Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän ky...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömi...
Tämä projekti on tulossa työn alle.=Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo=Talolliset vaimoineen=Torppariluettelo===Haka-aho?==Torpparit vaimoineen==Hulpio==Torpparit vaimoineen==Tuttula eli Myllyaho==Torpparit vaimoineen==Metsälä==Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905"Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen omistamani Lavik...
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muuttivat Koivum...
Projektin on tarkoitus esitellä Jyväskylän kaupungin koulujen kehitystä sekä kerätä niiden opettajien sekä oppilaiden profiileja.Vuonna 1963 Jyväskylään perustettiin suomenkielinen Jyväskylän seminaari . Seminaarin myötä kaupunkiin tuli mallikoulu eli harjoituskoulu.Suomenkielinen poikakoulu, Jyväskylän Lyseo perustetiin 1858Suomenkielinen tyttökoulu perustettiin 1864Jyväskylän kuuromykkäin kou...
Pohjoinen Keski-Suomi -projektiin - klikkaa tästä! Projektin lähde: Hiski = Kirkkoherrat ===* Carl Gustaf Dahlgren (1864-66)* Johan Verner Limón (1868)* Viktor August Konsin (1872-82)* Frans Petter Krank (1883-1910)* Pekka Räsänen (1913-25)* Yrjö Armas Lehmusvirta (1925-29)* Lauri Hyvärinen (1930-34)* Wäinö Rafael Havas (1935-41)* Aarne Aulis Savolainen (1945-48)* Pauli Linnansaari (1948-55)* N...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika Multamäki 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samulinpoika Multamäki (Kallio) ja ...
(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
- Hangonniemi -==Kesken..Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoika ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 31). ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlaja...
Pappisluettelo - Laukaa Lähde: Hiski= Kirkkoherrat =* Ericus Marci Finno (1593-1605)* Thomas Andreae (1606-29)* Henricus Gregorii (1629-56)* Michael Thomae (1662)* Elias Michaelis (1663)* Jacobus Georgii Raicchaeus (1664-82)* Aaron Fabricius (1683-88)* Ericus Jordani Peuronius (1689-95)* Paulus Laurentii Jempsonius (1696-1712)* Johannes Isaaci Sinius (1714-29)* Carolus Danielis Tuderus (1730-45...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämä projekti on Pihlajaveden oma adressin allekirjoittaneiden projekti. Hankkeelle on Genissä myös koko maan kattava projekti Suuri adressi 1899 . Liitä Pihlajaveden adressin allekirjoittaneet molempiin projekteihin. Tervetuloa mukaan projektiin täydentämään sitä.* Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toi...
Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän maalaiskuntaan! =Jyväskylän maalaiskunta muodostui vuonna 1865, kun kunnallisasetus astui voimaan. Siinä määrättiin maallisten asioiden hoidon siirtämisestä maalaiskuntien hoitoon maaseudun kirkkopitäjissä. Jyväskylän kaupunki perustettiin keskelle maalaiskuntaa, kaupungin kasvaessa sen maan tarve kasvoi ja maalaiskunta luovutti maita kaupungille. Rajamuutokset...
Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän kaupunkiin! Jyväskylän kaupunki -projekti toimiin Paikkakunta Jyväskylä -projektin täydentävänä aliprojektina. Jyväskylän kaupungin perustamista esitti majuri ja tilanomistaja Carl Christian Rosenbröijer vuonna 1823 Laukaan pitäjän kokouksessa. Jyväskylä kaupunki perustettiin 1837 Harjun ja Jyväsjärven väliselle alueelle. Jyväskylän kehityksen kannalta ...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylän...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Abram Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talo...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...