Please wait.
loading...
Vehkapään kylää ei mainita vahimmissa maakirjoissa. Vuonna 1635 siellä oli kaksi tilaa, joista toinen Erkki Hilpan halussa veronmaksukyvyttömänä. Kylässä numero kahden mailla sijaitsi Erkki Hilppa-nimisen miehen talo, joka jo 1633 oli lakannut maksamasta veroja. Hänen poikansa Esko yritti uudelleen saada tilan viljelykuntoon, mutta kun hän ei siinä onnistunut, jäi kylään läkseimenä asumaan. Vu...
Helisevän länsirannasta levisivät Matikkalan ja Hauhialan kylän maat. Hauhialan puolella laski lahden pohjukkaan Sukslammista alkanut, Kirvun ja Suksniittyjen läpi virtaava Kuismanjoki ja pienen matkan päässä siitä Kuhajoki, jota myöden Torajärven ja Juoksemajärven vedet Alakosken kautta yhtyivät Helisevän vesistöön. Siitä etelään Hauhialan talot loppuvat ja metsäiset asumattomat rannat alkavat...
Montola oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Meskala, Iiliälä ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Meskala oli yksi kuudesta kylästä (Hannukkariikonen, Suniriikonen, Iiliälä, Montola ja Vasikkala), jota kutsuttin yhteisellä nimellä Ylikuunu, nimi johtui siitä että se sijaitsi Kuunjoen yläjuoksun varrella, kun joen alajuoksun seudun asutusaluetta nimitettin Alakuunuksi. Nimet ovat hyvin vanhoja Ylikuunu mainitaan ensikerran vuonna 1557, jolloin siellä oli 38 taloa. Se todistaa, että asutus pa...
Kirvun huomattavampia ja suurimpia asutuskeskuksia oli laaja Sairalan kylä kunnan etelä-osassa Torajärven ja Juoksemajärven alueilla. Viljavat maat, kalaisat vedet ja riistarikkaat metsät olivat houkutelleet sinne hyvin varhain asukkaita, mm. Sairasia, joista kylä on saanut nimensä. Sairasen suku, tavataan vielä 1557 maakirjassa Korpilahden kylässä, Sairalan naapurissa. Joko he ovat sinne muut...
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu. Kun sitten eräs Karjalan radan pysäkeistä sijoitettiin sen keskustaan, Inkilään, hävisi vanha Alakuunun nimitys lopulta kokonaan käytännöstä. Sitä nimitettiin myös ennen vanhaan Juoinpääksi (Kuujoen pääksi). Inkilän seudulla oli Inkisten suku ikivanhaa. Inkinen piti 1500-luvun loppupu...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Halilan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirja...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Keppolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirj...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Järmilän eli Pusan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Kepp...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Putrolan ja Sinkkolan kylissä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | K...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Terijoen Tyrisevän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911.Tyrisevän kylä liitettiin hieman myöhemmin, vuonna 1927. Tätä ennen se kuului Uuteenkirkkoon. Tyrisevän rantamaisemaa hallitsee pitkä hiekkaranta ja jyrkästi nouseva Litorinameren rantapenger, joka kohoaa Tyrisevänharjuna jopa 40 m:n korkeute...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Harjun ja Lounatjoen kylissä asuneiden henkilöiden profiileille. Harju ja Lounatjoki kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. ==Kanneljärven kyläprojektit== Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Hännilän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirj...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Jorolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. ==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirja...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Kuuterselän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kuuterselkä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. ==Kanneljärven kyläprojektit== Harju | Hämeenkylä | Hötsölä | Jokela | Kanneljärvi kirkonkylä | Kuuterselkä | Liikola | Mustamäki asema | Sykiälä
Inkilän seudun eli Kuunjoen alajuoksun ympärille muodostuneilla kylillä oli vanhastaan yhteinen nimi, Alakuunu, yksi kylistä oli Merola. Merolassa ei ollut kuin yksi tila 1600-luvulla, jossa vuonna 1635 isännöi Olli Meronen. Se kuului ensin 1630-1640-luvuilla Erik Andersson Trana, till Räisälä rälssitiloihin ja sen jälkeen Alakuunun rälssiin, joka oli lahjoitettu maaherra Jakob Törnsköld, till ...
