Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Halesmäki Inkeranta Taivassalo Sukutila, ollut suvulla vsta 1670... Yksinäistila, sijaitsee Turku—Kustavi tiestä 2,5 km Isosärkilän tietä, talouskeskus on kalliolla meren ja peltoaukean välissä 0,7 km meren rannasta Lähde: Sukutilat Webissä, sarka.fi 1670-1702 Claus Johanss --- Klaus Juhonpoika Halesmäki jälkeläisiä 10 polvea Lisa 1702-23 po Claus Clauss Halesmäki Caisa An...
The target is to create a list of the villages and old farms on Korpo and mention at least one farmer at each farm as a link to a Geni profile. We hope it will help at merging profiles and trees. Books by Kurt V. Michelsson: Korpo Kyrklandet Norrskata i ord och bild Lotsarnas Lohm Finnöholmarna Aspö Nästgrannas Daniel Isaacsson f. 1706 (Nagu) Eric Danielsson f. 1735 ...
This list is about the old farms of Houtskär Before 1800 googleMap of Houtskär Informatrion on Houtskär Detta är ett project som är ett hjälpmedel för alla som har släkt i Houtskär Björkö Staffas 1 Mårten Mårtensson (1757-?) Ers 2 Erik Mattsson (1745-1812) Erik Eriksson (1759-1810) Göstas / Giest/ Jest 3 Thomas Mattsson (?-?) Matts Thomasson (1712-?)
Till en början läggs personer in som är födda före 1729 och deras eventuellt yngre makar. För bondefamiljer i projektet används standardiserade stavningsformer i för- och mellanrnamnsfälten. Hemmansnamn kan användas om de behövs. Vi sätter namnen som följer: "Förnamn": Förnamn "Andranamn": Patronym i standardiserad eller ursprunglig stavform. Dessutom följande fält användas: "Eftern...
K A N E R V A L A The project collects Geni-profiles of the owners, builders, employees and guests of Villa Kanervala (former Villa Ljungberga, Villa Avellan), which is located in the village of Norrby in Särkisalo, Salo, Finland. The project also collects information about the history of the villa. Please, use translater to read the text. Sisällysluettelo Mikä Kanervala on? Ennen Kan...
Kuvausta Pyöriän talosta ja sen asukkaista.
Persutettu 26.11.2018, ja pahasti vielä kesken..... Miehikkälän kylässä sijaitseneen Turun (Maaskola) talo projekti Maakirja 1905 -> Talon nimi on muutettu 1897 Turusta Maaskolaksi (Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta 1887). Tarkoituksena tähän projektiin koottaisiin Turu:n talossa asuneiden henkilöiden profiilit (Huomaa että talot lisääntyvät, ja nimet muuttuvat -> Kiviharju, Syrjänen,...
Projekti aloitettu 11.11.2018 ja se on vielä kesken. Tähän projektiin kootaan Ingalsuon talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.
Projekti on aloitettu 10.11.2018 ja on vielä kesken. Tähän projektiin kootaan Riipan talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä. Riippa 1 Matti Matinpoika 1605 Lapset: Anna Matintytär Riippa 1630 Liisa Matintytär Riippa 1633 Simo Matinpoika Riippa 1642 ja vaimo Anna Juhontytär Riippa Lapset: Matti Simonpoika Riippa Riippa 5
Tähän projektiin kootaan Järven talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä. 1600-luvun lopun nälkävuosina Ruotsalossa Isojärven rannalla sijaitseva Järven talo jäi lähes autioksi. Kokkolalainen porvari, Pieksämäeltä kotoisin oleva Tuomas Paavalinpoika Manninen, osti talon itselleen. Perimätieto kertoo, että Tuomas laski tuohikonttinsa kuvassa näkyvän suuren kiven viereen vuonna 1697. Alku...
