Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Iisalmi, Pohjois-Savo, Suomi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Olli Ollinpoika Sahlström (1756 - 1817)
    Hiski Iisalmi vihityt: 29.4.1787 Idensalmi U. Torp. Olof Olai Salström Pig. Walborg Luckarin Idensalmi Iisalmen maaseurakunnan arkisto - Rippikirjat 1774-1779 (I Aa:6), jakso 66, sivu 59: In...
  • Riitta Laurintytär Akkanen (1756 - d.)
    Hiski Iisalmi vihityt: 28.4.1782 Weremä Drg. Lars Matsson Jäskäläin P. Brita Larsd:r Ackain Ollickala Iisalmen maaseurakunnan arkisto - Rippikirjat 1780-1785 (I Aa:7), jakso 228: Ollickala No...
  • August Ruotsalainen (1858 - d.)
    Syntymä: Nilsiä syntyneet 1852-1880 vuosi 1858 elokuu sshy kuva 163 Nilsiän seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1850-1860, jakso 223, sivu 1139: Sutela 25; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.12.2018 Nil...
  • Erik Niiranen, Svensk (1746 - 1808)
    Palveli palkkamiehenä 21.11.1770 - 11.2.1773. Otettiin uudelleen 3.4.1773. Palveli ruotusotilaana Iisalmen komppanian ruodussa nro 27. Rippikirjassa mainitaan kuolleen taistelussa v. 1808. Ruotutorppa ...
  • Venny
 Soldan-Brofeldt (1863 - 1945)
    Muutto Helsingistä Iisalmelle: Helsinki muuttaneet 1888-1909 Ulosmuuttaneet vuosi 1891 lokakuu nro 604 sshy kuva 5 Muutto Helsingistä Iisalmelle: Iisalmen maaseurakunta muuttaneet 1891-1903 s...

Iisalmen paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Iisalmen kaupunki- ja maaseurakunnissa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Iisalmi Wikipediassa.

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kääriänsaari, Kilpisaari, Lampaanjärvi, Lappetelä, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Ollikkala, Paloinen, Pappila, Partala, Pitolamminmäki, Porovesi, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa

Historiaa

Iisalmen kehitysvaiheet pitäjästä kaupungiksi

Iisalmen pappilan perustaminen tapahtui kuningas Kustaa II Aadolfin "avoimen kirjeen voimalla" 15. päivä helmikuuta 1627. Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjän alue käsitti nykyisen koko Ylä-Savon alueen yhteensä 6089 km². Entiseen pitäjään kuuluivat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä sekä Pielaveden Savon puoleinen osa.

1700-luvun kahdeksan viimeistä vuosikymmentä merkitsivät koko maassamme ja Ylä-Savossa voimakasta väestön kasvua, joka jatkui 1800-luvulle. Tämä tarkoitti uusien seurakuntien itsenäistymistä omaksi kirkkoherrakunnakseen ja Iisalmen "emäpitäjän" väestön pienenemistä. Pielavesi erosi vuonna 1811 pitäjästä ensimmäisenä, jonka jälkeen vuonna 1858 sitä seurasi Lapinlahti ja vuonna 1862 muodostettu Kiuruveden seurakunta.

Iisalmen kauppala 24.10.1860

Suomen senaatin toimesta Iisalmen kauppalan perustamisjulistus annettiin lokakuun 24 päivänä 1860 Haukiniemen niemelle Iisalmen pitäjässä. Iisalmen kauppala oli maa-alueiltaan pieni, vain 24 hehtaarin kokoinen. Se oli pohjoiseen menevän valtamaantien eli nykyisen Pohjolankadun, Savonkadun, Poroveden rannan, Simonojan ja Paloisvirran rajaama alue lahjoitusmaata, joka erotettiin Iisalmen pappilan tilasta. Kauppalan perustamisjulistuksen ja sen toimeenpanokirjoituksen mukaisesti Kuopion läänin kuvernööri Furuhjelm laati oman määräyksensä komissionmaanmittari C. W. Forssille, joka tämän määräyksen johdosta lohkaisi kauppalan maat ja toimitti maanmittaukset, joiden pohjalta Iisalmen kauppala sai asemakaavan vuonna 1861. Läänin kuvernööri oli laatinut myös ehdotuksensa Iisalmen kauppalan ohjesäännöksi, jonka senaatti vahvisti 16.10.1861. Tämä ohjesääntö käsitti kaksi lukua, joista ensimmäinen oli rakennusjärjestys ja toisessa luvussa määriteltiin kauppalanhallitus ja muiden asioiden käsittely.

Kauppalasta kaupungiksi 20.10.1891

Iisalmen kauppalan kaupungiksi kehittyminen oli monivaiheinen ja pitkällinen tie. Petter Kumpulaisen innostamana kenraalikuvernööri von Berg laati ensimmäisen kaupunkijulistuksen Iisalmelle syyskuussa 1856, mutta Suomen senaatti ei sitä vielä hyväksynyt. Kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vähintään viisi kertaa. Viimein ministeri-valtiosihteeri W. von Daehnin esityksestä keisari Aleksanteri III määräsi Pietarhovissa 22.7.1891 antamallaan "armollisella julistuksella" Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Samalla kertaa keisari vahvisti kaupungin "perustuskirjan" ja sen rakentamissuunnitelman eli kaupungin asemakaavan, joka oli vahvistettu vuonna 1877. Nämä asiakirjat allekirjoitti ministerivaltiosihteeri von Daehn, joka lähetti ne Suomen senaatille. 20.10.1891 senaatti taas päätti julkaista edellisen julistuksen ja perustuskirjan sekä antoi perustamiskirjelmän, jossa lähemmin määriteltiin Paloistilan lahjoittaminen kaupungille. Siten lokakuun 20 päivää vuonna 1891 on pidetty Iisalmen kaupungin varsinaisena perustamispäivänä.

