Please wait.
loading...
Karelia YSJ : Geni Instructions in Finnish, Finnish users' toolbox and situational map of locality projects To the main page of the main project Finland and Karelia Help with joining the Big Tree The Karelia project covers Olonets Karelia, South Karelia Province of Finland, Karelian Isthmus, Ladoga Karelia, North Karelia Province of Finland, Tikhvin Karelia, Tver Karelia, Valday Kareli...
Locality project of the city of Vyborg (Karelia) =Genealogy project of the city of Vyborg and the surrounding area.Note. The city of Vyborg and the countryside of Vyborg were the same administrative area before 1863. This project comprises the villages of the later city in the downtown area as well as the villages later redeemed from the countryside to the city.Recommended local concepts: bef...
Tytärsaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Tytärsaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > L...
Säkkijärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Säkkijärven ja lähialueen sukututkimusprojekti. Liity paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity pr...
Lavansaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Lavansaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > L...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Heinjoen Rättölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.==Heinjoen kyläprojektit kuuluivat vuoteen 1869 asti Muolaan pitäjään==Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.Projekti perustettu 29.10.2019 / Mirja Mappes
Heinjoen (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Heinjoen ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity p...
Uudenkirkon (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Uudenkirkon ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > L...
Raudun (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Raudun ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannaksen...
Ikaalisten kirkkoherrakunta 1641-1852. Ikaalinen itsenäistyi Hämeenkyröstä vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalisten Kyröksi. Tätä ennen Ikaalinen oli ollut Hämeenkyrön kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Näin muodostuneeseen Ikaalisten pitäjään kuuluivat myös nykyiset Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Parkano ja Honkajoki. Itsenäiseen Ikaalisten kirkkoherrakuntaan kuului tuollo...
Kallaisten ja Lehtokylän eteläpuolella oli Ylämaan eteläosan käsittänyt Jaarilan kylä. Jaarilan kautta kulki kylätie Lehtokylästä Pihlaistenkylään ja tästä tiestä erkani Jaarilassa tie Vuotjärven rantakyliin Karhulaan ja Hanttulaan. Jaarila on Ylämaan korkeinta aluetta, jonka korkeimmilta mäiltä näkee aina Muolaan länsiosaan Muolaanjärvelle saakka. Jaarilan kylässä sijaitsi vuonna 1939 40 taloa...
Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannak...
Veitsjoella olivat vanhimmat suvut vuosien 1543-44 ja 1557 mukaan Kontulainen, Savolainen, Veijalainen, Sarvi, Parjanen, Kuosa, Leiniä, Kaikko ja Nokireki. Tietävälän puolella esiintyy henki- ja maakirjoissa samoja sukunimiä, on luultavaa että kysymys on samoista tilallisista tai että he ovat ulkokyläläisinä viljelleet maita Veitsjoen puolella. Mitään selviä kylien rajoja ei ollut, joten kylien...
Vasikkala oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Iiliälä, Meskala, Montola ja Sunikkariikonen), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus...
Kuten monet Kirvun kylistä on Vallittula saaneet nimensä niissä asuneista suvuista. Vallittu oli esihistoriallinen heimopäällikkö ja nimi senvuoksi hyvin mielenkiintoinen, siitä päätellen Vallittulan kylän asutus olisi ikivanhaa. Vielä 1635 oli eräs kylän tiloista Martti Laurinpoika Vallituisen hallussa, Martti oli silloin iältään yli 60 vuotta. Hänellä oli Yrjö-niminen poika, joka oli otettu ...
Sunikkariikonen oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Iiliälä, Meskala, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus...
Rätykylässä oli vuosina 1543-1557 kaksi taloa, joissa asui Ahtisia, Lankisiä ja Iilisiä. 1600-luvulla heitä ei siellä enää asunut. Vuonna 1635 oli kylässä neljä taloa, joista yksi oli Olli Puhalla, toinen Lasse Pekanpoika Rantapekolla, kolmas Heikki Rantapekolla ja neljäs autiona. Heikki Rantapekonkin tila joutui pian autioksi ja sen yhdisti Paavo Ovaska Riikolassa haltuunsa ottaman Olli Antinp...
Roinilassa oli 1635 viisi taloa ja niistä kolme viljeltyä, Yksi Suni Suninpoika Roinisen hallussa, toinen Tuomas Huuhkalla ja kolmas Risto Ollinpoika Roinisella. Roinisilta tila siirtyi 1750-luvun lopussa eräänn viljelijälle ja sitten 1770-luvulla Komille. Roinin talo oli vuonna 1670 jaettu siten, että vanhin poika Juho jäi tilalle, mutta nuorempi Pentti sai hakea itselleen paikan mistä halusi....
Riikola ei vanhimmissa maakirjoissa mainita eri kylänä. Riikosen sukua sensijaan tavataan Keskikylässä (Keskiselässä) ja Ylikuunussa, mistä kylistä joku suvun jäsenistä todennäköisesti on siirtynyt Tamjärven taakse ja sen mukaan koko kylä on saanut nimen. Vuonna 1629 erär Heikki Ollinpoika Riikosen siirtyi viljelemään yhtä kylän tiloista, mikä sitten oli hänen hallussaan kaksikymmentä vuotta ja...
Kaikkein vanhimmissa maakirjoissa ei mainita Pirilänniemen lainkaan. Alakuunun eli myöhemmin Inkilän asemaseudun ympärillä olleen kylän asukkaita oli vuonna 1557 mm. Piriläinen, joka ilmeisesti on asunut Torajärven rannalla ja näin antanut koko kylälle nimen. Vuonna 1635, jolloin uusi järjestelmä tuli maa- ja henkikirjojen pidossa käytöntöön, ei Piriläistä enää mainita siellä asukkaana. 1634 ol...
Nahkurilassa olivat Nahkurit hallinneet kylää 1600-luvulle, jonka puolivälissä tiloja oli kolme, mutta vain kaksi viljeltyä. Joskus 1680-luvulla oli Lauri Eskonpoika Nahkurin leski ottanut itselleen "puusniekan" Simo Yrjönpojan, todennäköisesti sukunimeltään Laalo, jonka poikapuolet eli Lauri Nahkurin kolme poikaa, ottivat isäpuolensa nimen. Toinen Nahkurin tiloista joutui juuri ennen pikkuvika...
Montola oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Iiliälä ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Meskala oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Iiliälä, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Mertjärvi oli vanhimpien maakirjojen mukaan suuri kylä, jossa 1543 oli yhdeksän taloa, vuonna 1544 12 taloa ja vuonna 1557 19 taloa, josta neljä oli ulkokyläläisten viljeltävänä. Vuonna 1635 oli kylässä seitsemän tilaa ja yksi niistä, Rouhiaisen tila autiona, ja yhdestä oli isäntä kahta vuotta aikaisemmin muuttanut Äyräpäähän. Muut viisi taloa olivat, Siiroilla, Heijoilla, Mennoilla ja Hämäläis...
Lietlahti oli Hämäläisten suvun valta-aluetta niin, että sitä sanottiinkin Hämeenkyläksi. Se luettiin vanhemmissa maakirjoissa 1543-44 Kirkonkylän alueeseen. Vuonna 1635 siellä oli kaksi Hämäläisten taloa. Nämä hallitsivat kylää yksinään 1700-luvun loppupuolelle, jolloin Lietlahteen ilmestyivät Henttoset ja Vesteriset, todennäköisesti aluksi yhtiömieheksi Hämäläisille. Sen jälkeen on kylään sii...