Tervetuloa Veteli - sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Veteli - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Vetelin projekteja

• Paikkakunta Veteli, Keski-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Veteli, Keski-Pohjanmaa, Suomi
• Tunkkarin kylän asukkaat (kyläprojekti) Tunkkarin kylän asukkaat
  
• Siirtolaiset paikkakunnalta Veteli Siirtolaiset paikkakunnalta Veteli

Lähipaikkakuntien projekteja

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I
Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I
Isokyrö I
Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I

Sijainti

Veteli on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Veteli tunnetaan myös nimellä Yliveteli, ja paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on historiallisesti ollut Övervetil.

Historia

Vetelin seutu oli ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella eränkäyntialuetta, jossa samoilivat lappalaiset. Kun Etelä-Suomi oli asutettu, alkoivat varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset talonpojat tehdä pitkiä retkiä Pohjanmaalle ja Lappiin, jopa Ruijan rannikolle saakka.

Vähitellen Vetelin seudun erämaat siirtyivät niillä asuvien ihmisten maiksi. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin Vetelistä Pyhäjärvelle ulottuva alue, missä pirkkalaisten eränkäynti jatkui pitkään. Esim. Räyringinjärven ympäristöstä löytyy melkoinen sikermä Hämeeseen viittaavia nimiä: Hämeenkangas, Hämeenkari, Hämeenneva ja Hämeenniittu. Vetelin hämäläismuistot selittyvät Ähtävänjoen vesistön läheisyydestä, sillä Ähtävän reitti oli pirkkalaisten valtaväylä Pohjanlahdelle. Pirkkalaisten satakuntalaisuus ei tee perimätietoa tyhjäksi, koska yläsatakuntalaisia on yleisesti sanottu hämäläisiksi. Paikannimistä sellaiset kuin Räyringin Harsonsaari sekä Vetelin Poisokoksi ja Polsonharju tuovat mieleen Tyrvään

1500-luku

Vetelin seudun asutuksesta on varmoja asiakirjoja vasta 1540-luvun lopulta. Kyläjako oli tosin hyvin epämääräinen: Kaustinen ja Yliveteli ovat yhtenä Vetelin kylänä, Alaveteli on 1548 yhdistetty Räyrinkiin ja seuraavana vuonna koko Kokkolan ylimaa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho) sekä Alaveteli, jonka nimi on Räyrinki. Vuoden 1557 maakirjassa mainittujen peltoalojen perusteella on tehtävissä joitakin päätelmiä kylien ja talojen ikäsuhteista. Vaikuttaa siltä, että Ylivetelin ja Räyringin vanhimmatkin talot on perustettu vasta 1500-luvulla.

Vetelin asutuksen alkuperä on kirjava. Seudulle muutti Pohjanlahdelta kainulaisiksi nimitettyjä länsisuomalaisia, jotka olivat peräisin enimmäkseen Ylä-Satakunnasta. Meren takaa saapui Veteliin ruotsalaisia 1200-luvun jälkipuoliskolla ja 1300-luvulla; Räyringin kylän nimi kirjoitettiin tuolloin Röring. Räyringin Lång ja Löijä ja Finnilä ovat myös peräisin 1500-luvulta. Finnilän nimen katsotaan osoittavan, että asukkaat olivat suomalaisia (ruots. finne=suomalainen), mutta naapurit ruotsinkielisiä. Valtaosa Vetelin asukkaista lienee kuitenkin jo 1500-luvulla ollut suomalaisia.

Nuorin Kokkolan ylimaan ja Vetelin asutusryhmä koostuu savolaisista. Kustaa Vaasan julistettua 1540-luvun alussa vero- ja ulkopoliittisista syistä erämaat kruunun omiksi ja uudisasutukselle vapaiksi lähtivät kaskea polttavat savolaiset liikkeelle laajoin joukoin.

1600-luku

Uusi 1600-luku alkaa tuhoisalla katovuodella, joka on jäänyt historiaan ”suurena olkivuotena”. Pohjanmaan papiston mukaan koko maakunnassa ei saatu jyvän jyvää. Monet talot autioituivat tai joutuivat veronmaksukyvyttömiksi. Kokonaisuudessaan suuren olkivuoden jälki Vetelissä ei kuitenkaan näytä kovin pahalta. Ylipäänsä 1600-luku oli veteliläisille talonpojalle raskasta aikaa. Ruotsi kohosi Venäjän ja Puolan heikkouden kustannuksella 1600-luvun alussa suurvallaksi sekä taisteli menestyksekkäästi myös Tanskaa ja Saksan katolisia ruhtinaita vastaan 30-vuotisen sodan aikana.

