Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Tuusniemi, Pohjois-Savo, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

Tuusniemen paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Tuusniemen henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Tuusniemen kunta

Tuusniemen luonnonkaunis kunta sijaitsee Itä-Suomen keskipisteessä, Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Tuusniemi on ylpeä Pohjois-Savon maakuntajärveksi valitusta Juojärvestä, kuntakeskuksen satama-alueesta sekä Seinävuoren rotkolaaksosta. Kansallismaisemana tunnettu Heinäveden reitti kanavineen mahdollistaa pääsyn Valamon luostariin ja Saimaan kanavan kautta kaikille maailman merille.

Tuusniemi tunnetaan oikeitten immeisten pitäjänä sekä leppoisana kesämökki- ja asuinkuntana, jonka talous on kunnossa ja palvelut pelaavat. Upeita tontteja rannalla tai rannan läheisyydessä löytyy asumiseen ja mökkeilyyn mm. Pahkasalosta, Hietarannasta ja Pappilanniemestä. Loma-aikoina Tuusniemen väkimäärä kaksinkertaistuu ja monipuoliset matkailu- ja ohjelmapalvelut sekä muut vapaa-ajanviettomahdollisuudet saavat ihmiset viihtymään.

Kirkollinen historia

Tuusniemen kappeliseurakunta perustettiin v.1781 (Kuopion maaseurakuntaan kuuluvana). Seurakunta sai oman papin vasta 1804, josta lähtien kirkonkirjoja on pidetty Tuusniemellä. Tuli omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1855, mutta hanke toteutui käytännössä vasta vuonna 1870. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Tuusniemen kylään vuonna 1800, kellotapuli vuonna 1818. Kirkko paloi v.1857 mutta kellotapuli pelastui. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1869. Rakennus on harvinainen pystyhirsinen pitkäkirkko, jonka suunnitteli Ernst Lohrmann 1864 ja rakensi Mikko Karjalahti 1869. Seurakunnasta siirrettiin osia 1917 perustettuun Riistaveden emäseurakuntaan. Nykyisin Tuusniemen seurakunta on osa vuoden 2011 alussa perustettua Järvi-Kuopion seurakuntaa, johon sen lisäksi seurakuntaa perustettaessa kuuluivat Juankosken, Kaavin, Riistaveden ja Vehmersalmen seurakunnat.

Tuusniemi Wikipediassa

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Enonsalo, Hauranki, Jänissalo, Juojärvi, Juurikkamäki, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kosula, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Pölläkkä, Riistavesi, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Vehmersalmi, Viitamäki

Historia

Tuusniemen lyhyt historia

Tuusniemen kunta sijaitsee Koillis-Savossa Savon itärajalla, suuren, puhdasvetisen, saarista ja niemistä rikkaan Juojärven kahtia halkaisemana ja on alunperin kuulunut vuonna 1547 perustettuun Tavinsalmen hallinto- ja kirkkopitäjään, joka nykyään tunnetaan nimellä Kuopion kaupunki.

Täyssinän rauha Vuonna 1570 alkoi Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä sota Käkisalmen läänin omistuksesta ja Viron herruudesta. Tuusniemen alue säilyi sodan kauhuilta, koska täällä ei silloin vielä ollut varsinaista asutusta. Sota kesti 25 vuotta ja rauha solmittiin Täyssinä-nimisessä kylässä Inkerinmaalla toukokuun 18. päivänä 1595. Raja tuli kulkemaan Suomenlahden pohjukasta Siitarijoen suulta Karjalan kannaksen halki Puruveteen ja Juojärvessä olevaan Jäätsalon saareen ja sieltä suoraan OhtaansaImeen. Historiallisena jäänteenä rajankäynnistä on Ohtaansalmen pohjoisrannalla rajamerkkinä kalliopaasi, missä kiveen kaiverrettuna on vuosiluku 1595, kolme kruunua, ortodoksinen risti sekä nimimerkkejä, jotka edustivat suomalaiseen rajavaltuuskuntaan kuuluneita sotapäälliköitä.

