Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin "Kokkola, Karleby, Gamlakarleby, Kokkolan maaseurakunta/emäseurakunta" paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Kokkolan projektit

Paikkakunta Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Kokkola, Keski-Pohjanmaa
Porvarit Kokkola kauppa ja käsityö, Suomi Porvarit Kokkola kauppa ja käsityö
Meriliikenteen ammattilaiset, Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Suomi Meriliikenteen ammattilaiset, Kokkola, Keski-Pohjanmaa

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 kilometriä Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 kilometriä Oulusta etelään. Kunta on kaksikielinen: 84,2 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 13,5 prosenttia puhuu ruotsia ja muun kielisiä on 2,3 prosenttia.

Kuntaliitokset

Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan vuonna 1977.
Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009 jolloin nämä muodostivat uuden yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola. Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran, mutta kunta säilyi kuitenkin kaksikielisenä.

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten, talonpoikien kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.

Historia

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kokkolan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kokkola erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Nykyään Kaarlelan kirkoksi kutsuttu komea kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla - todennäköisesti samoihin aikoihin Kokkolan seurakunnan perustamisen kanssa.

Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Kokkolan seutukunnan keskus. Kokkolan kaupungin perusti Kustaa II Aadolf 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle. Maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby).

Vuonna 1664 suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä jälkeen J. Gedda laati kaupunkiin ruutuasemakaavan. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti. Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa, kuten muuallakin Pohjanmaalla, tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa suoraan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin muun muassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheiminaukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla. 1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös "kauhiana" Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus kyseisessä sodassa ei jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty. Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 prosentilla ja pinta-ala noin 1 100 prosentilla. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

Kuntaliitokset

Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan vuonna 1977. Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009 jolloin nämä muodostivat uuden yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola. Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran, mutta kunta säilyi kuitenkin kaksikielisenä.

Kokkolan maaseurakunta/emäseurakunta

Erotettu Pedersöresta vuonna 1467 ja mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo vuonna 1541. Seurakunnan vanha ruotsalainen nimi Karleby (Kaarle VIII Knuutinpojan mukaan) muutettiin Uudenkaarlepyyn perustamisen myötä 1607 nimeksi Gamla Karleby. Tähän liitettiin 1620 perustettu Kokkolan kaupunki, mikä erosi omaksi emäseurakunnakseen 1918. Jaettu vuonna 1966 kahtia Kaarlelan suomalaiseen seurakuntaan ja Kaarlelan ruotsalaiseen seurakuntaan, mitkä yhdistettiin 1993 ja 2004 Kokkolan vastaaviin seurakuntiin.

Seurakunnasta on erotettu:

Lohtaja, perustettu Kokkolan anneksaksi 1467, emäseurakunnaksi 1575 Kälviä, perustettu aikanaan Kokkolan kappeliksi, erotettu 1639 Alaveteli, perustettu Kokkolan kappeliksi 1752, erotettu 1894 Yliveteli, perustettu kappeliksi 1639, erotettu 1860, jolloin nimi muutettu Veteliksi Halsua, perustettu 1826 saarnahuonekuntana, muodostettiin 1856 Kokkolan kappeliksi, mutta siirrettiin 1860 Veteliin Perho, perustettu 1780 Kokkolan saarnahuonekunnaksi, mutta siirretty Vetelin kappeliksi vuonna 1865 Kaustinen, perustettu 1776 Kokkolan kappeliksi, itsenäistynyt 1866 Kokkola, erotettiin vuonna 1918 (kaupunki perustettu 1620, omat kirkonkirjat säilyneet vuodesta 1657) Esikaupunkitaajama Närvilä liitettiin 1931 pakkomääräyksellä kaupunkiin. Närvilä oli hakenut samana vuonna lupaa muodostaa kaksikielisen seurakunnan; valtioneuvos hylkäsi anomuksen. Öjan Knivsundin ja Långön kylät kuuluivat Kaarlelaan vuoteen 1932 saakka, sitten kunta itsenäistyi. Öja lakkautettiin 1969 ja liitettiin kokonaisuudessaan Kaarlelan kuntaan - Kirkko ryöstettiin isonvihan aikana. Kokkolalla on ollut erilliset kirkonkirjat v:sta 1667. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi

