Follow
Projekti aloitettu 28.11.2017
- Joroinen suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Joroinen
- Jorois på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Jorois
- Joroinen in English https://en.wikipedia.org/wiki/Joroinen
Projekti aloitettu 28.11.2017
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Joroisissa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin
Joroisten paikkakuntaprojekti
- Joroinen suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Joroinen
- Jorois på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Jorois
- Joroinen in English https://en.wikipedia.org/wiki/Joroinen
Kyläprojekteja
Joroisniemi-Koskenkylä projekti
Lähialueiden projekteja
Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I
Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I
Kylät
Häyrilä, Järvikylä, Joroisniemi-Koskenkylä, Kaijonkylä, Kaitainen, Katisenlahti, Kerisalo, Kotkatlahti, Kurensydänmaa, Kurkela, Lahnalahti, Maavesi, Montola, Ruokojärvi, Ruokoniemi, Savuniemi, Sydänmaa, Vättilä
Kuva: Joroisten 300-vuotisjuhlat Jänis Tuttu. kuvaaja 6.8.1931, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19470715:4
Historia
Ukko-Joron pitäjä
Ukko-Joro, nimeltään Joros, Joronen tai Joroinen, tuli arveluiden mukaan idästä, Äyräpäästä. Hänestä ei jäljelle ole jäänyt sukua, ei huonetta, mutta pitäjälle hän antoi nimensä Joroinen.
Ruotsin- ja ranskankielinen puheensorina täytti kartanoiden salit ja salongit. Seurustelu sujui kepeänä vailla suurempaa huolta, vaikka valtakuntien rajalla elon olisi voinut muuksi kuvitella. Haapaniemen sotakoulun kadetit olivat oivallista seuraa kartanoiden röökynöille ja mamselleille. Kesäisin ajeltiin hevosten vetämillä rilloilla, käyskenneltiin parasolleja pyöritellen puutarhoissa tai istuttiin iltapäivää huvimajoissa.
Talvisin kaakeliuunien hohtaessa lämpöä pelattiin korttia tai musisoitiin. Savon säätyläisten elämää piristivät Tukholmasta, huhujen mukaan jopa Pariisista tulleet musiikki- ja teatteriseurueet. Joroisten seuraelämä oli jo 1700-luvun loppupuolella tanssiaisineen niin vilkasta, että pitäjää alettiin kutsua "Pikku Pariisiksi" tai "Savon Pariisiksi".
Seudun varhaisimmista asukkaista tiedämme vain sen, mitä kertovat ruukunkappaleet ja muutamat kiviset työkalut. Monet paikannimet muistuttavat saamelaisista, joista osa ehkä jäi tänne pysyvästi muiden siirtyessä kohti pohjoista niin lännestä kuin idästä saapuneiden eränkävijöiden ja kaskiviljelijöiden jaloista. http://www.joroinen.fi/matkailu-ja-tapahtumat/kohteet/historiaa/
Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149
Kuva Koskenhovin kartano ja Muurikoski, Poutvaara Matti, kuvaaja Koskenhovin kartano ja Muurikoski, Koskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin kuuluva sähkövoimalaitos. Aineistotyyppi: Kuva ajoittamaton Joroinen CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK5079:24.JORO.7
Profiilikuva Coat of arms, Joroinen, Jorois, Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi, 21 March 2009, Care; Original design by Olof Eriksson. Source Own work, Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Joroinen.vaakuna.svg
Lähteet
Savon maakuntahistoriat:
- Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
- Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
- Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
- Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
- Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
- Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
- Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.
Projekti aloitettu 28.11.2017
- Joroinen suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Joroinen
- Jorois på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Jorois
- Joroinen in English https://en.wikipedia.org/wiki/Joroinen