Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aleksanteri Jaakonpoika Idström (1822 - 1881)
    Puumalan seurakunnan arkisto - I Ba:1 Seurakuntaan muuttaneiden luettelot 1811-1889, jakso 115, sivu 115: 1863; Kansallisarkisto: / Puumala rippikirja 1862-1871 (MKO41-55) Sivu 799 Sivinsaari 1, Hu...
  • Maria Henriikka Juhantytär Valtonen (1870 - 1903)
    Puumala syntyneet 1844-1884 (MKO1-10 325) Sivu 518-519 08 1870 ; SSHY Puumala rippikirja 1880-1889 (MKO98-111 I Aa:15) Sivu 778 Torsantaka 3, Mustinsaari, Mustalampi ; SSHY Puumala rippikirja 1900-...
  • Elsa Aukustintytär Martikainen (1886 - d.)
    Puumala syntyneet 1885-1900 (MKO10-17 325) Sivu 234 joulu 1886 ; SSHY Puumala rippikirja 1900-1910 (AP_II I Aa:19) Sivu 485 Niinimäki 1 ; SSHY Muuttokirja Juva 8.08. 1903 Juva rippikirja 1900-19...
  • Jalmari Antinpoika Luukkonen (1881 - d.)
    Puumala syntyneet 1844-1884 (MKO1-10 325) Sivu 126-127 08 1881 ; SSHY Puumala rippikirja 1900-1910 (AP_II I Aa:19) Sivu 448 Miettula 1 ; SSHY
  • Benjamin Martikainen (1917 - d.)
    Puumala lastenkirja 1910-1920 (AP I Ab:10) Sivu 560, 561 Niinimäki 1 ; SSHY

Projekti aloitettu 30.11.2017

Puumalan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi

Historia

Puumala kuului alunperin Sääminkiin ja karjalaisten erämaihin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1616 ja hallintopitäjäksi 1635.

Pikkuvihan jälkeen 1743 Puumalan kaakkoiskulma liitettiin Venäjään. Sen seurauksena Puumalansalmen rannalla sijaitsevan kirkonkylän puolustusta oli lujitettava. Sinne rakennettiin linnoituksia. Niiden sekä kapean vesiväylänsä takia kirkonkylää alettiin kutsua "Saimaan Gibraltariksi".

Puumalassa on muistoja myös kustavinsodan ajoilta. Täällä käytiin Vuolteensalmen rajakahakka ja Pirttiniemen taistelu. Tältä kaudelta ovat peräisin myös Puumalan ja Ristiinan välisissä saarissa olevat patterit ja varustukset. Sijainniltaan Puumala on ollut sotilaalliselta kannalta uhanalainen mutta rauhanajan vesiliikenteelle edullinen paikka. Etelän ja pohjoisen välinen Saimaan laivaliikenne kulkee Puumalansalmen kautta, mikä teki kirkonkylän satamasta jo 1800-1900-lukujen vaihteessa puutavaran tärkeän vientisataman ja Kuopion-Pietarin laivalinjan pysähdyspaikan. Myöhemmin Pistohiekan leirintäalue ja maatilamatkailu ovat tehneet Puumalaa tunnetuksi.

Puumalan ensimmäinen kirkko rappeutui isonvihan aikana. Seuraava, August Sorsan rakentama, vaurioitui kustavinsodassa. Nykyinen kirkko on rakennettu Gustav Wilhelm Vikstenin ja töitä johtaneen Taavetti Rahikaisen suunnitelmien mukaan. http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/puumala.htm

Lähteet

http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=puumala

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 30.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Puumalassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla
Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Puumalan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi

Historia

Puumala kuului alunperin Sääminkiin ja karjalaisten erämaihin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1616 ja hallintopitäjäksi 1635.

Pikkuvihan jälkeen 1743 Puumalan kaakkoiskulma liitettiin Venäjään. Sen seurauksena Puumalansalmen rannalla sijaitsevan kirkonkylän puolustusta oli lujitettava. Sinne rakennettiin linnoituksia. Niiden sekä kapean vesiväylänsä takia kirkonkylää alettiin kutsua "Saimaan Gibraltariksi".

Puumalassa on muistoja myös kustavinsodan ajoilta. Täällä käytiin Vuolteensalmen rajakahakka ja Pirttiniemen taistelu. Tältä kaudelta ovat peräisin myös Puumalan ja Ristiinan välisissä saarissa olevat patterit ja varustukset. Sijainniltaan Puumala on ollut sotilaalliselta kannalta uhanalainen mutta rauhanajan vesiliikenteelle edullinen paikka. Etelän ja pohjoisen välinen Saimaan laivaliikenne kulkee Puumalansalmen kautta, mikä teki kirkonkylän satamasta jo 1800-1900-lukujen vaihteessa puutavaran tärkeän vientisataman ja Kuopion-Pietarin laivalinjan pysähdyspaikan. Myöhemmin Pistohiekan leirintäalue ja maatilamatkailu ovat tehneet Puumalaa tunnetuksi.

Puumalan ensimmäinen kirkko rappeutui isonvihan aikana. Seuraava, August Sorsan rakentama, vaurioitui kustavinsodassa. Nykyinen kirkko on rakennettu Gustav Wilhelm Vikstenin ja töitä johtaneen Taavetti Rahikaisen suunnitelmien mukaan.
http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/puumala.htm

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/8f/e2/e1/f5/53444846eb03cdf7/puumala_nakyma_pistohiekan_laivarantaan_original.jpg

Kuva: näkymä Pistohiekan laivarantaan, Forsblom Igor, kuvaaja värillinen, Aineistotyyppi: Kuva Aiheen paikka: Mikkeli, Puumala, Pistohiekka Organisaatio: Museovirasto - Musketti Historian kuvakokoelma Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK7156:153

Lähteet

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 30.11.2017

Puumalan paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Enonkoski |
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangaslampi I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi

Historia

Puumala kuului alunperin Sääminkiin ja karjalaisten erämaihin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1616 ja hallintopitäjäksi 1635.

Pikkuvihan jälkeen 1743 Puumalan kaakkoiskulma liitettiin Venäjään. Sen seurauksena Puumalansalmen rannalla sijaitsevan kirkonkylän puolustusta oli lujitettava. Sinne rakennettiin linnoituksia. Niiden sekä kapean vesiväylänsä takia kirkonkylää alettiin kutsua "Saimaan Gibraltariksi".

Puumalassa on muistoja myös kustavinsodan ajoilta. Täällä käytiin Vuolteensalmen rajakahakka ja Pirttiniemen taistelu. Tältä kaudelta ovat peräisin myös Puumalan ja Ristiinan välisissä saarissa olevat patterit ja varustukset. Sijainniltaan Puumala on ollut sotilaalliselta kannalta uhanalainen mutta rauhanajan vesiliikenteelle edullinen paikka. Etelän ja pohjoisen välinen Saimaan laivaliikenne kulkee Puumalansalmen kautta, mikä teki kirkonkylän satamasta jo 1800-1900-lukujen vaihteessa puutavaran tärkeän vientisataman ja Kuopion-Pietarin laivalinjan pysähdyspaikan. Myöhemmin Pistohiekan leirintäalue ja maatilamatkailu ovat tehneet Puumalaa tunnetuksi.

Puumalan ensimmäinen kirkko rappeutui isonvihan aikana. Seuraava, August Sorsan rakentama, vaurioitui kustavinsodassa. Nykyinen kirkko on rakennettu Gustav Wilhelm Vikstenin ja töitä johtaneen Taavetti Rahikaisen suunnitelmien mukaan.
http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/puumala.htm

Lähteet

http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=puumala

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.