Losi-ukon mukaan, oli kaksi Hyväkkä-nimistä veljestä tullut Matikkalaan eli Hovin kylään Inkeristä. Hovin herra oli viitannut kädellä lahden yli toiselle rannalle ja sanonut: "Tuolla Lahdenmaalla ei vielä asu ketään", ja niin olivat veljekset asettuneet sinne Äitlahden ja Harjulahden väliselle kankaalle (Näin kertoi Antti Jantunen Aulikki Ylöselle). Asiakirjat tukevat tarinaa, vuoden 1635 maaki...
Kirvun kaakkoisosassa, lännessä Kuunjoen ja Kuunjärven, etelässä Helisevän pohjoisrannan sekä idässä Kaukolan ja Kirvun rajan välisellä alueella sijaitsi peräkkäin pitkin joen vartta kolme kylää, Paavilanmäki, Haikola ja Lahdenmaa, jotka muodostivat yhteisen jakokunnan. Sen alueet olivat vesistörikkaita, järviä, lampia ja jokia oli hyvin runsaasti ja loppumattomiin metsäisiä taipaleita ja soita...
Ihakselassa oli vuonna 1635-1641 kolme taloa, joista kaksi oli autiona tai vähissä varoissa niin, ettei niistä pystynyt suorittamaan veroa, vain yksi taloista oli täysin viljemty. Sen isäntänä toimi vuonna 1641 oli Mikko Ihakselan poika Taneli. Henkikirjojen mukaan asui kylässä 1635 vain Ihaksia, Taneli, Matti, Tuomas, Tahvo ja Heikki Ijas eli Ihas. Vielä 1668 ei kylässä ollut kuin yksi viljelt...
Projekti on tarkoitettu kaikkien Uudenkirkon Vohnalan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kylästä käytetty myös nimeä Vohnola.==Uudenkirkon kyläprojektit== Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola ) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | K...
Matikkala kuului myös 1630-1640i Erik Andersson Trana, till Räisälä läänityksiin, yhtään Matikkaa ei tuolloin enää kylässä asunut, kylän taloa kaksi viljeli Liukkoset ja taloa yksi Heikki Pekanpoika Jantunen. Nämä olivat paenneet tiloiltaan 1628 ja 1638-1639. Matikkala oli pantu Inkilään vuoden 1653-54 tienoissa rakennetun hovin alamaiseksi joten 1600-luvun puolivälissä ei kylässä ollut asukkai...
Paavo Kiurun teoksessa Kivennapa (1951) Kurkelasta todetaan mm. seuraavaa: "Kurkelan kylä jakaantuu kolmeen osaan: Hiirelään, Tonteriin ja Vanhaankylään. Karvasta päin tultuamme sivuutamme Sopasen, Terosen ja Teräväisten talot, jotka ovat Vanhastakylästä tulevan tien varrella. Nyt olemmekin keskellä Hiirelän kylää. Siitä oikealle lähtee Tammiselän tie, jonka varrella ovat Lensun ja Kouhian talo...
Sivusto on rakenteilla. Valitse Toiminnot > Liity projektiin. Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin. Mustolan kyläprojekti Mustolan taloja Mustola Wähikkä Lanksi Wihavain Iivonen Ruskianmäki Sepänmäki Mustavaara Koivumäki (Petkola) Ratala (Petkola) Kauramäki Saahkari Niemelä Mustola eli Petkola Jiysinmäki Homannie...
Sivusto on rakenteilla. Hiitolan Tiurulan kyläprojekti Valitse Toiminnot > Liity projektiin. Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin. Tiurula oli muinaisen Hiitolan keskus, ajan, jolloin asutus oli keskittynyt Laatokan rannikolle ja uskontona oli kreikkalaiskatolinen usko. Itsenäiseksi kreikkalaiskatoliseksi seurakunnaksi Tiurula tuli 1500-luvulla. Täm...
Alakuunuksi ennen sanotulla alueella Jantulan kylä luettiin Hauhialan vuonna 1543. Jantula oli 1553 omana kylänä, jolloin Tuomas ja Juho Jantusella oli siellä 1/2 veron suuruiset kantotilat. Koko Jantula oli 1635 yhtä ainoata tilaa, joka mainitaan vanhana perintö- ja ratsutilana vuonna 1682. Vuonna 1660 sai maaherra Jakob Törnsköld, till Runstorp joukon tiloja Kuunjoen-Helisevän varrella sijai...