Karleby landsförsamling/moderförsamling

Naapuriseurakunnat

Kruunupyy, Alaveteli, Kälviä, Kokkola

Kylät

Isokylä, Kallinen, Kaustari, Kirilahti, Knivsund, Korplahti, Kvikant, Långö, Linnusperä, Närvilä, Oivu, Palo, Rödsö, Sokoja, Vitsari

Kokkola

Seurakunta erotettiin vuonna 1918 Kokkolan maaseurakunnasta / emäseurakunnasta, ja sai ensimmäisen kirkkoherransa vuonna 1922. Kokkolan kaupunki oli perustettu jo vuonna 1620 ja kirkonkirjat alkavat vuodesta 1657.

Seurakunta jakautui vuonna 1927 Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan ja Kokkolan ruotsalaiseen seurakuntaan, joihin yhdistettiin 1993 Kaarlelan vastaavat seurakunnat.

Ruotsinkielinen nimi

Gamlakarleby

Vanhat nimet

Gamla Karleby

Naapuriseurakunnat

Kokkolan maaseurakunta/emäseurakunta

Kaupunginosat Kokkolan kantakaupungissa

Hakalahti, Halkokari, Hollihaka, Isokylä, Jokilaakso, Junnila, Kaustari, Kirkonmäki, Kiviniitty, Koivuhaka, Lappilanmäki, Linnusperä, Nuolipuro, Matalamaa, Mesilä, Mäntykangas, Vanha kaupunki (Neristan), Pikiruukki, Rytimäki, Torkinmäki, Tullimäki, Villaviken, Ykspihlaja, Ventus,

Kylät

Kokkolassa on useita kyliä ja kyliksi miellettyjä asutuskeskittymiä:

Kokkola

Friis, Hassinen (Hassis), Isokylä (Storby), Kallinen (Kallis), Kaustari (Kaustar), Kirilahti (Kirilax), Korpilahti (Korplax), Kotkamaa, Kvikant, Närvilä, Palo, Piispanmäki, Rimmi, Rödsö, Sokoja (Såka), Vitikka, Vitsari (Vittsar), Oivu (Åivo), Knivsund (Öja), Långö (Öja),

Kälviä

Hilli, Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Karhulahti, Kleemola, Kälviä, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Riippa, Rimpilä, Rita, Ruotsalo, Vuolle, Välikylä,

Lohtaja

Alaviirre, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Sorto, Väliviirre, Koskenkylä, Uusikylä,

Ullava

Alikylä, Haapasalo, Haapala, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kallinki, Korpi, Länttä, Neverbacka, Norppa, Rahkonen, Sepänkylä, Törbacka, Ullavan kirkonkylä, Viitasalo.

Kokkolan naapurikunnat

Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto sekä Toholampi. Pietarsaari sijaitsee hieman yli 20 kilometriä Kokkolasta lounaaseen.

Tunnettuja Kokkolassa syntyneitä, asuvia tai asuneita

  • Petteri Forsell, jalkapalloilija
  • Bengt Huhta, muusikko
  • Eero Heinäluoma, poliitikko
  • Jannika B, pop-laulaja
  • Bjarne Kallis, poliitikko
  • Juho Kuosmanen, elokuvaohjaaja
  • Olli Mäki, nyrkkeilijä
  • Sakari Orava, lääkäri
  • Tuomo Puumala, poliitikko
  • Solonen, rap-artisti
  • Jakob Tengström, arkkipiispa
  • Jutta Urpilainen, poliitikko
  • Kari Urpilainen, poliitikko
  • Raimo Vertainen, harmonikkataiteilija

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=172&TYPE=HTML&LANG=FI

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=218&TYPE=HTML&LANG=FI

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkola

Kokkolan maaseurakunnan digitoidut löytyy Kaarlela - Kokkolan msrk / emäsrk - Karleby lf / moderförs
SSHY - Kaarlela tietokannassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?plid=172&fbclid=IwAR0GfwQV1CZa1fXylQa1VlsbHPK93W0nyxrjFHbG6-OgPxMqq4Y-0sYcnIU

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs

Paikkakuntaprojekti aloitettu 24.08.2017. Huom! Älä poista päivämäärää.