Raskaiden sotien kausi päättyi kuitenkin vasta vuosien 1660–1661 rauhansopimuksiin. Vetelin asutus ei silti kääntynyt erityisempään nousuun, sillä maakirjojen mukaan taloluku oli 1700 vain 24. Melskeinen 1600-luku päättyi Suomen historian tuhoisimpaan nälänhätään, suuriin kuolonvuosiin 1696–1696. Jälkimmäisenä vuonna kuoli Ylivetelin kappelikunnassa 194 henkeä. Katovuosien seuraukset olivat kuitenkin Lohtajan ja Kalajoen suurpitäjiin verrattuina lievimmät.

Kokkolan Ylimaa kuului jo 1600-luvulla koko Suomen parhaimpiin karjanhoitoalueisiin. Vuoden 1626 karjaluettelon mukaan Veteli oli karjavarallisuudeltaan aivan kärjessä,

Kokkolan kirkkoherra Eerik Galle anoi 1639 Turun tuomiokapitulilta lupaa Ylivetelin kappelin perustamiseen vedoten pitkiin kirkkomatkoihin. Piispa Iisak Rothovius kannatti ajatusta, jonka Kuningatar Kristiinan holhoojahallitus vahvisti. Kirkon paikasta sukeutui kuitenkin ankara riita, sillä Kokkolan ylimaan suurin ja vaurain kylä Kaustinen halusi kirkon itselleen. Yliveteliläisten, räyrinkiläisten, halsualaisten ja perhon äänin kirkko rakennettiin kuitenkin Ylivetelin kylään, Läspän ja Kankaan talojen välille. Pieni ja vaatimaton kirkko tuli valmiiksi muutamassa kuukaudessa. Kallisarvoisimmat esineet olivat kello, joista ensimmäisen lahjoitti itse kuningatar Kristiina ja toisen osti kappeliseurakunta.

Vanha kirkko oli ahdas ja se hajotettiin pian. Uusi kirkko rakennettiin Juho Nisiuksenpojan johdolla 1679–1680 samalle paikalle; kirkko oli suorakaiteen muotoinen ja tornilla varustettu. Eräs huomattavampia hankintoja tehtiin 1751, jolloin kuuluisa kokkolalainen kirkkomaalari Johan Backman maalasi Vetelin kirkon ensimmäisen alttaritaulun. Siitä tuli kaksiosainen: yläosa esitti Kristuksen ylösnousemusta ja alaosa Pyhän ehtoollisen asettamista.

1700-luku

Huolimatta 1600-luvun lopulla toteutetusta ruotu­väki­järjestelmästä, jonka piti estää vihatut sotaväenotot, oli monien talonisäntienkin lähdettävä suureen Pohjan sotaan 1700–1721. Miehiä sortui tauteihin ja taisteluihin Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa. Suurin osa Pohjanmaan rykmentin miehistöstä kuoli Riiassa kaupungin antautuessa venäläisille 1710. Kun paras osa suomalaisista oli tapettu vieraalla mailla, oli pakko turvautua uusiin ankariin väenottoihin, koska Venäläiset piirittivät Viipuria. Pohjanmaan etelä- ja keskiosista kerättiin 2400 miestä kouluttamatonta nostoväkeä. Viipuri antautui kuitenkin ennen kuin päästiin liikkeelle. Kun vielä kaiken kukkuraksi kotimaakunnassa vallitsi nälänhätä, syntyi kapinaliike. Kurikan Mietaalla 28. kesäkuuta 1710 Kaustisen ja Vetelin sotilaat ottivat aseensa ja tavaransa, ja palasivat viljelemään kotitilojaan. Muu nostoväki teki kapinan Hauholla ja hajaantui siellä. Syyskäräjillä Kurikassa karanneet puolustautuivat sanoen olevansa talojensa ainoita miehiä, joiden oli elätettävä perheensä. Miehet selvisivät karkumatkastaan kujanjuoksulla. Pääosa Pohjanmaan rykmentin palvelukseen otetuista miehistä menehtyi Suomessa 1710–1714 käydyissä taisteluissa. Viimeinen Pohjanmaan rykmentin sotatoimi oli surullisen kuuluisa Norjan-retki, jolta peräydyttäessä suurin osa armeijasta tuhoutui uutena vuotena 1719 tunturin lumimyrskyssä. Myös veteliläisiä sotilaita paleltui kuoliaaksi tällä sotaretkellä.

Keskipohjalaiset joutuivat isovihan aikana ensimmäistä kertaa kotitanhuvillaan silmätysten vihollisten kanssa. Kokkolan kirkkoherran käskystä Vetelinkin kirkonkellot kätkettiin joentörmään, hopeaesineet kirkon tukipilariin ja seurakunnan rahat erääseen hautaan. Ylivetelin kappalainen Jakob Forselius pakeni lukuisten seurakuntalaistensa tavoin sydänmaalle pakopirttiin.

