Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Heta Loviisa Heikkinen (1795 - 1844)
    Syntymä : 27.11.1795 25.12.1795 Pälonnjemi Zachris Heikin Christ. Hardikain Hedda Lovisa Avioliitto : 8.11.1818 Rissala Sydänmä>jatk af Nilsiä. Bd.s. Pehr Andss: Hyvärin Bd.N. Hedv. Lov: Heikin Pel...
  • Eeva Stiina Kakkinen (1853 - d.)
  • Heikki Taskinen (1726 - 1780)
    Kuopio kastetut: Kaavi vihityt: Nilsiä haudatut:
  • Private (deceased)
  • Maria Korhonen (1860 - 1894)

Nilsiän paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Nilsiässä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin


Nilsiä Wikipediassa.

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Ahmapuro, Eitikansalo, Hakkarala, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lastukoski, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Nilsiä, Niinimäki , Onkivesi, Pajujärvi, Pajulahti, Palonurmi, Pieksä (Pieksänkoski), Raatti, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi.

Historiaa

Nilsiä pitäjästä kaupungiksi

Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869. Vuonna 1907 siitä lohkaistiin merkittäviä alueita Rautavaaralle sekä vielä myöhemmin 1925 perustettavaan Siilinjärven kuntaan. Kaupunki Nilsiästä tuli vuonna 1998. Nilsiän kaupunki liittyi Kuopioon 1.1.2013. Nilsiän osuus Kuopion väestöstä oli liitoshetkellä 6 528 henkilöä, josta Nilsiän kuntakeskuksessa asui noin 3 800 henkilöä.

Nilsiän maisemia leimaavat Pisanmäen, Kinahmin ja Tahkomäen kvartsikivikallioiden muodostamat mahtavat mäet. Ne kohoavat korkeimmillaan yli 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Nilsiän vesireitin järvet Syväri ja Vuotjärvi puolestaan tuovat alueelle monimuotoisuutta.

Nilsiässä on kautta vuosisatojen elänyt vahva hengellinen perintö, herännäisyys. Paavo Ruotsalaisen entinen kotipaikka, Aholansaari, sijaitsee Nilsiässä Tahkon monipuolisen matkailukeskuksen ja vapaa-ajanviettoalueen vieressä.

Tahkon matkailualue

Tahkon alue tarjoaa erinomaiset puitteet liikuntaan ja ulkoiluun kaikkina vuodenaikoina. Tahkon matkailukeskittymän ansiosta Nilsiän alueen yritysten määrä ja kaupallinen palvelutaso ovat merkittävästi paremmat kuin monilla muilla vastaavan väestöpohjan omaavilla alueilla. Matkailualueen kehittyminen on monipuolistanut elinkeinorakennetta ja luonut vahvan pohjan yritystoiminnalle sekä parantanut työllisyyttä.

Tahkon ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön vuonna 1968. Nyt Tahkon alueella on yli 80 matkailutarjontaan kytkeytyvää yritystä. Alue työllistää yli 300 henkilöä. Loma-asuntoja on 1 200 kpl. Matkailualueella on mm. uimahalli-kylpylä-liikuntakeskus, Suomen neljänneksi suurin laskettelukeskus, kolme golfkenttää, 21 ravintolaa sekä hotelli- ja lomakylämajoitusta.

Nilsiän seurakunta

Nilsiä erotettiin Kuopion emäseurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1738, ja kappeliseurakunnaksi se tuli 1769. Nilsiä sai oman papin vuonna 1771, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostettiin vuonna 1816. Ensimmäinen kirkko on ilmeisesti ollut käytössä jo vuonna 1738, ja toinen kirkko valmistui 1796. Vuonna 1905 valmistui nykyinen Josef Stenbäckin suunnittelema kivikirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1906. Vanha puukirkko purettiin vuonna 1915.

