Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Laihia (ruots. Laihela) - sukutututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Laihian - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Laihia (ruots. Laihela) on Suomen kunta Pohjanmaan maakunnassa Laihianjoen yläjuoksulla. Nykyisten nimitysten Laihia ja Laihela lisäksi paikkakunnasta on käytetty asiakirjoissa mm. nimiä Laia, Laya, Laiha, Laihala ja Laihiala. On arveltu, että todennäköisesti Laihia on alun perin ollut muinaissuomalainen henkilönimi. Muodosta Laihala on maininta vuodelta 1440 ja muotoa Laihia tai Laihiala esiintyi 1500-luvun veroluetteloissa. Alkuaan nimitys lienee viitannut selvästi nykyistä pienempään alueeseen. Vuonna 1508 kappelin vihkimisen yhteydessä on nimitys ilmeisesti tarkoittanut jo koko jokilaakson asutusta. Toisaalta nimiä Iso-Laihala ja Iso-Laihiala on vielä 1500-luvulla käytetty nykyisistä Isokylän ja Jakkulan alueista. Laihialla puhutaan suurelta osin eteläpohjalaista murretta. Laihia on koko maassa tunnettu nuukuudestaan, josta kertovat jo vuosikymmeniä vanhat ja uudemmatkin laihialaisvitsit. Tämän vuoksi Laihiaa kutsutaan myös Suomen Skotlanniksi. Laihialaisuutta on käytetty myös positiivisessa mielessä jopa eräiden yritysten säästötoimenpiteiden projektinimenä.

Historia

Esihistoria

Maankohoamisen vaikutuksesta tapahtunut rantalinjan siirtyminen varhaiselta kivikaudelta nykypäivään. Kivikauden alkupuolella vajaa 10 000 vuotta sitten Laihia oli viimeisimmän jääkauden jäljiltä vielä täysin veden peitossa. Noin 7000 vuotta sitten alueen korkeimmat kohdat alkoivat maankohoamisen vaikutuksesta nousta luotoina Litorinamerestä. Kivikauden lopusta pronssikauden halki rautakaudelle saakka Laihia oli rannikkoa ja saaristoa. Pyyntiin ja keräilyyn perustunut asutus on seurannut rantaviivaa. Pronssikaudella 1500–500 eaa. etenkin Laihian keski- ja länsiosat muodostuivat saaristosta ja sen suojaamasta rannikosta. Tärkeimmät elinkeinot ovat edelleen olleet pyyntivaltaisia, mutta myös pienimuotoista karjanhoitoa ja maanviljelyä on saatettu harjoittaa.

Keskiaika

Kyrönjokilaaksosta ja Ylä-Satakunnasta lähtöisin oleva Ylilaihian eli nykyisen Kirkonkylän eteläpuolisen jokivarren asutus on syntynyt viimeistään 1200-luvun puolivälissä. Alalaihian asutus puolestaan muodostui 1300-luvun vaihteen ruotsalaisen muuttoliikkeen vaikutuksesta. Asuttamisesta lähtien ensimmäiset lähes kolme vuosisataa Ylilaihia kuului Kyrön kirkkopitäjään ja Alalaihia puolestaan Mustasaaren kirkkopitäjään. Kirkkopitäjien välisen rajan tienoille muodostui myös vastaavien hallintopitäjien raja. Viimeistään 1400-luvulla Laihian kylien pääelinkeinoksi pyynnin tilalle tuli maanviljelys ja karjanhoito. Viljaa kasvatettiin jokivarteen raivatulla hyvällä peltomaalla.

Pitäjän perustaminen

Vuonna 1508 perustettiin Laihian kappeliseurakunta ja paikkakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön. Kirkon tiedetään sijainneen Mustasaaren puolella, mutta tarkasta paikasta ei ole varmuutta.Tapahtuma oli yhteydessä Mustasaaren ja Kyrön suurpitäjien alkavaan hajoamisprosessiin. Vuonna 1576 Laihia erotettiin Kyröstä ja Mustasaaresta omaksi kirkkopitäjäksi ja 1606 myös hallintopitäjäksi. Tarkemmat pitäjän rajat muodostuivat näiden tapahtumien jälkeen vasta vähitellen. Tuohon aikaan Laihiaan kuului suurin piirtein kunnan nykyisen alueen lisäksi myöhemmin itsenäistynyt Jurva.] Pitäjän ensimmäinen kirkko oli käytössä lähes puolitoista vuosisataa, kunnes Laihian toinen kirkko valmistui 1642 Kirkonkylään nykyisen Napuen puiston kohdalle. Pitäjähallinnon tavanomaista kulkua häiritsi jossain määrin 1600-luvulla läänityslaitos. Vuonna 1614 Laihia ja Maalahti annettiin virkalääniksi kansleri Axel Oxenstiernalle. Tämä peruuntui 1651, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Laihian vapaaherrakunnaksi valtaneuvos Karl Bondelle. Vapaaherrakunta periytyi Bonden suvun omistuksessa kunnes se 1674 peruutettiin takaisin kruunulle.