Hoikkalan talo Suoniemi Talonhaltijaluettelo sisältää Pakkalan tilan isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Lars Hoikka (1540-1566) Matts Larss Hoikka (1567-1579) Matts Mattss (1580-1602) Olof Mattss (1603-1629) Mårten Olofss Hoikkala (poika, 1630-1650), 1. puoliso Walborg Persd , 2. puoliso Anna Ericsd
The project collects Geni-profiles of the owners, builders, employees and guests of Villa Rantalinna in Haloniemi, Ruokolahti, Finland. Please, use translater to read the text. RANTALINNA Fritz Wiik rakennutti Rantalinnan perheelleen vuonna 1912 Rantalinna on viipurilaisen varatuomari ja asianajaja Fritz Werner Wiik :in itselleen 1911-1912 rakennuttama suuri kolmikerroksinen kivinen huvil...
Maakesken sotilaskartano Virkakartanosta käytettiin monia nimityksiä: Makeskis Bostelle/Boställe, Säterij, Herregård, Gård. Niiden lisäksi siitä puhutaan ratsumestarin eli kapteenin ja majurin puustellina. Säätyläisyyteen liittyvä kartano häipyy 1800-luvun lopulla talonpoikaisten vuokraajien aikana ja aletaan puhua Anttilasta. Kartano muodostettiin 1683 kolmesta tilasta: Anttila (Antti Tuom...
Suoniemen Kauniaisten kartano 1. Yleistä 2. Suoniemen Kauniaisten kartanon isäntäluettelo Talonhaltijaluettelo sisältää Kauniaisten kartanon isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Jacob Arvidss Finckenberg (1695-1708) 1. puoliso Anna von Dunten ja 2. puoliso Christina Elisabet Christersd Rosenmüller Gotthard Jacob Jacobs...
Suoniemen Mauri tila Talonhaltijaluettelo sisältää Maurin tilan isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Walborg Ericsd (emäntä) Henric Henricss (1635-1645) Matts Henricss (veli, 1646-1656) ja Agneta Zacariasd (miniä) Michel Henricss (veli, 1657-1670) ja Caisa (miniä) Michel Mattss Mauri (^poika 1671-1712) ja Beata (miniä)
Matti Pekanpoika perusti noin vuonna 1686 Ylivieskaan Katajalan tilan. Kyseessä on asuinalueen vanhin tila, josta nykyisin Katajaperänä tunnettu alue on saanut nimensä. Tilan perustaminen käsitellään vuoden 1686 käräjillä. Käräjäjutun käännös menee tämän suuntaisesti: "Matti Kataja Ylivieskasta oli jokin aika sitten ottanut viljelykseen Katajaojan uudistilan ja anoi oikeudelta kirjeitse tähän...
Tämä projekti on tulossa työn alle. Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo Talolliset vaimoineen Torppariluettelo Haka-aho? Torpparit vaimoineen Hulpio Torpparit vaimoineen Tuttula eli Myllyaho Torpparit vaimoineen Metsälä Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905 "Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen om...
Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi arviolta 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika. 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samuelinpoika ja hänen Ähtäristä kotoisin ollut vaimonsa Anna Yrjöntytär. Pihlajave...
Parhaita projektikäytäntöjä -pääsivulle Projektien haettavuuden ja löydettävyyden parantamiseksi voidaan käyttää tunnisteita eli tägejä, Aiheeseen liittyvät projektit -linkkauksia ja projektikuvaukseen lisättäviä hakusanoja. 1. Tunnisteet eli tägit Hyvä tunnisteiden käyttö mahdollistaa projektien täsmällisen haun aktiivikäytössä. 1.1. Projektien hakeminen tunnisteella Tunnisteet toimiva...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähäm...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyli...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Aappo Heikinpoika...
Nikkaroisten Anttilan suku on kotoisin eteläisestä Sysmästä. Anttilan talonpoikaistila oli aikanaan osa Eskolan rusthollia ja sen isäntäväki oli pääosin paikallista sysmäläistä alkuperää. Suvun juuret juontavat myös Wirmailan rusthollin suvun myötä Padasjoelle sekä tilalle isännäksi tulleen Abraham Abrahaminpojan kautta Asikkalaan. Sukuja on jäljitetty aina 1500-luvulle asti, vanhin Anttilan is...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihla...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömin...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talon...
- Hangonniemi - Kesken.. Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan R...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 3...
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muutti...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ver...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja rakennukset purettiin. Projekti kattaa vuoteen 1918 saakka itse Karimon talonh...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys s...