Nilsiän seurakunnasta on erotettu:

  • Juankosken (Strömsdal) tehdasseurakunta vuonna 1862,
  • Nilsiän seurakunnan rajakyliä siirrettiin 1908 perustettuun Kasurilan (myöh. Siilinjärven) emäseurakuntaan,
  • Muuruveden ja Varpaisjärven seurakunnat vuonna 1900 sekä
  • Juankosken seurakunta 1925

Nilsiän seurakunta sulautui 1.1.2013 Järvi-Kuopion seurakuntaan.

Seuraava julkaisu Otava-lehden numerossa 59/30.5.1907:

Kirje Nilsiästä

"Talvi tekee loppuaan ja kevät on käsissä. Kevään juhla Vappu on ollut meilläkin Nilsiäläisillä vietettävänä, ja tällä kertaa on sen viettämisellä muistettavampi merkitys seurakunnassamme. Tänä Vappuna, pappien köyrinä, on kirkollisessa suhteessa harvinaiset päätökset täydellisiksi tulleet meillä, kun näet milloin hyvänsä uudet seurakunnan Muuruvesi ja Varpaisjärvi sekä Rautavaaran lohkaistu osa pääsevät eroamaan.

Vappua viettämään kirkonkylän uudelle kansakoululle oli kokoontunut seurakuntalaisia sekä kirkonkylän nuorukaisista koottu laulukunta, johon oli kutsuttu kunniavieraaksi muiden muoassa rovasti Dahlström vainajan leski ruustinna Maria Dahlström. Tilaisuudessa puhui kirkkoisäntä Ville Pietiläinen kunniavieraalle, jolle myös naiset antoivat 27 vuotta kestäneen naapuruuden muistoksi kaunislaitteesen sohvamaton.

Samoin Niilo U. Huttuselle, joka on toiminut w. t. kirkkoherrana kolmatta vuotta, antoivat hänen nyt muuttaessaan Joutsenan kappalaiseksi seurakuntalaiset edellisellä viikolla istuinkärrit muistoksi.

Vapun jälkeisenä päivänä saapui tänne seurakuntaamme muuttava rovasti H. Miettinen. Hän muutti Turun hiippakunnasta Hinnerjoelta. Samoin saapui rovastillemme apulainen pastori Hymander Helsingistä. Molempia kävi laulukunta laululla tervehtimässä.

Viime joulukuun 30 p. vihittiin (keskus) Nilsiän seurakunnan uusi kivikirkko. Vanha puukirkkomme nyt aivan autiona seistä töröttää keskellä kirkon kylää. Viimeisen kerran siinä jumalanpalvelus pidettiin viime Tahvanana. Tuon muistorikkaan puukirkkomme rakentamisesta ja vihkimisestä ei ole meillä tarkempia tietoja, vaan rakentamisvuosi on 1796, kellotorni on erilleen myöhemmin rakennettu ja suuri kello ostettu. Siis tuo kirkko on kestänyt 110 vuotta 75 manttaalin suuruisen seurakunnan käytettävänä.

Nilsiän seurakunnan alkuhistoriaa ei meidän aikuiset ihmiset kovinkaan laajalta tiedä. Varsinkin kolme sataa vuotta jälellepäin perin harvoin näillä seuduilla on vielä ihmisasuntoja tavannut, vaan nämä olleet metsän eläinten elinmaita. Aikoina, jolloin näitä ketoja alkoi ihmisvoimat muuttaa erämaista viljelysmaiksi, kuului tämä Säämingin eli Tavinsalmen pitäjääseen. Kuopion seurakunnan perustettua on suurin osa Nilsiästä kuulunut siihen.