Perhojokilaaksossa ja Vetelissä alkoi 1730-luvulla voimakas asutuskausi. Uudistilojen perustaminen alkoi Vetelissä aikaisemmin kuin muualla Kokkolan ylimaassa, koska sikäläiset talot olivat kärsineet isostavihasta suhteellisesti vähiten. Suurperheitä oli suhteellisen paljon: kymmentä taloa kohti oli 4,7 ylimääräistä perhettä. Suurperheestä on tapana puhua silloin, kun talossa asui useampia yhtenä taloutena eläviä pariskuntia tai isäntä ja emäntä sekä heidän nainut poikansa tai tyttärensä ja vävynsä. Kun talossa oli kuusi tai kahdeksankin ankaraan työhön pystyvää aikuista, kelpasi lähteä tervametsään tai laajoille heinäniityille. Ellei omaa väkeä ollut tarpeeksi, oli pakko pitää palkollisia.

1800-luku

Kolmekymmentä Räyringin kylän talollista päätti 15. tammikuuta 1821 anoa esivallalta lupaa oman kappelikirkon rakentamiseen. Kun Vetelin kirkko oli käynyt liian ahtaaksi, oli rakennettava uusi kirkko. Räyrinkiläiset olivat sitä mieltä että uusi kirkko olisi rakennettava Räyrinkiin. Kiista kirkon rakentamispaikasta viivästytti asian toteuttamista parin vuosikymmenen ajan, sillä Halsua yritti päästä erilleen Vetelistä hyvissä ajoin ennen uuden kirkon rakentamista. Vetelin kirkko on pääasiassa Erkki Kuorikosken suunnitelma ja vihittiin käyttöönsä 1843. Uusi kellotapuli rakennettiin 1859.

Kokkolan kolmen ja puolen vuosisadan ikäinen kirkkopitäjä hajosi kun Kokkolassa 18. huhtikuuta 1860 pidetty pitäjänkokous asettui jaon kannalle. Tuomiokapituli suositti ja senaatti päätti 1. lokakuuta 1860, että perustetaan Vetelin kirkkoherrakunta, johon kuuluvat Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon seurakunnat. Kaustinen itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1866, Perho 1879 ja Halsua 1906. 1900-luku.

Kuulunut Kokkolaan (maaseurakunta/emäseurakunta) Yliveteli-nimisenä kappelina vuodesta 1639 jolloin sai oman kirkon. Oma kappalainen vuodesta 1643. Erotettiin v. 1860 itsenäiseksi Veteli-nimiseksi seurakunnaksi. Veteliin kuului Halsuan kappeli, mikä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1906. Vuonna 1865 Veteliin liitettiin myös Perhon kappeli Kokkolasta, mikä itsenäistyi 1879.

Vanhat nimet

Yliveteli, Övervetil, Vetil

Naapurikunnat

Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi Perho, Teerijärvi, Vimpeli

Kylät

Aho, Alaspää, Haapasalo, Haukilahti, Kallioperä, Patana, Polso, Pulkkinen, Räyringin Isokylä, Räyrinki, Sillanpää, Yliveteli.
Ylivetelinä mainittu kylä koostuu kolmesta kylästä: Torppa, Kainu ja Tunkkari.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Veteli
http://hiski.genealogia.fi

Veteliläisiä sukuja

Tunnettuja veteliläisiä

*Politiikka

• Esko Aho, pääministeri
• Antti William Heikkilä, senaattori
• Matti Lassila, kansanedustaja
• Matti Latvala, kansanedustaja
• Juha Sipilä, pääministeri
• Juho Torppa, valtiopäivämies
• Ville Vähämäki, kansanedustaja
  

*Talous

• Samuli Harima, kauppaneuvos

*Urheilu

• Pekka Kainu, jalkapalloilija
• Paavo Kotila, kestävyysjuoksija
• Kalle Lassila, hiihtäjä
• Tuomo Lönnmark, pesäpalloilija
• Alpo Nisula, kuulantyöntäjä
• Hannu Taipale, hiihtäjä
• Kuisma Taipale, hiihtäjä
  

*Musiikki

• Kreeta Haapasalo, kansanmuusikko
• Jouko Saari, muusikko
• Kosti Saari, muusikko
• Markku Tunkkari, muusikko
  

*Kulttuuri

• Aulis Akola, kirjailija
• Eliel Aspelin-Haapkylä, professori
• Aapo Iho, runoilija
• Anders Wilhelm Ingman, professori
• Leea Klemola, näyttelijä
• Yrjö Kokko, kirjailija
• Heimo Pihlajamaa, kääntäjä
• John Pollari, saarnaaja
• Alfred Salmela, professori
  

*Sotilaat

• Hugo Alppi Aho, jääkäri
• Aksel Falkenberg, jääkärieverstiluutnantti
• Juho Keto, jääkärivänrikki
• Toivo Kolehmainen, jääkärimajuri
• Juho Oskari Oravasaari, jääkäri
• Julius Pulkkinen, jääkärivänrikki
  

Ystävyyskunta Võrun maakunta, Viro, 1989-[12]
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Veteli

Paikkakuntaprojekti aloitettu 26.08.2017.