyysjohtaja, jonka vaikutukset ulottuvat vahvana vielä tähänkin aikaan, vaikkakin hän suurimman osan aikuisiästään asui Varpaisjärvellä ja Nilsiän Aholansaaressa. Ukko-Paavon elämästä on akateemikko Joonas Kokkonen säveltänyt oopperan "Viimeiset kiusaukset".

Kansalliskirjailija Juhani Aho on syntynyt Lapinlahdella Väärnin pappilassa 1861. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Brofeldt. Parhaiten Juhani Aho yhdistetään Lapinlahteen Rautatie- kirjastaan, jossa päähenkilöt Matti ja Liisa tulivat katsomaan junaa Lapinlahdelle jo ennen kuin rautatie todellisuudessa oli Lapinlahdelle rakennettu.

Kuvataiteen perinteissä Lapinlahdella on erittäin vahva asema. Halosten lahjakkaan suvun piiristä muistetaan monta Suomen eturivin taiteilijaa, eturivissä tietenkin Pekka Halonen "kultakauden" arvostettu mestari. Myös Eemil Halonen, Arttu Halonen, Kalle Halonen ja Pikku-Kalle sekä useat muut Halos-suvun jäsenet ovat antaneet merkittävän panoksen niin Lapinlahden kuin koko Suomen kulttuurihistoriaan. Halosten suvun suurta taiteellista perintöä vaalimaan on perustettu Halosten Museosäätiö, joka ylläpitää Lapinlahden taidemuseota. Halosten taiteilijasuvun taiteilijaystävät ovat aikanaan vierailleet ja työskennelleet Lapinlahdella, joiden tuloksena jälkipolville on ikuistettu lapinlahtelaisia maisemia ja tunnelmia, jotka ovat nousseet kansallisaarteiksi. Tällaisesta esimerkkinä voi mainita mm. Eero Järnefeltin vuonna 1893 Väisälänmäellä maalaama "Kaski" eli "Raatajat rahanalaiset".

Lapinlahden maantieteellisesti jakaa etelä-pohjoissuunnassa oleva Onkivesi kahteen osaan. Aiemmin suurin osa kunnan länsiosista oli vesiyhteyden takana kirkonkylästä. Osittain sen vuoksi lounaisosassa ollut Leppälahden kylä irtaantui 1960-luvulla Lapinlahdesta ja liittyi Maaninkaan. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua saatiin Onkiveden yli ensimmäinen tieyhteys, kun Väisälänmäen - Akkalansaaren kautta saatiin lossilla varustettu tieyhteys Lapinlahden kirkonkylälle.

Lapinlahden itäisen osan jakaa kahteen osaan Syvärin järvi, jonka pohjoispuolella ovat Korpijärven, Karsanlahden, Paloisen, Jumisen ja Petäyksen kylät. Syvärin länsipuolella ovat Varpaisjärven kirkonkylä, Urimolahden, Jonsan, Lukkarilan ja Sutelan kylät. Syvärin eteläpuolella Urimolahden kylä rajoittuu Nilsiän Tahkovuoren alueeseen.

Lapinlahteen vuoden 2011 alussa liitetty Varpaisjärven kunta ehti olla itsenäisenä kuntana 100 vuotta. Aloite Varpaisjärven itsenäistymisestä lähti liikkeelle seurakunnan puolelta. Tuohon aikaan kunnallisen itsenäistymisen edellytys oli itsenäinen seurakunta. Varpaisjärveläiset valittelivat 1800-luvun lopulla yhteyksien puutetta emäpitäjään, Nilsiään. Varpaisjärven alueet olivat syrjäkyliä emäkunnalle. Itsenäistymisellä haluttiin eroon syrjäkylän asemasta. Senaatin päätöksellä 24.3.1910 kunta itsenäistyi Nilsiän kunnasta vuoden 1911 alussa.

Varpaisjärven ja Lapinlahden yhteistyö tiivistyen kohti 1900-luvun loppua. 1970-luvulla valtio määräsi Varpaisjärven jaettavaksi Lapinlahden ja Rautavaaran kesken. Jako kuitenkin kariutui, mutta valtion painostuksesta yhteistyö Lapinlahden kanssa syveni. Kunnat perustivat keskenään kansanterveystyön kuntayhtymän 1970-luvulla. Kuntayhtymä purkautui 1993 vuoden lopussa. Lapinlahti kuitenkin tuotti Varpaisjärvelle terveydenhuollon palvelut uudelleen vuoden 2006 alusta lähtien. Kunnilla oli runsaasti muitakin yhteisiä toimintoja jo ennen kuin Varpaisjärvi lopulta liitettiin kokonaan Lapinlahden kuntaan 1.1. 2011.

Lähteitä

Projekti aloitettu 22.12.2017