Mikä tuohon olisi johtanut, että tämä on saanut alkujaan Nilsiän nimen? Kirkonkylä sijaitsee likellä Syvärinjärveä, eikä saattanut olla Syvärin seurakunnan nimitys, eli joku muu? Onhan kirkonkylän eteläisellä sivulla Kankaisen lammit. Ei nekään ole saanet tässä nimitysasiassa sijaansa. Sitte on eräs pieni lampi luodetta kohden jonkun kilovirstan päässä kirkon kylästä, joka kantaa maamittarin kirjassa ”Nilsiä” nimeä. Olisiko tämä lammin nimi sointunut niin kauniilta, että sen mukaan sai seurakunta nimensä. Ehkenpä. Tähän tapaan on nykyajassa todistuksia. Niinpä tästä lohkaistu Varpaisjärven seurakunta sai nimensä eräästä syrjässä olevasta Varpaisen lammista.

Kahdeksannentoista sataluvun alkupuolella on tänne tahdottu muodostaa Nilsiä nimistä kappeliseurakuntaa. Koska jo vuotena 1738 oli rakennettu tänne kirkonseinät, vaan siitä puuttuu tiedot, josko tämä rakennus on saanut kadotta lahoa. Noin 1760 vuoden seudulla, tietojen mukaan, on Nilsiään rakennettu pienoinen kirkko laudoista ja sille erilleen kellotorni, jonka rakennuksen paikka on vanhan puukirkkomme pohjois puolella eli vanhan hautausmaan pohjoisnurkalla. Tämän lautakirkon rakennettua on ostettu pienempi kirkonkello, joka nytkin vielä eheänä kumahtelee äsken rakennetun kivikirkkomme tornista. Tästä ensimmäisestä kirkosta aluksi kävi Kuopiosta papit pitämässä jumalanpalveluita.

Näyttää, että Nilsiän kappeliseurakunta on saanut omituisen kappalaispapin vuotena 1771, koska siltä vuodelta alkaa luettelo syntyneistä, kuolleista ja vihityistä pariskunnista. Tämän kanteen on kirjoittanut nimensä tekijänä ja pitäjän kappalaisena Johan Bolander. Tämä nidottu luettelo löytyy kirkkoherran arkistosta. Ensimmäiset kappeliseurakunnan kirkonkirjat alkavat v. 1776. Ja silloin on kuulunut seurakunnan alueeseen seuraavat kyläkunnat:
Hakkarala, Haluna, Hipanlahti, Jännevirta, Kinahmi, Kärsämäki, Keyritty, Lukkarilansaari, Nilsiä, Niinimäki, Palonurmi, Reittio, Rissala, Savisaari, Suojärvi, Syvärilä, Urimolahti, Valkeisniemi ja Vuotjärvi.

Kappeliseurakuntana oli Nilsiä v. 1819, jolloin se muuttui emäseurakunnaksi saatuaan Kuopion ja Iisalmen seurakunnista lisää alueita. Silloin lohkaistiin Kuopiosta kylät eli kylänosat, Kasurila, Kuuslahti, Kaarraslahti, Käärmelahti, Koivumäki, Sänkimäki, Pieksä, Murtolahti, Vehkasaari, Pellonniemi, Kotasalmi, Ryönä, Västinniemi, Akonsaari, Akonvesi, Riistavesi, Hipanlahti, Vehkalahti, Niuvanniemi, Savisaari ja Juantehdas sekä Iisalmesta kylät: Juminen, Korpinen, Leppälahti, Lukkarila, Mikkajärvi, Pyöreinen, Naarvanlahti, Onkivesi, Pajujärvi, Palonen, Ruokoinen ja Sutela.

Myöhempinä aikoina sanotuita kyläkuntia on yhdistetty toisiinsa ja jotkut saaneet aivan uuden nimityksen, ettei enää nuo alkunimet selvitä monestakaan mikä tila kuului mihinkin huutokuntaan.