1500-luvun lopulla pitkään kestänyt Venäjän sota sekä nuijasota aiheuttivat talojen autioitumista. Ankara sotaväenotto rajoitti edelleen väkiluvun kasvua 1600-luvulla. Lisäksi seuraavan vuosisadan vaihteen tienoille sijoittuneet suuret kuolonvuodet ja isoviha aiheuttivat kummatkin väliaikaisesti noin 300 hengen loven väestöön. Napuen taistelussa menehtyi 120 laihialaista – eli lähes 60 % paikkakunnan täysi-ikäisestä henkikirjaan merkitystä miesväestöstä.

1600-luvulla tervanpoltto nousi maatalouden rinnalle tärkeäksi elinkeinoksi ja tervasta kehittyi nopeasti laihialaisten tärkein kauppatavara. Tätä edesauttoi lyhyt kulkuyhteys 1606 perustettuun Vaasan kaupunkiin, joka toimi kaupan keskuksena.

Kasvun aikaa

Maataloudessa 1700-luvulla tapahtunut tärkeä uudistus, isojako aloitettiin vuosisadan puolivälissä Pohjanmaalta. Laihian pitäjä oli ensimmäinen kohde, ja kuten muuallakin, myös Laihialla toimeenpano sai osakseen vastustusta. Toimenpiteen yhteydessä myös pitäjän siihen saakka epämääräisiä rajoja selvennettiin. 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella Laihia kuului maan tärkeimpiin salpietarin valmistuksen seutuihin ja parhaimpina aikoina oli jokaisessa talossa ainakin yksi salpietarin valmistukseen tarkoitettu lato.

1700-luvun kuluessa Jurvaan muodostui aluksi Laihian seurakuntaan kuuluva rukoushuone- ja myöhemmin kappeliseurakunta, jonka ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1764. Laihialla vaikutti 1700-luvun puolivälissä myös Jaakko Kärimäen johtama separatistinen lahko. Vuosisadan loppuvuosina ylipääläiset hakivat kuninkaalta lupaa useaan otteeseen aluksi oman kirkon rakentamiseen ja myöhemmin seurakunnan jakamiseen kahtia Yli- ja Alapäähän, mutta hankkeet raukesivat kielteiseen vastaukseen. Laihian kolmas, nykyinen kirkko valmistui vuonna 1805.

1800-luvulta nykypäivään

Väkimäärän lisääntymisestä huolimatta Jurvan kappeliseurakunta jatkoi Laihian seurakunnan alaisuudessa vielä 1800-luvun alkupuoliskon. Vuoden 1859 syksyllä senaatti hyväksyi anomuksen Jurvan itsenäistymisestä ja ero toteutettiin vuonna 1863. Tuohon aikaan Jurvassa oli noin kolmetuhatta asukasta. Pitäjien väliset rajat säilyivät kuitenkin pitkälle 1900-luvun puolelle saakka varsin epäselvinä. 1860-luvun jälkipuoliskon suurina nälkävuosina Laihian väestö pieneni noin 550 hengellä.

Vuosina 1890–1909 toimitettiin kunnassa isojaonjärjestely, jossa ympäriinsä pieninä palstoina olleita maatilojen viljelyksiä yhtenäistettiin. Tuloksena maatalouden tuotto moninkertaistui.

Kuulunut Mustasaaren ja Ylistaron (myöh. Isonkyrön) seurakuntiin kappelina. Ylistaro oli erotettu Mustasaaresta jo 1304 ja Laihialla vihittiin ensimmäinen kirkko vasta 1508, joten näyttää siltä että kappelia on palloteltu 1500-luvulla toiselta toiselle. Emäseurakunnaksi 1576. Jurvan kappeli perustettiin 1756 ja erotettiin vuosina 1859-63.

Kirkko lienee joutunut vahingon uhriksi 1642. Kirkko vioittui pahasti isonvihan aikana ja kärsi paljon ryöstöistä. Kappalaispappilaa ryöstettiin Napuen taistelun 19/2 1714 jälkeen. Kirkon omaisuus, mm. molemmat kellot vietiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Muistomerkkejä

Alkion hautapatsas, Alkion muistopatsas nuorisoseuramuseon edustalla, Napuen taistelussa kaatuneiden laihialaisten muistomerkki, Raivaajapatsas, Vapaussodan aloituksen muistopatsas Hulmilla.

Kylät

Alakylä, Allinen, Aronkylä, Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Jokiperä, Jokisalo, Kasinkylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kumaala, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lounaala, Lyyskilä, Maunula, Miettylä, Nikkari, Peltomaa, Perälä, Potila, Poola, Pukkala, Ratikylä, Ruto, Suorttila, Torstila, Tyllijoki, Valjoo, Vedenoja, Yrjäälä

Naapurikunnat

Ilmajoki, Isokyrö, Jurva, Kurikka, Maalahti, Mustasaari, Pirttikylä, Sulva, Vaasa, Vähäkyrö

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laihia

hiski.genealogia

Paikkakuntaprojekti aloitettu 27.08.2017

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs