Tervetuloa Revonlahden sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Revonlahti (ruots. Revolax) - paikkakunta- ja pappisprojekti.
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

Projekti on osa alueellista Pohjanmaa - projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Paikkkakunta Ruukki sisälytyy vuosilta 1973 - 31.12.2006 Siikajoen paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Siikajoki.
Ruukki oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta syntyi Paavolan Paikkakunta Paavola ja Revonlahden Paikkakunta Revonlahti - kuntien yhdistyessä vuonna 1973. 1. tammikuuta 2007 Ruukki ja Siikajoki lakkautettiin ja samalla perustettiin uusi Siikajoen kunta Paikkakunta Siikajoki.

Revonlahden projektit

• Paikkakunta Revonlahti, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi sekä Pappisluettelo - Revonlahti Paikkakunta Revonlahti, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Revonlahti Siirtolaiset paikkakunnalta Revonlahti

Tämä paikkakuntaprojekti sisältää myös Revonlahdella toimineista kirkon palveluksessa olevien henkilöiden Pappisluettelo - Revonlahti

Kirkkoherrat, Kappalaiset, Pitäjänapulaiset, Saarnaajat, Ylimääräiset papit. Alla luettelo.

Huom! Ethän poista pappisluettelosta profiilin alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen viereen.

Pappisluettelo - Revonlahti

Kirkkoherrat

• Toivo S. Nurkkinen (1937-46)
• Tauno I. Kauppinen (1948-51)
  

Kappalaiset

• Edvard Leonard Levon (1859-62) Edvard Leonard Levón
• Emil August Wichmann (1865-68) Emil August Wichmann
• Henrik Edvard Schroderus (1869-70) Henrik Edvard Gustafsson Rauramo (Schroderus)
• Pekka Aadolfi Vuolle e Fogman (1899-1931)
  

Pitäjänapulaiset

• Baltasar Frans Groen (1810-17) Baltasar Frans Groen
• Henrik Josef Bergh (1826-48), virka lakkautettu. Henrik Josef Bergh
• Elias Jakob Fonselius (1819-26)
  Elias Jakob Fonselius

Saarnaajat

• Jakob Esaiæ Ravander (1782-90)
• Erik Ekdahl (1790-92)
• Gabriel Anders Chydenius (1794-1801) Gabriel Anders Jakobsson Chydenius
• Abraham Mellin (1802-04), virka lakkautettu
  • Abraham Mellin

Ylimääräiset papit

• Esaias Ravander, vt. saarnaaja (1809)
• Adolf Snellman, välisaarnaaja (1817-19)
• Lars Magnus Castrén, välisaarnaaja (1848-50)
• Matias Forsberg, välisaarnaaja (1850-52)
• Herman Ingman, välisaarnaaja (1852-59)
• Emil August Wichmann, armovuodensaarnaaja (1864-65)
• Henrik Edvard Schroderus, välisaarnaaja (1868-69)
• Johan Gustaf Sipilä, välisaarnaaja (1870-71, 1872-75)
• Jonatan Gummerus, välisaarnaaja (1875)
• Fredrik Rechardt, välisaarnaaja (1875-79)
• Josef Holmström, välisaarnaaja (1879)
• Jaakko Mustelin, välisaarnaaja (1879-80)
• Jaakko Schwartzberg, välisaarnaaja (1880-85)
• Julius Snellman, välisaarnaaja (1885-86)
• Juho Väyrynen, välisaarnaaja (1886-94)
• Antti Adolf Gummerus, välisaarnaaja (1894-95)
• Matias Aleksanteri Nikkilä, välisaarnaaja (1895-99)
• A. E. Herva (1930)
• Paul Honkasalo (1932-34)
• Jorma Kataja (1934-35)
• Y. A. Kurkela (1935)
• Pentti Virtaniemi (1935-37)
• A. V. Seppo (1937, 1946)
• Samuel Strömmer (1951-56)
• Simo Kaappola (1958-61)
  

Lähde: Pappisluettelo - Revonlahti Pappisluettelo - Revonlahti

Lähteiden etsintään linkkejä

Kansallisarkisto Digitaaliarkisto
Kansallisarkisto Digitaaliarkisto
Suomen Sukututkimusseura Revonlahti
Suomen Sukututkimusseura
Revonlahti
Kastetut (1804-1860)
Vihityt (1804-1864)
Haudatut (1804-1864)
Kaikki (1804-1864)
Tilastot (1804-1864)
SSHY - Revonlahti tietokannassa
SSHY - Revonlahti tietokannassa

Lähdetietojen lisääminen
Muistathan laittaa projektiin liitettäviin profiileihin sellaiset lähdetiedot, joiden avulla muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan, kenestä on kyse (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms).

Tietoa paikkakunnasta

Revonlahti (ruots. Revolax) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaalla.
Revonlahden kunta yhdistettiin 1973 Paavolan kunnan kanssa Ruukin kunnaksi, ja edelleen 1. tammikuuta 2007 Ruukin ja Siikajoen yhdistyessä siitä tuli osa Siikajoen kuntaa.Revonlahden kirkko on vuodelta 1775.

Suomen sodassa 27. huhtikuuta 1808 käydyn Revonlahden taistelun kunniaksi on pystytetty L. Kallisen veistämä muistomerkki vuonna 1935.

Perustettiin Siikajoen rukoushuonekunnaksi 1775 ensimmäisen puisen kirkon valmistumisen myötä. Sai oman saarnaajan 1782. Vuonna 1811 siirrettiin pitäjänapulainen tänne, kun Paavolasta tuli kappeli. Muodostettiin kappeliksi 1845 ja emäseurakunnaksi 1925, mikä toteutui 1930 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1937. Revonlahti yhdistettiin 1973 Paavolan kanssa Ruukin kunnaksi ja samalla seurakunnat yhdistyivät Paavolan seurakunnaksi. Nimi muutettiin 1992 Ruukin seurakunnaksi.

Sai oman pitäjänapulaisen 1782, mutta historiakirjat, kaikki sarjat, alkavat erillisinä Siikajoella 1803, omassa arkistossa 1804. Rippikirjat alkavat jo 1790. Pappilaan osui taistelun aikana 27/4 1808 luoteja. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Vanha nimi

Revolaks

Kylät

Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Revonlahti

Naapuripaikakunnat

Liminka, Lumijoki, Paavola, Pattijoki, Siikajoki

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revonlahti
http://hiski.genealogia.fi

Revonlahden historiaa

"Revonlahden ensimmäisistä asukkaista on tieto vuodelta 1548. He olivat neljä talollista; Mikko Hannunpoika sekä Antti, Lauri ja Paavo Hyttinen. Vuosisadan lopulla taloluku oli jo kahdenkymmenen paikkeilla ja vuoden 1598 kymmenysveroluettelon mukaan maaveroa maksaneiden talojen määrä oli 25. Seuraavien vuosikymmenten aikana asukkaita tuli rannikolta, Limingasta ja Siikajoelta. Melkoisen osan asukkaistaan Revonlahti sai kuitenkin Savosta; Hotakaiset, Hänniset, Kuroiset ja Turuiset. Tiedetään, että Siikajokivarren savolaisasutus ulottui Revonlahdella lähemmäksi rannikkoa kuin missään muualla Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksossa."

"1800-luvulle mentäessä kolme ylintä säätyä - aatelisto, papisto ja porvaristo - muodostivat säätyläisluokan eli herrasväen, vastapainona talonpoikainen rahvas. Herrasväen keskuksia olivat pappilat, joissa puhuttiin ruotsia. Rautatie, posti, apteekkilaitos, kansakoulu, kauppa ja teollisuus toivat uutta herrasväkeä. Maataomistavat talonpojat olivat kuitenkin Siikajokilaakson toimintojen perusta. He maksoivat pitkään melkeinpä kaikki verot ja hoitivat paikallisen itsehallinnon. Talonpoikia oli kahdenlaisia; maansa omistavat perintötalonpojat ja kruununtalonpojat, joiden maat omisti valtio, muttei sitä käyttänyt. Talonpojan tultua vanhaksi hän myi talonsa pojalleen syytinkiä vastaan ja sai näin turvatun toimeentulon loppuelämäkseen."

Siikajokilaakson asukkaat joutuivat lähtemään ”leivän perään” kato- ja nälkävuosien aikaan. Vilkkainta muutto oli 1860-luvun katovuosina, mutta niiden jälkeen kaupunkien ja teollisuuskeskusten paremmat palkat sekä pohjoisen metsä- ja uittotyöt houkuttelivat muuttajia. Varsinaisen siirtolaisuuden aiheutti katovuosista johtuva huono taloudellinen tilanne. Väkeä lähti Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Pohjois-Norjaa pidettiin lähes kultamaana, vaikka sinne linnuntietäkin oli matkaa yli 600 kilometriä ja matka oli teiden puuttuessa tehtävä jalan tai suksin. Perillä vaatimaton elanto irtosi kalastuksella ja vähäisellä maanviljelyllä. Amerikan siirtolaisuus oli vilkkaimmillaan vuosina 1880-1919. Vaikka matka oli pitkä, vaikea ja kallis, Siikajokilaaksosta lähti tuolloin noin 5000 siirtolaista, Revonlahdeltakin 346 henkeä. Amerikka houkutteli vapaudellaan ja rikkaudellaan sekä aiemmin muuttaneiden kirjeillä. Suurin osa Siikajokivarresta lähteneistä asettui Minnesotaan tai Michiganiin ja ansaitsi elantonsa joko kaivostöissä tai ”farmareina”. Monet tarinat Amerikan siirtolaisuudesta ovat säilyneet meidän päiviimme asti ja monet näitten siirtolaispioneerien jälkeläisistä vierailevat sukunsa lähtösijoilla Suomessa.

Ns. työvaelluksia tehtiin Siikajokilaaksossa aina 1600-luvulta lähtien. Liivinmaa, Tukholma, Pietari sekä Kemi- ja Tornionjokilaakso tarjosivat osaksi vuotta köyhimmälle kansanosalle työtä ja kevensivät näin kunnan köyhäinhoitomenoja.
Lähde: Revonlahden historia. Teksti Anni Häikiö http://www.revonlahti.com/historia

Maanviljelijä Yrjö Koivu kertoo Revonlahden entisestä erämaa-asutuksesta
Revonlahden tietomiehiin kuuluu yhtenä parhaimmista Tervon talon isäntä, Yrjö Koivu.

Tervolla on kaksi poikaa, jotka molemmat ovat taitavia tekomiehiä. Vanhempi pojista, Lauri Koivu, on radiomies ja valokuvaaja – hän otti isästään ja allepainetusta Tervon pirtissä valokuvan. Lauri onkin muodostanut talon yhdestä kamarihuoneesta radio- ja valokuvausverstaan. – Nuorempi pojista, Matti Koivu, on taitava seppä. Hän on käynyt Ypäjällä hevosenkengityskurssit sekä oppinut samalla siellä myös taitavaksi viikatesepäksi. Nytkin hän on kallinnut jo kaksi viikkoa viikatteita.

Yrjö-isännällä on oma kamari, johon hän meidät aina Tervolla käydessämme kutsuu silloin, kun on haastattelusta ja varsinkin vanhojen asioiden kerronnasta kysymys. Niin hän teki nytkin aloittaessaan seuraavanlaisen kerrontansa Revonlahden erämaamökkien synnystä ja vaiheista:
Kun karjalaitumet rintamailla kävivät heikoiksi, veivät Revonlahden talolliset karjansa kauemmas talosta metsälaitumille, joilla oli vakinaisesti karjanhoitaja tai useampiakin sellaisia. Karjanhoitajille rakennettiin majoja, joita sanottiin karjamajoiksi. Aikaa myöten jäi joku nuori pariskunta asumaan tällaiseen karjamajaan tullen sen talon torppariksi, jonka maalla karjamaja oli. Tällä tavalla ovat syntyneet Revonlahden metsätorpat.

Alamme Kettulasta, joka oli Mestarin talon metsäsaralla. Kettulan viimeiset asukkaat olivat Palokankaalta, jotka sitten kun Kettulasta lähtivät, ovat raivanneet ja asuttaneet Korsunkangasta ja Rellettiä. Tämä Palokankaan suku on vankkaa raivaajasukua. Mainitsemme heistä erikseen Eeli Palokankaan, joka on nykyisin Keski-Korsun talon isäntä.

Toiseksi mainitsemme Nahkalan talon metsäsaralla olleen Törreikkö-nimisen torpan. Tässä torpassa on viimeksi asunut Joensuu-niminen perhe, joka on myöhemmin muuttanut pois Revonlahdelta.
Kallilan talon metsäsaralla on ollut ikimuistoisista ajoista Kaunila-niminen karjamaja, johon vuoden 1808 Suomen sodan aikana revonlahtiset veivät hevosiaan piiloon, ettei vihollinen voisi ottaa niitä sotatehtäviin. Talvisaikana ei Kaunilassa ollut enempää ihmisille kuin hevosillekaan vettä, vaan täytyi sitä sulattaa lumesta. Kaunila ei ole koskaan ollut talviasuntona, vaan ainoastaan Kallilan väen kesäisenä karjamajana ja niittyväen asuntona. Kesillä on Kaunilasta vedätetty voita ja piimää ns. riukutietä pitkin Kallilaan sekä sieltä edelleen myytäväksi Raaheen ja Ouluun.

Häkkilän ja Keskitalon Tölväs-nimisissä karjamajoissa on vielä rakennuksia jälellä. – Heikkilän karjamajassa asui Paavolasta kotoisin ollut Tuohimaan perhe, jonka jäseniä asuu vielä Revonlahdella. – Keskitalon maalla ollessa Tölväässä on asunut samoin Paavolasta tullut Sakari Viitalan perhe.

Nämä Tölvään mökit olivat talvisin niiltä seuduin metsässä kävijöiden hevosten sekä myöskin ajomiesten syöttöpaikkoja. Kesäisin, heinäntekoaikana niissä taasen majaili jopa kymmenienkin talojen niittyväki. Nyt autioksi jääneiden Tölvään mökkien viljelykset näyttää metsä valtaavan.

Samalla vyöhykkeellä kuin edellä kerrotut mökin, on myöskin Eilola-niminen mökki. joka on ns. tippa-Vapun rakentama. Eilolan ensimmäinen asukas oli lähtöisin Merijärven Eiloloita, josta mökin nimikin johtuu. Tämän ensimmäisen asukkaan aikana oli Eilola vankka karjatalo. Eilola oli Pentin talon metsäsaralla ja oli sekin heinäaikana niittyväen kortteeritalo. – Autioksi jääneenä Eilola paloi, mutta sitten rakensi uudelleen Eera Järvelin. Hänen lähdettyään Eilolasta on talo uudelleen autioitunut.

Eilolaan Merijärveltä tullutta sukua ovat nykyiset Paavolan Luohuan Eilolat, joita on mm. Yrjänän talossa Luohualla.

Aikanaan oli sydänmaan torppa myöskin Relletin pysäkin lähellä oleva nykyinen Pesämaan talo. Siinä oli aikanaan asukkaana varakas ja etevä talousmies Jolman, Saloisista. Kyläläiset kateuksissaan väittivät, että Jolmannin rikkaus oli lähtöisin kuululta rosvo Perttuselta, jota Jolmannin väitettiin suojelleen.

Palanut on ja pellot metsää kasvavat myöskin Siikajoen Soinin talon maalla, noin 3–4 kilometrin päässä Revonlahden kirkolta ollut Mesilä-niminen mökki, joka on luultavasti alkuaan rakennettu metsänvartijan asunnoksi ja oli sekin aikanaan niittymiesten kortteritalo kesäisin. – Mesilä oli myöskin aikanaan vankka karjatalo, sillä talon lähellä olevilla sydänmailla olivat hyvät niityt ja karjanlaitumet. – Mesilän Matti-isäntä oli aikanaan huomannut, että talon tieuraa myöten juoksivat vedet Olkijärvestä Majavan ojaan. Hän rupesi kaivamaan tätä talvitien uraa isommaksi ojaksi ja saikin täten kuivatetuksi Olkijärven hyväksi heinämaaksi, sekä kaivuupalkaksi vielä Olkijärven kalat. Kun vesi Olkijärvestä alkoi kuivua, läksivät kalat uimaan Matin kaivamaa ojaa myöten, josta ne joutuivat Matin helpoksi saaliiksi.

Siirrymme sitten Siikajoen pohjoispuolella olevalle asutusalueelle, joka on muodostunut ns. Ruiskaaralle. Ruiskaara on suurimmalta osaltaan hyvää viljelysmaata. – Täällä otamme tähystykseemme ensiksi Tavastin talon ulkometsäsaralla aikanaan karjamajaksi rakennetut kaksikin torppaa. Näidenkin torppien entiset viljelykset kuuluu nyt otetun metsänviljelykseen istuttamalla kuusia niille.

Tänne Marjan-mökkiin meni asumaan Korkala, josta kerran eräs Revonlahden pappi sanoi ”On se tuo Korkala koko lortti, kun jätti syksyllä sänget kyntämättä.” Tästä papin sanonnasta johtuen alkoivat kyläläiset kutsua Korkalaa Lorttilaiseksi ja hänen mökkinsäkin sai nimekseen Lorttila.

Lorttilan Korkalan pojat, Iikka ja Jaako jakoivat Lorttilan mökin kahtia. Tätäkin sukua on vielä jonkin verran Revonlahdella.

Täällä Ruiskaaran asutusalueella sanottiin ennen asuneen ”Losso-Mikko ja Lorttilainen, Wingeroosi (Fingeros) ja Pikkarainen”. Losso-Mikon mökistä, joka on Nissilän talon ulkometsäsaralla, ovat rakennukset ja viljelykset hävinneet.

Vanhimpina asukkaina Ala-Korkalan metsäsaralla olleessa Himangan-mökissä lienevät asuneet Wingeroosit (Fingeros). Vielä viime kesänäkin on Himangan viljelyksiltä tehty jonkin verran heinää, mutta kohdakkoin jäänevät nekin kokonaan luonnon tilaan. – Yli-Korkalan metsäsaralla ollut Pikkaraisen torppa on jäänyt Heikki Riikosen sieltä muutettua Revonlahden kylään asumaan, asumattomaksi. Maat ovat jääneet Yli-Korkalan talolle, rakennukset ovat hävinneet.

Samalla vedenjakajalla oli Moisalan metsäsaralla nykyinen Tiperon talo, joka on perustettu niin aikaisin kuin v. 1773 ja on sekin ollut alkujaan Moisalan talon karjamaja. V. 1808 sodan aikana on Tipero ollut piilopirttinä, johon on silloin mm. viety Greuksen talon lehmät piiloon.

Tipero oli aikanaan, Honkalain siinä asuessa, vankka karjatalo, jossa oli kahdeksan lypsävää lehmää ja pienikarja päälle. Tiperon talon isäntänä oli Sakari Honkala, jonka poika, Sakari Honkala hänkin, palveli ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan suomalaisessa jääkäripataljoonassa, sekä osallistui Suomen vapaussotaan, jonka jälkeen palveli vielä Suomen armeijassa. Hän on jo kuollut.

– Alennustilaan oli menossa Tiperon talokin, joka Sakari Honkalan ollessa paloikin. Nyt on kuitenkin taasen Tiperon talo nousussaan. Sen isäntänä on nyt Ville Mällinen, syntyperäinen revonlahtinen. Talossa on taasen kahdeksanpäinen nautakarja, kaksi hevosta sekä jokseenkin täydellinen maatalouskalusto puimakoneesta lähtien.

Tiperon naapurina Vuotin talon metsäsaralla oli ennen Soperon mökki, josta sanottiin ”kiihtyy kuin Soperon tulipalo”. Asumattomana ollen Soperon mökki paloi suurena metsäpalokesänä v. 1925 metsäpalon yhteydessä. Aikanaan asui Soperossa jyhkeä voimamies, vanhan kansan viisas vaari, Kauppi nimeltään, jolla naapuriväen käsityksen mukaan oli myöskin yliluonnollisia taitoja. Jos Soperon vaari sattui jostain suutahtamaan, näkyi se heti Tiperon lehmissä maitokuumeena, utaretulehduksena ym. tautina. – Nykyään on Sopero erään karjalaisen siirtolaisen hallinnassa.

Jokelan talon metsäsaralla on ollut Napero-niminen karjamaja, joka tuskin lie koskaan ollut talviasuntona.

Unohtuneet ovat nämä erämaamökit, joiden asukkaat ovat alkeellisissa oloissa eläneinä raivanneet elintilaa itselleen ja perheilleen, kärsien usein puutetta ja nälkääkin. Nämä erämaamökit ovat hävinneet pihapihlajia myöten.

Mutta erämaiden asutushistoriassa on nyt alkanut uusi vaihe viime vuosina tapahtuneen ja edelleen tapahtuvan valtion tukeman asutustoiminnan kautta. Tällä uudella asutustoiminnalla ovat käytettävänä uusaikaiset maatalousvälineet traktoreista ja hullujusseista alkaen. Uudistaloille tehdään valmiiksi asunnot, karjakartanot, vieläpä maantietkin. Kuitenkin ovat sentään nämäkin nykyajan sydänmaiden asukkaat vielä lapsipuolen asemassa rintamaiden asukkaisiin nähden. Heiltähän puuttuvat sentään vielä puhelimet, sähkövalot, kaupat, kansakoulut, terveystalot ym. Näin on vielä, mutta kehitys kulkee kulkuaan ja ajan vieriessä eteenpäin muodostavat nämä nykyiset erämaihin perustetut uudisasutukset, asuntoalueet, kuten niitä kutsutaan, rintamaiksi kaikkine niille kuuluvine etuoikeuksineen.
Lähde: Maanviljelijä Yrjö Koivu kertoo Revonlahden entisestä erämaa-asutuksesta.
Tekstin lähde: Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 10.4.1954 http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1954-04-10

