Start your family tree now Is your surname Mällinen?
There are already 10 users and 457 genealogy profiles with the Mällinen surname on Geni. Explore Mällinen genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Mällinen Genealogy and Mällinen Family History Information

‹ Back to Surnames Index

Create your Family Tree.
Discover your Family History.

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!
view all

Profiles

  • Aapo Mällinen (deceased)
  • Aatu Erkinpoika Mällinen (1841 - d.)
    Temmeksen seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1828-1839 (IAa:5), jakso 90, sivu 90: M; Kansallisarkisto: / Viitattu 6.9.2020 Temmeksen seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1840-1846 (IAa:6), jakso 89, sivu ...
  • Abraham Mallinen, Jr (1889 - 1918)
  • Abraham Mallinen (1852 - 1911)
    Abram Mällinen s.5.4.1852 Tyrnävä. Uuras Saarnivaaran kirjassa "Amerikan laestadiolaisuuden eli Apostolis-luterilaisuuden historia" (National Publishing Company painossa Ironwoodissa Mich. 1947) on siv...
  • Abram Mällinen (1860 - d.)
    Tyrnävän seurakunnan arkisto - Rippikirjat palkollisista 1854-1864 (IAa:12), jakso 110, sivu 109: M: Mällinen; Kansallisarkisto: / Viitattu 5.3.2022

About the Mällinen surname

Viljo Nissilä on yhdistänyt Mällinen sukunimen germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello. Mälliset saattavat olla saksalaisten hansakauppiaiden tai käsityöläisten jälkeläisiä, joita asettui maahamme asumaan. Kesti, hansa, kauppi, saksa, Suomessa keskiajalla oleskelleista ulkomaalaisista kauppiaista käytetty nimitys, joista syntyi myös sukunimiä.

Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa "Sukunimet" (Otava 2000) todetaan mm. Mällinen nimen ydinaluetta on Oulun seutu, jossa siitä on vanhojakin tietoja esim. Per Melline 1569 Pattijoki. Tyrnävällä mainitaan Lauri Mällinen 1648, Temmeksessä Mathias Mällinen 1814.

Pekka Lyyränen toteaa, että Saksasta on tullut Suomeen Oulun seudulle asutusta Mellen kaupungin ympäriltä, joka on vanha, nykyisin melko pieni hansakaupunki. Kun Oulu ei saanut tapulikaupunkioikeuksia 1600-luvun alussa loppui sen käymä kauppa Saksan kanssa.

Saksalainen asutus ja valta olivat 1300 luvulla kasvanut Suomessa niin, että kaupunkilain mukaan puolet kaupunkien neuvoston jäsenistä ja pormestareista tuli olla saksalaisia. Viipurissa saksankielinen porvaristo oli johtavana jopa kauas uudelle ajalle asti. Suomen kauppa oli keskiajalla täysin Hansan hallussa. Se toi oman leimansa tullessaan, kuten killat ja markkinat.