Iisalmen maalaiskunta

Maaseudun kunnallisasetus annettiin v. 1865, jonka nojalla Iisalmen maalaiskunta aloitti vaikutuksensa vuoden 1874 alussa, sen ensimmäisen kuntakokouksen kokoonnuttua 23.2.1873. Tähän maalaiskuntaan tulivat kuulumaan enää Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä. Iisalmen kauppala oli perustamisestaan lähtien erillinen kunta.

Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän yhteinen taival kesti aina itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Sonkajärvi pääsi omaksi kirkkoherrakunnakseen v. 1920 ja Vieremän kirkollinen ero emäpitäjästä toteutui v. 1921. Hallinnolliset anomukset esitettiin Iisalmen kunnallisvaltuustolle 18.8.1919 ja 27.12.1919, jotka toteutuivat lopulta 18.8.1920. Näin Sonkajärven ja Vieremän itsenäistyessä muodostui Iisalmen maalaiskunnan lopullinen alue.

Vuoden 1917 kunnallislain mukaan kunnan toimeenpano- ja hallintoelimenä oli kunnallislautakunta. Sen kokoonpanossa tuotiin esille kunnan eri osien edustus. Tätä varten kunta jaettiin v. 1922 seitsemään kunnallislautakuntapiiriin kyläkunnittain, näin kullakin lautakunnan jäsenellä oli puheenjohtajaa lukuun ottamatta oma piirinsä. Vuoden 1935 kunnallishallinnon kehittämisohjesäännön mukaan piirijako toteutettiin koulupiireittäin. Vuoden 1948 kunnallislaki antoi kunnanhallitukselle, jonka nimitys silloin muuttui, entistä paljon suuremmat valtuudet ja tehtävät. Iisalmen maalaiskunnassa kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen luottamustoimiset puheenjohtajat olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta maanviljelijäväestöön kuuluvia, mikä maatalousvaltaisessa kunnassa olikin luonnollista. Samalla kukin heistä johti varsin pitkään hallintoelimien toimintaa.

Kuntaliitos 1.1.1970

Kunnallisen elämän kehitys kohti suurempia toimivia kokonaisuuksia johti vuoden 1969 lopussa Iisalmen maalaiskunnan ja Iisalmen kaupungin kuntaliitokseen. Samalla päättyi Iisalmen vanhan emäpitäjän eli maalaiskunnan toiminta omana yksikkönään sekä Iisalmen maalaiskunnan manttaalikunnan toiminta. Näin nykyinen Iisalmen kaupunki aloitti toimintansa 1.1.1970.

Seurakunnat

Iisalmen maaseurakunta ja Iisalmen kaupunkiseurakunta

Erotettiin Kuopiosta omaksi pitäjäksi 1627, jolloin sai myös oman kirkkoherransa. Iisalmeen on kuulunut Pielaveden kappeli, mikä perustettiin 1692 ja erotettiin 1811 ja 1814. Pielavedelle oli sijoitettuna Iisalmen toinen kappalainen 1703-23, kunnes kappeli sai oman kappalaisensa. Kiuruveden kappeli perustettiin 1763 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1862. Lapinlahden rukoushuone perustettiin 1819, muodostettiin kappeliksi 1847 ja erotettiin 1858. Rutakon rukoushuonekunta perustettiin 1854; tällä oli oma pappi 1855-64. Rutakosta ja ympäristökylistä muodostettiin 1897 Iisalmen kolmijaossa Sonkajärven emäseurakunta. Kolmijaossa toinen uusi kirkkoherrakunta oli Vieremä, sekä Sonkajärvi että Vieremä aloittivat toimintansa 1920-luvun alussa.


Iisalmen maaseurakunnasta tai jakamattomasta maaseurakunnasta ruvetaan puhumaan virallisesti vasta kun kauppala perustettiin 1860 Haukiniemelle; tästä tuli kaupunki 1891 ja erosi 1912 (toteutui 1922) itsenäiseksi emäseurakunnaksi. Iisalmen kaupungin historiankirjat alkavat vuodesta 1893 ja rippikirjat 1869.

Iisalmen maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin 1970 Iisalmen seurakunnaksi.


Kirkko paloi salamaniskusta 3.6.1699. Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi. Sodan aikana 1808-09 venäläiset särkivät kirkon muutamia ovia ja ikkunoita, ottivat polttopuiksi kellotapulin ovia, portaita ja lattiaa sekä kirkkomaan koko aitauksen. Pappilan rakennuksista oli seitsemän käytetty niinikään polttopuiksi, päärakennus kuitenkin säästyi, mutta rippi- ja historiakirja 1793-1804 hävisivät. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]


Lähteitä

Projekti aloitettu 6.12.2017