
Tietävälä is an old village in Kirvu, Karelian Isthmus and mentioned in the land registers in 1557. At that time there were 25 houses in the village where large families lived in the Karelian style. Before the wars, the village had about five hundred inhabitants. Old Kirvun Tietävälä was unified and social activities were lively. Six evenings a week there were activities at the youth club and o...
Kirvun huomattavampia ja suurimpia asutuskeskuksia oli laaja Sairalan kylä kunnan etelä-osassa Torajärven ja Juoksemajärven alueilla. Viljavat maat, kalaisat vedet ja riistarikkaat metsät olivat houkutelleet sinne hyvin varhain asukkaita, mm. Sairasia, joista kylä on saanut nimensä. Sairasen suku, tavataan vielä 1557 maakirjassa Korpilahden kylässä, Sairalan naapurissa. Joko he ovat sinne muut...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Virolan kyässä oli kaksi numeroa 3 ja 4 joista jälkimmäistä nimitettiin Saarenmaaksi. Se sijaitsi Torajärven päässä kirkolle vievän tien varrella. Isojaon aikana Kirvu kuului Jääskeen, jossa myös oli Virolan kylä, Kirvun Virola sai jälkimmäiset numeron ja Jääsken Virola numerot 1 ja 2. Virola on hyvin vanha kylä ja mainittu jo ensimmäisissä maakirjoissa. Kanta-asukkaansa Virolaisen mukaan on k...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Matikkala kuului myös 1630-1640i Erik Andersson Trana, till Räisälä läänityksiin, yhtään Matikkaa ei tuolloin enää kylässä asunut, kylän taloa kaksi viljeli Liukkoset ja taloa yksi Heikki Pekanpoika Jantunen. Nämä olivat paenneet tiloiltaan 1628 ja 1638-1639. Matikkala oli pantu Inkilään vuoden 1653-54 tienoissa rakennetun hovin alamaiseksi joten 1600-luvun puolivälissä ei kylässä ollut asukkai...
Mertjärvi oli vanhimpien maakirjojen mukaan suuri kylä, jossa 1543 oli yhdeksän taloa, vuonna 1544 12 taloa ja vuonna 1557 19 taloa, josta neljä oli ulkokyläläisten viljeltävänä. Vuonna 1635 oli kylässä seitsemän tilaa ja yksi niistä, Rouhiaisen tila autiona, ja yhdestä oli isäntä kahta vuotta aikaisemmin muuttanut Äyräpäähän. Muut viisi taloa olivat, Siiroilla, Heijoilla, Mennoilla ja Hämäläis...
Montola oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Iiliälä ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Iiliälä oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Sunikkariikonen, Meskala, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus...
Roinilassa oli 1635 viisi taloa ja niistä kolme viljeltyä, Yksi Suni Suninpoika Roinisen hallussa, toinen Tuomas Huuhkalla ja kolmas Risto Ollinpoika Roinisella. Roinisilta tila siirtyi 1750-luvun lopussa eräänn viljelijälle ja sitten 1770-luvulla Komille. Roinin talo oli vuonna 1670 jaettu siten, että vanhin poika Juho jäi tilalle, mutta nuorempi Pentti sai hakea itselleen paikan mistä halusi....
Veitsjoella olivat vanhimmat suvut vuosien 1543-44 ja 1557 mukaan Kontulainen, Savolainen, Veijalainen, Sarvi, Parjanen, Kuosa, Leiniä, Kaikko ja Nokireki. Tietävälän puolella esiintyy henki- ja maakirjoissa samoja sukunimiä, on luultavaa että kysymys on samoista tilallisista tai että he ovat ulkokyläläisinä viljelleet maita Veitsjoen puolella. Mitään selviä kylien rajoja ei ollut, joten kylien...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Helisevän länsirannasta levisivät Matikkalan ja Hauhialan kylän maat. Hauhialan puolella laski lahden pohjukkaan Sukslammista alkanut, Kirvun ja Suksniittyjen läpi virtaava Kuismanjoki ja pienen matkan päässä siitä Kuhajoki, jota myöden Torajärven ja Juoksemajärven vedet Alakosken kautta yhtyivät Helisevän vesistöön. Siitä etelään Hauhialan talot loppuvat ja metsäiset asumattomat rannat alkavat...