Projektin tarkoituksena on koota yhteen Ilveslinnan historiaan liittyviä henkilöitä. Ilveslinna on Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön johtajan, kenraali Rudolf Waldenin rakennuttama ja arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema, Espanjan Alcazarista vaikutteita saanut rakennus. Se sijaitsee historiallisella, Jämsänkosken vuonna 1899 käynnistyneen ensimmäisen paperitehtaan paikalla Patalankoske...
Projekti on aloitettu 11.11.2018 ja on vielä kesken.Tähän projektiin kootaan Hakuntin talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
(ei aloitettu) Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
(ei aloitettu)
Aloitettu 13.3.2018, rakenteilla Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa rakentamaan Haudankorvan Siurilaa eläväksi Siurila oli yksi Tammelan Haudankorvan vanhimmista taloista. Se sijaitsi Loimijoen rannalla. Alue, jolla Siurila ja koko Haudankorven kylä sijaitsivat, kuuluu nykyään Forssaan. Siurila jakaantui 1720-luvulla kahdeksi tilaksi: Vanha-Siurilaksi ja Uusi-Siurilaksi. Siurila ...
Taloprojekti Jämsän suurimman kylän Kauhkialan Rusulan talon isännistä ja torppareista. RUSULA , halottu Hyppölästä 1595 Perttu Juhonpoika 1595-1597 Prusi Juhonpoika 1597-1608 edellisen leski 1608-1609 Talo autiona 1609-1618. Yhdysviljelyssä Hyppölän kanssa 1618- n.1622. Talo autiona 1640-1663 ja yhdysviljelyssä Hyppölän kanssa 1664-1680. Yrjö Yrjönpoika 1691-1694, puoliso Vap...
Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa asuttamaan Kossilaa Tammelan Haudankorvan kylässä! Kossila Tammelan Haudankorvan kylässä oli yksi kylän seitsemästä vanhimmasta talosta. Suomen asutuksen yleisluettelossa ensimmäinen merkintä Kossilasta on vuodelta 1539. Kossilan talo säilytti kylän taloista pisimpään itsenäisyytensä muutosprosessissa, jossa vanha Haudankorvan kylä 1800-luvun kolmanne...
Omistajana mainitaan 1600-35. Matts Larsson. v. 1697 tila joutui autioksi ja liitettiin 1699 Estbyhyn. V. 1724 tuli omistajaksi Henrik Abrahamsson, joka jakoi tilan kahtia lankonsa, Erikin kanssa. Hänen suvullaan se säilyi v:een 1842, jolloin omistajaksi tuli Österbergin suku Ägare till Tuomola hemman var Gustav Adolf Ekström till 1842. Sedan följa Anders Österberg till d.1871 och sonen Karl ...
Projekti on aloitettu 10.11.2018 ja on vielä kesken. Tähän projektiin kootaan Keiskin talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä Juho Korneliuksenpojasta ja hänen vaimostaa Liisa Niilontytär Keiskistä alkaen. Talo kuului isojaon jälkeen Kälviään, mutta Lohtajan seurakuntaan. Siirto Kälviään tapahtui 30.4.1906. Jos liität profiileja, katsothan, että niissä on lähteet ja linkitä ne alla...
Tähän projektiin kootaan Granön talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä. Granö, eli kälviäläisittäin Kränee, oli alkujaan 1700-luvun puolivälin paikkeilla perustettu uudistila. Vuonna 1765 sinne asettui asumaan perheineen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Lohtajan komppanian päällikkö Carl Gustaf Freidenfeldt. Hän rakennutti komean päärakennuksen, jonka erikoisuutena oli koko pitkän sivun ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna noin 60 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirjojen mukaan noin vuo...
aloitettu 15.4.2017 Projektikuvana Siston talo Maakeskessä. Talon on piirtänyt vanhojen valokuvien perusteella Jyri Kotilainen, Helsinki, 1987. Minda Kalila os. Siston tilaama työ ja kuvan käyttöön täysi oikeus. (R.Leinonen 12.9.2017) Projektiin lisätään myös taloon naidut miniät.