Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Kempeleen sukututkimusprojektiin!

Tämä on sukututkimussivusto Genin Kempele - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi.

Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden. kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia. Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Kempeleen projektit

Tietoa paikkakunnasta

Kempele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta kuuluu Oulun seutukuntaan. Kempeleen kunta on perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Virallisesti Kempele on perustettu Limingan kappeliksi 1688. se sai oman papin 1740, jolloin se määrättiin emäseurakunnan pitäjänapulaisen asuinpaikaksi. Samalla vuosikymmenellä Kempeleestä muodostettiin tsenäinen kappeliseurakunta vuonna 1774. Kempele tuli emäseurakunnaksi 1899, joskin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1918.


===Kempele nimi===

Nimi Kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä samanlaista nimeä löydy muualta. Ennen vakiintumistaan nykyiseen kirjoitusasuun paikan nimi on esiintynyt eri variaatioina kartoissa ja muissa asiakirjoissa: Kembele, Kembelä, Kämbele, Kämbelä, Kiembele sekä Kiemböle. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen. Myös osa muusta Kempeleen nimistöstä voi olla saamelaislähtöistä. Esimerkiksi sana Luonunki esiintyy useammissa vanhoissa asiakirjalähteissä eri muodoissa (Luonunki, LuonungiBäck, Luonunginkorpi, luonun-ginkårfues, Luonunginoja, Luonunginåija, Luoninginaho, Rajakorppi el-ler Luoningi).

Historia

Kempeleen alue on varsin myöhään noussut merestä, joten siellä ei ole ollut asutusta kivikaudella. Ensimmäisiä alueita maankohoamisessa on todennäköisesti ollut kunnan itäosat, joissa on Kempeleen kunnan korkein luontainen kohouma Mourunginjärven pohjoisrannalla. Myös harjulla oleva kirkon seutu on noussut muuta Kempelettä aikaisemmin merestä. Kempeleen, Kuuselan tilalla on tehty rautakautinen löytö, joka sisältämä esineistö osoittaa karjalaisten erämiesten liikkuneen alueella.

Kempele asutettiin todennäköisesti 1500-luvun puolivälissä. Kirjallisissa lähteissä Kempele mainitaan ensimmäisen kerran 1568, jolloin alueella oli kolme taloa. Asutus vakiintui vuosisadan loppupuolella. Vanhoja Kempeleläisiä Tiloja/sukuja on esimerkiksi Pirilän tila, joka nykyään toimii Oulun seudun ammattiopiston puutarha-oppilaitoksena.

Kempeleen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti kotoisin Oulunsalosta ja pääasiassa uudisasukkaat tulivatkin naapuripitäjistä.

Isonvihan aikana sanotaan kirkkoa ryöstetyn. Historiakijat alkavat 1734 (ei 1803), vaikka Limingan pitäjänapulainen siirrettiin tänne vasta 1742. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]. Liminkaan liittyvistä asiakirjoista voi kuitenkin löytyä jo tätä aikaisempia merkintöjä Kempeleen alueen suvuista ja tiloista.

Eräelinkeinoilla ei Kempeleen historiassa ole koskaan ollut kovin suurta merkitystä, koska Kempeleen asutus syntyi ja vahvisti 1500-luvulta lähtien maanviljelyn ja karjanhoidon varassa. Alkuaikoina myös kalastus oli tärkeä elinkeino, mutta sen merkitys väheni maanviljelyn ja karjatalouden voimaperäistyessä.

Laajat luonnonniityt ovat soveltuneet eriomaisen hyvin rehuviljelyn kasvattamiseen ja myös kivettömien entisten merenpohjamaiden muokkaus on ollut suhteellisen helppoa. Niityt olivat tärkeitä ja niihin liittyen on lähdeaineistoa isojaon ajoilta. Voi ja juusto olivat pitkään viljan ohella Kempeleen tärkeimmät myyntituotteet. Pääosa tuotannosta myytiin Ouluun. Kempeleessä on voin ja juuston tuotantoa varten ollut nyt jo lopettanut Kempeleen-Salon meijeri (toiminnassa 1912–1922). Kempeleessä on myös perinnetietoa tiilitehtaasta ja luutavarpujen teosta elinkeinon osana.

Kempeleessä on myös juna-asema. Vanha asemarakennus on rakennettu 1884. Suunnittelijana on toiminut Valtionrautateiden rakennussuunnittelijan Knut Nylanderin laatimien piirustukset ja asema on otettu käyttöön osuuden Kokkola–Oulu valmistuessa. Se lähellä on Kempeleen vanhan meijerin aluetta. Junan matkustajaliikenne Kempeleen asemalla loppui 27. 5.1990, mutta alkoi uudelleen 20.6.2016. Nykyään vanha asemarakennus ei ole matkustajakäytössä.

Kempeleen vanha puukirkko rakennettiin 1688–1691. Sen rakentaminen aloitettiin jo ennen kruunulta pyydetyn luvan saamista. Kempele kuului aluksi seurakunnallisesti Liminkaan. Oulu ja Oulunsalo erosivat Limingasta 1610, jolloin Kempele jäi edelleen emäseurakunnan yhteyteen. Kun Oulunsaloon rakennettiin kappelikirkko 1665, alkoivat kempeleläiset puuhata liittymistä Oulunsaloon. Tilanne jatkui epäselvänä, kunnes muodostettiin Limingan alainen Kempeleen kappeli 1688. Oma kirkko Kempeleeseen valmistui 1691, mutta oma pappi saatiin vasta 1740.

Vuonna 1735 Kempeleessä oli 444 asukasta. Asukasluku kasvoi tasaisesti, sillä vuonna 1800 asukkaita oli 608, 1850 921 ja 1900 jo 1 237.

Maa-alueiden muutokset ja yhdistämiset

Kempeleen alueen seurakunnalliset ja kunnalliset Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämishankkeet tulivat uudestaan esille 1800-luvulla, jolloin yhdistämistä suunniteltiin kolme kertaa. Kuitenkin aina joko kempeleläiset tai oulunsalolaiset vastustivat hanketta. Vuonna 1899 Kempele määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ero Limingasta toteutui vasta 1918.

1930-luvulla ehdotettiin jälleen kahden pienen seurakunnan, Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämistä, mutta kempeleläiset vastustivat ja asia raukesi.

Kun Oulujoen kunta lakkautettiin vuoden 1965 alussa, siitä liitettiin Kempeleeseen noin 6 km²:n alue ja sen mukana 64 henkeä.

Kempeleeseen kuuluneet Tupoksen, Järvenpään ja Selkämaan alueet liitettiin Valtioneuvoston päätöksellä Liminkaan vuonna 1970. Samana vuonna Oulun lääninhallitus ehdotti Kempeleen ja Oulunsalon kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen maalaiskunta -nimiseksi kunnaksi, kuitenkin molempien kuntien valtuustot vastustivat ehdotusta. Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla Hailuodon kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.

Lähihistoriaa

Viimeiset vuosikymmenet kunta on kasvanut merkittävästi Oulun lähialueena ja nykyään (2019) Kempeleen asukkaita on hiukan päälle 18 000. Asukasmäärältään Kempele vastaakin monia Suomen kaupunkeja. Useat Kempeleen asuinalueet ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Uusia asuinalueita on tullut esimerkiksi Linnakankaalle.

Kouluja Kempeleessä on Kirkonkylällä,Ylikylällä, Linnakankaalla, Sarkkirannassa ja Ketolanperällä.

Kempeleessä on kotiseutumuseo, jossa on tietoa esimerkiksi alueella olleista turpasmökeistä.

Kempeleessä on kaksi keskusaluetta, Kempeleen kirkonkylän seutu (jossa sijaitsee esimerkiksi kirkot, koulukeskus, kunnantalo, terveyskeskus) ja Ylikylän suuralue, jossa sijaitsee esimerkiksi Zeppelin, Zimmari (uimahalli), Kempele-akatemia, kirjasto. Zeppelinin (kauppakeskus) rakentaminen alkoi 1990 vuonna ja sen valmistujaiset olivat 8.4.1992. Sen ja Honkasen alueelle on keskittynyt monia kuntalaisten palveluja.

Kempeleen vanha pappila rakennettiin 1899 ja se paloi 16.4.2019. Keskustan seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1966 ja sitä on laajennettu vuosina 1989 ja 1999. Kempeleen uusi kirkko eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko on vihitty käyttöön 8.elokuuta 1993. Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy Oulusta. Kirkon lasimaalaukset on tehnyt oululainen taiteilija Pekka Jauhiainen. Kokkokankaan seurakuntakeskus on vihitty käyttöön 28.9.2003. Tätä aikaisemmin seurakunnalla oli tiloja käytössä Honkasessa.

Kempeleessä on kaksi hautausmaata: Kirkonmäen hautausmaa, joka sijaitsee Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja Kempeleen vanha kirkon välittömässä läheisyydessä sekä Kokkokankaan hautausmaa, jonne hautaukset on aloitettu vuonna 2015. Sota-ajan tapahtumiin liittyen Kempeleen sankarihautausmaa on Kempeleen vanhan kirkon vieressä.

2010-luvun lopulla Kempeleen alueelle muodostuu uusi järvi, kun Zeniitin matkailualueelle muodostuu entiseen kivilouhimoon noin 10 ha kalliojärvi.

Vanha nimi

Kembele

Kylät

Vanhoja kylän nimiä: Alapää, Kempele, Ketolanperä, Kuivalanperä, Musto, Selkämaa, Ylipää

Nykyisin tunnettuja alueita ja kyliä Kempeleestä: Alakylä, Kirkonseutu (Kempele), Sipola, Kuivalanperä, Vihiluoto, Väärälänperä, Hakamaa, Niittyranta, Juurussuo, Ouluntulli, Ylikylä (Kempele), Honkanen, Kauppakeskus Zeppelin, Rajakorpi, Luonunki, Murto (Kempele), Kokkokangas, Linnakangas (Kempele), Zatelliitin alue, matkailualue Zeniitti (Linnakallio).

Naapuripaikkakunnat

Liminka, Lumijoki, Oulujoki, Oulunsalo, Tyrnävä aikaisemmin naapurikuntana on ollut myös Oulujoen kunta.

Lähteet: http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kempele
Kempeleen historia, Hiltunen Mauno (1982)
Perinnettä Kempeleestä (Toim. Satu Ekmark)
Kempeleen seurakunnan vaiheita (K.I. Cajanus, 1936)
https://www.kempeleenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kokkokankaan-seu...
https://www.kempele.fi/tyo-ja-yrittaminen/elinkeinoelaman-kehittami...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppakeskus_Zeppelin
https://www.kempele.fi/media/tiedostot/vapaa-aika-ja-liikunta/kultt...
https://www.kempele.fi/kempele-akatemia-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kul...
Markku Kuorilehto (2013) LIMINGAN ASUTUKSEN SYNTY KESKIAJALTA 1600-LUVULLE
Pohjois­Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kempele
https://www.kempele.fi/kempele-akatemia-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kot...

Paikkakuntaprojekti aloitettu 05.08.2017.

Pohjanmaa

media.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg?hash=6cd90e13d5256f855fa3a47468fd3b23d63eac62603dd81162c4367d50c89464.1669881599

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Isokyrö I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I

Vanhoja tilanomistajasukuja Kempeleessä.

Varmaa, asiakirjoihin perustuvaa tietoa, ei liene siitä, milloin ja mistä ensimmäiset asukkaat ovat Kempeleen nykyiselle alueelle tulleet. Aika vanhaa Kempeleen asutus jokatapauksessa on, se ulottunee melko pitkälle pakanuuden aikaan. Kempele on, Limingan ohella, aikanaan kuulunut Satoisten suureen pitäjään, joka oli Kemin ohella Pohjois-Pohjanmaan suurimpia seurakuntia. Kun Liminka erotettiin vuonna 1477 Sälöisistä omaksi kirkkoherrakunnaksi, jäi Kempele kuulumaan kylänä (Böle) Liminkaan. Paljon ennen kun Kempeleestä tehtiin omituinen seurakunta, oli Kempeleessä ”vapaita talonpoikia”, manttaalin omistajia. Sitä todistaa kirkon arkistossa säilytettävä tilikirja vuodelta 1595. Ensimmäisessä kirkonkirjassa, joka käsittää vuodet 1734, 1735, 1735 ja 1737, on merkitty Kempeleeseen kuuluvaksi 23 taloa, joista 2 sotilasvirkataloa, nim. Marttila everstiluutnantin ja Pääskylä tarkastuskirjoittajan virkatalona. Siis 21 taloa oli talonpoikien omistamia.