Apuset, Simo ja Juho, myivät vuonna 1634 tilansa Hännikäisen veljeksille, jotka vasta vuonna 1655 hakivat kaupalle lainhuudon. Näihin aikoihin Hännikäiset ottivat myös sukunimekseen Apusen käytten aluksi vuorotellen kumpaakin, kunnes sitten kokonaan siirtyivät jälkimmäsen nimen käyttöön. Jokirinteen tilan mailla, noin neljä kilometriä asuinrakennuksesta oli vanha talonpaikka, jossa kasvoi jylh...
Kylän asukkaat - Kirvu Sairala vuosi 1779 Projekti kokoaa yhteen Kirvun Sairalan kylän asukkaat vuonna 1779 , jotka ovat mitä ilmeisimmin asuneet kylällä veroluettelon tekemisen aikana. Lisäksi Torajärven Puusniekan talon asukkaat kuuluvat projektiin. Sairalan kylä on ollut aikojen saatossa Antrean ja Kirvun puolella. Yleisimmin asiakirjoissa mainitaan "Kirfwus, Sairala" ja kuului alueluovutuk...
Tähän projektiin kootaan vuosien 1939-1945 sotien sankarivainajat, jotka ovat syntyneet tai asuneet Kirvussa. Kirvussa syntyneitä kaatui talvi- ja jatkosodissa yhteensä 376. Se on paljon suhteutettuna Kirvun silloiseen asukaslukuun reiluun 8000.een.Kirvun kirkko tuhoutui vuonna 1978. Kirkon perustusten äärellä on muistoristi ja -laatta sekä lähellä Kirvun kirkkomaan ja kirkonkukon 1600-luvulta ...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisimman kattavat sukupuut joiden profiilit liitetään ao. paikkakuntaprofiileihin. Hämeenläänin Koskelle asute...
Torajärveä ei mainita vanhimmissa maa- ja henkikirjoissa. Se luettiin Sairalan kylään, minkä jakokuntaan se myös isojaon aikaan kuului. Vuonna 1635 oli Suni Kopran hallussa kylän ainoa talo, mikä noin kahden vuosikymmenen kuluttua joutui Tahvo Kultamiehelle ja sitten 1635 Martti Eskonpoika Puusniekalle. Kylää nimitettiin usein 1600- luvulla Puusniekakkalaksi asujansa mukaan. Puusniekat hallitsi...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan? (Vorniolan) kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha ha...
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat. Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682. Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijai...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Alakuunu muodosti suuren seutukylän 1500-luvun alkupuolella. Sen alue käsitti myöhemmät, Inkilän, Paksujalan, Niukkalan, Eijalan, Kohtamaan, Läylölän, Ihakselan, Haikolan, Kuismalan, Jänikselän ja Paavilanmäen seudut, siis koko Kuunjoen Korsjärvestä ja lännestä Kirkonkylän maista aina Jantulan kylään asti. Alakuunu oli valtakunnan rajaseutua, kun vuoden 1721 Uudenkaupungin rauha halkaisi koko K...
Lietlahti oli Hämäläisten suvun valta-aluetta niin, että sitä sanottiinkin Hämeenkyläksi. Se luettiin vanhemmissa maakirjoissa 1543-44 Kirkonkylän alueeseen. Vuonna 1635 siellä oli kaksi Hämäläisten taloa. Nämä hallitsivat kylää yksinään 1700-luvun loppupuolelle, jolloin Lietlahteen ilmestyivät Henttoset ja Vesteriset, todennäköisesti aluksi yhtiömieheksi Hämäläisille. Sen jälkeen on kylään sii...
Kuten monet Kirvun kylistä on Vallittula saaneet nimensä niissä asuneista suvuista. Vallittu oli esihistoriallinen heimopäällikkö ja nimi senvuoksi hyvin mielenkiintoinen, siitä päätellen Vallittulan kylän asutus olisi ikivanhaa. Vielä 1635 oli eräs kylän tiloista Martti Laurinpoika Vallituisen hallussa, Martti oli silloin iältään yli 60 vuotta. Hänellä oli Yrjö-niminen poika, joka oli otettu ...