Kylien muodostuminen

Tuusniemen vanhin asutus lienee ollut Tuusjärvellä kirkonkylältä 15 km Kuopioon päin. Erään käräjäpöytäkirjan mukaan on Riistaveteen rajoittuvalla osalla ollut pysyvät tilusrajat jo vuonna 1480. Sen sijaan Täyssinän rauhasta huolimatta itäosa Tuusniemeä asutettiin vasta 1600-luvun alkuvuosikymmenillä. Tämä johtui monista Vienan-Karjalasta tehdyistä hyökkäyksistä, joita rauhan solmimisesta huolimatta, tehtiin Savoon runsaasti. Asiakirjoista selviää, että "Tuusniemen kylä" on sisältänyt ainakin neljä nykyistä kylää: Ohtaanniemi, missä mainitaan Mikkolan talo 1633, Kiukoonniemi, missä Kiukoolan talossa isännöi Matti Mustonen vuodesta 1621 lähtien, Juurikkamäki, missä erään isäntäluettelon mukaan Mäkelä-niminen talo on ollut olemassa Olli Räsäsen perustamana vuodesta 1611. Lisäksi neljäntenä kylänä on ollut nykyisen kirkonkylän tienoot.

Isonjaon jälkeen oli Tuusniemellä 23 kylää, joita olivat mm. Enonsalo, Hauranki, Juojärvi, Juurikkamäki, Kartansalo eli nykyinen Kosula, Kiukoonniemi, Litmaniemi, Melaniemi, Miettilä, Tuusniemi, Vehmersalmi ja Viitamäki. Tuusniemi oli ollut aina 1700-luvulle saakka erämaa-aluetta runsaine riistamaineen ja kalaisine järvineen. Sellaisena se vanhastaan on ollut myös rantasalmelaisten erämaita. Esim. Tuusjärvi kuului vielä 1800-luvun alussa Rantasalmeen.

Nimen synty

Tuusniemeläisten keskuudessa kiertää perimätietona tarina, että Tuusniemi on saanut nimensä Duus-nimisestä sotamiehestä, joka oli karannut armeijasta ja asettunut asumaan nykyisen kirkonkylän kohdalla Juojärvessä sijaitsevaan niemeen. Todennäköisesti tuusniemeläiset ovat saaneet pitäjänsä nimen sekä muita tuus-alkuisia nimiä rantasalmelaisilta, joiden nautinta-aluetta nämä tienoot ovat aikanaan olleet. Rantasalmellakin on Tuusmäki ja Tuusjärvi. Muutoin "tuus" on vanhaa ruotsia.

Kunta muodostuu

Kappeliseurakuntana Tuusniemi pysyi vuoteen 1855, jolloin se heinäkuun 24. päivästä lähtien muodosti oman kirkkoherrakunnan eli oli keisarillisella majesteetilla määrätty "keisarin pitäjäksi". Keisarillinen majesteetti oli helmikuun 6. päivänä 1865 antanut "armollisen asetuksen" kunnallishallituksesta maalla. Tuusniemen miehet kokoontuivat marraskuussa 2. päivänä 1867 päättämään seurakunnan valitseman komitean laatimien kuntasääntöjen hyväksymisestä ja kunnanhallituksen asettamisesta. Tuusniemeläisten vastustuksesta huolimatta, lääninhallitus päätöksellään maaliskuun 27. päivänä 1868, asetti Tuusniemelle kunnanhallituksen 1.1.1870 alkaen. Käydyissä kunnanhallituksen vaaleissa eniten ääniä sai ruushollari E.J. Ruuth ja niin hänestä tuli Tuusniemen kunnanhallituksen ensimmäinen puheenjohtaja ja ajan tavan mukaan hän oli myös ensimmäinen kunnanjohtaja.

Lähteitä

Projekti aloitettu 26.12.2017