Sarkkisen talon ensimmäisenä isäntänä on ollut Juho Sarkkinen. Hänen syntymä- paremmin kuin kuolinpäiväänsäkään ei ole kirkonkiijaan merkitty. Samoin on asianlaita hänen Carin-nimiseen vaimoonsakin nähden. Toisena isäntänä on merkitty Eric juhonpoika, joka on kuollut joko 1746 tai 1752, eli noiden vuosien jonakin välivuotena, siitä ei anna kirkonkirja selvää. Kolmantena isäntänä mainitaan Antti Juhonpoika, synt. 1725, kuollut 1789. ollut naimisissa Christina Vuoppolan kanssa, synt. 1733, kuollut jonakin 1803 ja 18C9 välisenä vuotena. Milloin Sarkkinen jaettiin kolmeksi, ei käy käytettävinäni olleista asiakirjoista" täysin selville. Ilmaantui kolme Sarkkista, yhden kohdalla merkitään: Den yngre, myöhemmin Nuori Juho, toisen kohdalla merkitään: Den äldre, myöhemmin Wanha Juho: Sitten vaihtelevat isäntien nimet Juho Antinpoikina ja Antti Juhonpoikina. Nuorella Juholla on nykyinen isäntä Juho Juhonpoika ja Wanhalla Juho Eino Antinpoika. Nämä suvut ovat omistaneet Sarkkista yli 200 vuotta. Kolmas osa Sarkkista joutui avioliittojen kautta Matti Keräselle, kun hän meni naimisiin Johan Pirilän lesken kanssa, joka oli Sarkkisen Heleena. Tämä suku omirti vain vähän aikaa Sarkkista, nyttemmin on osa talossa palautunut sukuun. Sitä omistaa likka Antinnoika Sarkkinen. Vuopposelie tuli isännäksi Juho Pertunpoika Monkkanen, synt. 1722, kuollut 1795. Oli avioliitossa Margareta juhontyttären kanssa. Sittemmin on ollut Antti Juhonpoika, Jaakko Antinp., Juho jaakonp. ja Jaakko Juhonp. koko tilalla; nykyään omistaa osan tilasta Jaakko Jaakormoika. Tila on ollut suvun hallussa lähes 200 vuotta.

Kokon talo on ollut nykyisen suvun hallussa toistasataa vuotta. Ensimmäinen isäntä tuli Sarkkiselta,

Vuoppola (Eliaksen talo) on ollut nykyisellä suvulla noin 150 vuotta, senkin ensimmäinen isäntä, tämän suvun kantaisä oli Sarkkisia. Siinä on ollut isäntinä monta Anttia; nykyään omistavat talon Antti Antinpojan pojat. Pirilä on ollut nykyisen suvun hallussa noin 150 vuotta; nykyään omistavat likka likanpojan tytär ja hänen miehensä sekä Aappo Pirilän pojanpojan poika Väinö Parviainen.

Saukkosen ensimmäisenä isäntänä mainitaan Juho Erkinpoika Saukkonen, synt. 1778. Talo on ollut nykyisen suvun hallussa lähes 200 vuotta,, jonka nykyään omistaa Jaakko Jaakonpojan tytär ja hänen miehensä. Vanhoja taloja on useita muitakin, vaan ne eivät ole olleet saman suvun bailussa yhtäjaksoisesti sataa vuotta. Nykyään on Kempeleessä 39 talon numeroa. Taloja on viime vuosikymmenillä jaeltu pienemmiksi. Vanhempaan aikaan ei montakaan isäntää, enempää kuin emäntääkään. tullut muitta paikkakunnilta. Tyttäret ja pojat samoinkuin lesketkin eivät lähteneet ”merta edemmäs kalaan”, vaan menivät miniäksi, vävyksi, emännäksi tai isännäksi oman seurakunnan alueelle.

Juha Korpelan laatima , Liitto 1936 20.09.1936 NO 216 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2053350?