Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Eva Kristina Mikontytär Wiljakain (1876 - 1908)
    rivi 14 Joroinen , Lastenkirja, 1875-1884 MKO37-51, Kuva 159, sivu 313 merkintä info kentässä : 5/3/78----Viipurin maaseurakunnan arkisto - I Aa:27 Pää- ja rippikirjat II, kylät Papula - Yläsäiniö 188...
  • Jeremias Taavitsainen (1850 - d.)
    Pieksämäki maaseurakunta lastenkirja 1852-1862 (TK1421-1422 I Ab:8) Sivu 332 Maavesi 20 ; SSHY / Viitattu 30.11.2023 Pieksämäki maaseurakunta lastenkirja 1862-1866 (MKO33-49) Sivu 608 Sarkaniemi 1 ; ...
  • Johanna Vilhelmina Mäkeläinen (1845 - 1906)
    Syntynyt 16.8.1845 Järvelä 1, Joroinen , kast. 30.8. Joroinen syntyneet 1827-1866 (TK1678 I C:5) v. 1845 Junii - Augusti ; SSHY / Viitattu 29.11.2023 Joroinen lastenkirja 1856-1865 (TK1676-1677 I Ab:8...
  • Mikko Jääskeläinen (1859 - 1863)
    Synt. 27.9.1859 Häyrilä 8, Joroinen . Kast. 30.10. Joroinen syntyneet 1827-1866 (TK1678 I C:5) 1859 September - Oktober ; SSHY / Viitattu 29.11.2023 Joroinen lastenkirja 1856-1865 (TK1676-1677 I Ab:8)...
  • Maria Kustaava Jääskeläinen (1856 - 1859)
    Synt. 6.9.1856 Varkaus ruukki, Leppävirta . Kast. 15.9. Leppävirran seurakunnan arkisto - I C:5 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1851-1859, jakso 107: 1856 September; Kansallisarkisto: / Viitattu 2...

Projekti aloitettu 28.11.2017

Projekti aloitettu 28.11.2017

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Joroisissa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Joroisten paikkakuntaprojekti

Kyläprojekteja

Joroisniemi-Koskenkylä projekti

Lähialueiden projekteja

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Häyrilä, Järvikylä, Joroisniemi-Koskenkylä, Kaijonkylä, Kaitainen, Katisenlahti, Kerisalo, Kotkatlahti, Kurensydänmaa, Kurkela, Lahnalahti, Maavesi, Montola, Ruokojärvi, Ruokoniemi, Savuniemi, Sydänmaa, Vättilä

media.geni.com/p13/01/d1/a9/0a/534448468a7ffee7/m012_hk19470715_4_original.jpg?hash=7541e3e8766e1c4f06cfdb13f09d5b4b61f840e3458d0c91f68316e42d520e52.1701590399

Kuva: Joroisten 300-vuotisjuhlat Jänis Tuttu. kuvaaja 6.8.1931, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma, CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19470715:4

Historia

Ukko-Joron pitäjä
Ukko-Joro, nimeltään Joros, Joronen tai Joroinen, tuli arveluiden mukaan idästä, Äyräpäästä. Hänestä ei jäljelle ole jäänyt sukua, ei huonetta, mutta pitäjälle hän antoi nimensä Joroinen.

Ruotsin- ja ranskankielinen puheensorina täytti kartanoiden salit ja salongit. Seurustelu sujui kepeänä vailla suurempaa huolta, vaikka valtakuntien rajalla elon olisi voinut muuksi kuvitella. Haapaniemen sotakoulun kadetit olivat oivallista seuraa kartanoiden röökynöille ja mamselleille. Kesäisin ajeltiin hevosten vetämillä rilloilla, käyskenneltiin parasolleja pyöritellen puutarhoissa tai istuttiin iltapäivää huvimajoissa.

Talvisin kaakeliuunien hohtaessa lämpöä pelattiin korttia tai musisoitiin. Savon säätyläisten elämää piristivät Tukholmasta, huhujen mukaan jopa Pariisista tulleet musiikki- ja teatteriseurueet. Joroisten seuraelämä oli jo 1700-luvun loppupuolella tanssiaisineen niin vilkasta, että pitäjää alettiin kutsua "Pikku Pariisiksi" tai "Savon Pariisiksi".

Seudun varhaisimmista asukkaista tiedämme vain sen, mitä kertovat ruukunkappaleet ja muutamat kiviset työkalut. Monet paikannimet muistuttavat saamelaisista, joista osa ehkä jäi tänne pysyvästi muiden siirtyessä kohti pohjoista niin lännestä kuin idästä saapuneiden eränkävijöiden ja kaskiviljelijöiden jaloista. http://www.joroinen.fi/matkailu-ja-tapahtumat/kohteet/historiaa/

Savossa oli 1600-luvun alussa vain neljä kartanoa. Läänitetyt tilat peruutettiin 1680-luvulla ja muodostettiin ratsutiloiksi ja sotilasvirkataloiksi. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Savon ja sitä kautta Joroisten kartanoiden synty 1700-luvulla liittyy Haapaniemen kadettikoulun 1781-1819 toimintaan. Upseerit hankkivat kartanotiloja Rantasalmen lisäksi lähiympäristön pitäjistä Joroisilta ja Juvalta. Monet kartanorakennuksista ovat peräisin autonomian ajalta 1800-luvun alkupuolelta. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1149

media.geni.com/p13/55/5e/88/0e/534448468a7aaff0/m012_kk5079_24_joro_7_original.jpg?hash=2d49b95e754616972c593697af012729286b84683390d1bae6ddeddf27f424be.1701590399

Kuva Koskenhovin kartano ja Muurikoski, Poutvaara Matti, kuvaaja Koskenhovin kartano ja Muurikoski, Koskenhovin päärakennus on rakennettu monessa osassa. Sen vanhin osa on empiretyylinen keskeissalirakennus vuodelta 1844. Rakennusta on sittemmin jatkettu 1870- ja 1890-luvuilla. Kartanon puisto laskee Muurikoskeen, jossa on mylly sekä maamme vanhimpiin kuuluva sähkövoimalaitos. Aineistotyyppi: Kuva ajoittamaton Joroinen CC BY 4.0 https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK5079:24.JORO.7

Profiilikuva Coat of arms, Joroinen, Jorois, Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi, 21 March 2009, Care; Original design by Olof Eriksson. Source Own work, Public domain. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Joroinen.vaakuna.svg

Lähteet

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.11.2017