SSHY - Revonlahti tietokannassa]
Jäsenpuolen tilanne 01.02.2018
Kuvia Kirja Tarkenne Vuodet Lähde Ark.tunnus Lisätty
68 rippikirja 1778-1783 MKO1-3 IAa:1 27.09.2009
63 rippikirja 1784-1789 MKO4-6 IAa:2 27.09.2009
170 rippikirja 1790-1804 MKO7-12 IAa:3 27.09.2009
120 rippikirja 1805-1812 MKO13-16 IAa:4 11.01.2010
118 rippikirja 1813-1819 MKO17-20 IAa:5 11.01.2010
180 rippikirja 1820-1827 MKO21-26 IAa:6 11.01.2010
123 rippikirja 1828-1836 MKO27-31 IAa:7 11.01.2010
143 rippikirja 1837-1850 MKO32-36 IAa:8 11.01.2010
140 rippikirja 1850-1858 MKO37-41 IAa:9 11.01.2010
157 rippikirja 1859-1864 MKO42-47 IAa:10 14.05.2012
232 rippikirja 1865-1874 MKO48-55 IAa:11 14.05.2012
224 rippikirja 1875-1880 MKO56-63 IAa:12 14.05.2012
255 rippikirja 1881-1890 MKO64-72 IAa:13 14.05.2012
176 rippikirja 1891-1900 MKO73-78 IAa:14 14.05.2012
49 syntyneet 1804-1816 MKO1-2 IC:1 27.09.2009
109 syntyneet 1817-1860 MKO3-6 IC:2 14.05.2012
126 syntyneet 1861-1880 MKO7-11 14.05.2012
38 syntyneet 1881-1887 MKO12-13 IC:4 14.05.2012
53 syntyneet 1888-1898 MKO13-15 IC:4 14.05.2012
60 syntyneet 1899-1908 MKO16-17 14.05.2012
6 vihityt 1804-1816 MKO1 IC:1 27.09.2009
17 vihityt 1817-1864 MKO2 IC:2 27.09.2009
8 vihityt 1864-1880 MKO3 14.05.2012
12 kuolleet 1804-1818 MKO1 IC:1 27.09.2009
28 kuolleet 1809-1864 MKO2 IC:2 27.09.2009
7 kuolleet 1881-1888 MKO3 14.05.2012
23 kuolleet 1889-1905 MKO3 14.05.2012
14 lastenkirja 1828-1836 MKO1 IAb:1 14.05.2012
95 lastenkirja 1866-1870 MKO2-5 IAb:2 14.05.2012
212 lastenkirja 1881-1890 MKO6-13 IAb:3 14.05.2012
166 lastenkirja 1891-1900 MKO14-19 IAb:4 14.05.2012
7 vierasseurakuntalaisia 1885-1898 MKO1 IC:4 14.05.2012
66 muuttaneet 1834-1880 MKO1-3 14.10.2007
89 muuttaneet 1881-1906 MKO4-7 14.10.2007
266 asiakirjoja 1802-1893 IK392 18.10.2007
Yhteensä 35 kirjaa, 3620 kuvaa.

Raahen seurakunta. Seurakunnallinen elämä jakaantuu kuuteen toiminnalliseen alueeseen jotka ovat Raahe, Pattijoki, Saloinen, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti.
Vuoden 2013 alusta Siikasalon seurakunta liittyi osaksi Raahen seurakuntaa. Tätä nykyä Raahen seurakunta kattaa sekä Raahen kaupungin että Siikajoen kunnan alueet
Seurakunnan alueella sijaitsee seitsemän kirkkoa. Neljä niistä, Revonlahden, Siikajoen, Paavolan ja Vihannin kirkot, ovat 1700-luvulla valmistuneita puisia ristikirkkoja.
Raahen seurakunta, Pattijoki - Raahe - Saloinen - Ruukki - Siikajoki - Vihanti
Raahen seurakunta

POHJOIS-POHJANMAAN RIPPIKIRJOJA, Veikko Perttusen ”puhtaaksikirjoitukset” POHJOIS-POHJANMAAN RIPPIKIRJOJA

Revonlahden kotikyläyhdistyksen sivu
Revonlahden kotikyläyhdistyksen sivu

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

Huom! Ethän poista päivämäärää! Paikkakuntaprojekti aloitettu 05.08.2017.