Kangaslammin paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kangaslammin kunnassa asuneiden, eläneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Yleistä

Kangaslampi on entinen Suomen kunta. Se on erotettu vuonna 1871 Rantasalmesta ja liitetty vuonna 2005 Varkauden kaupunkiin [1]. Tämän kuntaliitoksen seurauksena Kangaslammin alue siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savon maakuntaan.

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Harjuranta, Hevonlahti, Kangaslampi, Palvalahti, Rauhamäki, Viljolahti

Historia

Kangaslammin alue kuului 1500-luvulta lähtien Rantasalmeen, ja se tunnettiin pitkään nimellä "Vesikansa". Nimitys sai alkunsa siitä, että Haukiveden pohjoispuolella asuneet pitäjäläiset tulivat Rantasalmen kirkkoon veneillä.

Vuonna 1869 julkaistiin virallinen ilmoitus lehdessä: "perustettakoon eri Rantasalmen kirkkoherrakunnan alle kuuluwa kappeli nimeltä Kangaslampi". Samalla oman kunnallishallinnon järjestämisen oikeudet ja velvollisuudet astuivat voimaan. Vuonna 1871 maaherran päätöksellä annettiin lupa oman kunnan perustamiseen ja omaan kunnallishallintoon.

Vuonna 2005 Kangaslampi liitettiin Varkauden kaupunkiin. Muuttotappiosta kärsivän kaupunginosan asukasluku kolminkertaistuu aina kesäasukkaiden saapuessa paikkakunnalle [2].

Lähteitä

Kangaslammin seurakunnan kirkonkirjoja voi tutkia SSHY:n jäsensivuilla. Rippikirjoja on julkaistu näillä sivuilla neljä kappaletta, ja ne kattavat vuodet 1871–1899.

Tätä varhaisemmalta ajalta Kangaslammin alueen kylät ja talot löytyvät Rantasalmen seurakunnan kirkonkirjoista. Vuotta 1899 myöhäisemmältä ajalta voi pyytää tietoja ottamalla yhteyttä Varkauden seurakuntaan.

HisKi-tietokannassa Kangaslammin tietoja ei ole.

Viitteet:

[1,2] Kangaslammin historiaa – aikajana. Lähteenä Ikonen, Antti: Kangaslammin historia.

Kirjallisuus

Kangaslampi Wikipediassa

Kangaslammin paikallishistoriat:

• Ikonen, Antti: Kangaslampi : historiaa kivikaudelta 2000-luvulle. Kangaslampi-seura 2009.
• Soininen, Arvo M.: Rantasalmen historia. Rantasalmen seurakunta ja kunta 1954.

Muu Kangaslampea koskeva kirjallisuus:

• Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta, mm. asutushistoriasta. (Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.)

Savon maakuntahistoriat:

• Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
• Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
• Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
• Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
• Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.12.2017