Toisena pappina mainitaan olleen A. J. Brofeldt, joka sitte seurakuntalaisten pyynnöstä pääsi v. 1820 rovastiksi ja hän oli ensimäinen rovasti Nilsiässä. Sen jälkeen on täällä ollut rovastina A. F. Hjellman, K. M. Kiljander ja J. Th. Dahlström. Kappalaisina on ollut jo ennen mainittut Bolander, Brofeldt, vielä emäseurakuntana ollessa Sirelius, H. Melartin, Z. Ansten, ja K. F Melartin nuorempi. Varsinaisia pappeja, neljä rovastia ja kuusi kappalaista on Nilsiä saanut pitää. Näyttää, ettei Nilsiästä ole papit tihukseen muuttuneet, koska muut paitsi viime kappalainen ovat palvelleet seurakuntaa elämänsä viime hetkeen saakka ja melkein jokainen näistä on saanut rauhallisenlepopaikan Nilsiän hiekassa. Apulaisena ja virkaa tekevänä pappina on Nilsiässä tähän saakka ollut monta merkein lukemattomia, joissa on monta kuulua yleiseen tunnettua nimeä.

Nilsiän seurakunnan väkiluvusta ei voi tarkemmin kertoa, vaan siitä saanee arvata, ettei tämä kovin tiheään asuttua ollut, koska ensimäinen kirkonkirja on ainoastaan uuden testamentin paksuinen ja siihen sopinna kaikki. Nykyisin on kirkonkirjoja jo miehen nostannaisia kolmattakymmentä, joista löytyy seurakunnan liki 20 000 ihmisen nimi kirjoitettuna.

Tarkempia yleistietoja tuskin mistään saaneen joka tarkalleen selittäisi Nilsiän seurakunnan kohtaloita. Pikkukohtaisia tietoja on paljonkin, vaan niiden luetteleminen jääköön toistaiseksi."

Hautausmaat

Kaikki Nilsiän hautausmaat tulivat kuntaliitoksen myötä Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän omistukseen vuoden 2013 alusta alkaen.

Kankaisen hautausmaa
Keskisentie 1a, 73300 Nilsiä.

Hautausmaa sijaitsee Nilsiän kirkon läheisyydessä, Kuopiosta 57 kilometriä koilliseen päin.
Kuvernöörin määräyksellä18.10.1877 lunastettiin Nilsiän kylästä, kunnan omistamasta tilasta, hautausmaaksi kolmen hehtaarin määräala. Ensimmäisen kerran sitä laajennettiin 1920-luvulla ja toinen laajennuspäätös tehtiin 27.12.1942. Hautausmaan pinta-ala on nykyään 7,26 hehtaaria.

Vanhan kirkon puisto (Nilsiä)
Pisantie 2, 73300 Nilsiä.

Hautausmaa sijaitsee Nilsiän keskustassa, noin 56 kilometriä Kuopiosta koilliseen. Hautausmaa on otettu käyttöön jo 1730-luvun alussa ja sen pinta-ala on nykyään 2,34 hehtaaria.
Alueella olevaan sankarihautausmaahan on haudattu 250 sankarivainajaa. Kauppias Halosen seurakunnalle testamenttaamilla varoilla on kunnostettu vanhaa hautausmaata vuonna 1938 hyväksytyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Siinä on kiinnitetty erityistä huomiota Paavo Ruotsalaisen hautaan, sankarihautaan sekä vanhan kirkon paikkaan.

Murtolahden hautausmaa
Hiekkaniementie 106, 73410 Pieksänkoski.

Hautausmaa sijaitsee Murtolahden kylällä 51 kilometriä Kuopiosta koilliseen päin. Hautausmaa on vihitty käyttöön 1.6.1925 ja sen pinta-ala on 1,1 hehtaaria.

Niinimäen hautausmaa
Pekkarilantie 10, 73350 Haluna.

Hautausmaa sijaitsee Halunan kylällä Kuopiosta noin 50 kilometriä koilliseen. Hautausmaa on perustettu maaherra Pekka Ville Heikkisen lahjoittamalle maalle ja otettu käyttöön vuonna 1957. Sen pinta-ala on 0,5 hehtaaria.

Lähteitä

Projekti aloitettu 5.12.2017