Tervetuloa Hailuodon sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Hailuoto (Karlö) - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä, syntyneiden asuneiden, kuolleiden ja joteki vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Hailuodon projektit

• Paikkakunta Hailuoto, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Hailuoto, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Hailuoto Siirtolaiset paikkakunnalta Hailuoto
• Papit Hailuoto, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Papit Hailuoto, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Hailuoto (ruots. Karlö) on Suomen kunta, joka sijaitsee samannimisessä saaressa Perämerellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen ja Kemiönsaaren jälkeen kolmanneksi suurin. Saaren ensimmäisten osien arvioidaan nousseen merestä noin 1700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymänä. Maannousun jatkuessa Hailuoto kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen.

Hailuodon vakinainen asuttaminen alkoi ilmeisesti 1100-luvulla. Asukkaita tuli monelta suunnalta, etenkin Karjalasta. Ruotsalaiset, jotka kilpailivat kalavesistä, antoivat saarelle nimen Karlö eli Karelö, Karjalan tai karjalaisten saari. Myös Hailuoto-nimi lienee yhdistävissä karjalaiseen kalastusnautintaan, se oli haili- eli silakkaluoto.

Hailuoto kuului aluksi Saloisten suurpitäjään, mistä se erkani itsenäiseksi seurakunnaksi 1587. Vuosina 1610–1620 rakennettu kirkko oli pitkään Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko, kunnes se paloi 1968. Nykyinen kirkko valmistunut vuonna 1972. Hailuodon pappilan tulipalossa 2. elokuuta 1901 tuhoutui seurakunnan arkisto lähes kokonaan.
Isonvihan (1713–1721) aikaan 200 venäläistä kasakkaa tappoi Hailuodossa noin 800 ihmistä kirveellä 29. syyskuuta 1714. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, sillä Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkilöä. Yhden yön aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin.

Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka koostuu neljästä osasta, Luoto, Santonen, Hanhinen ja Syökari. Ne olivat erillään vielä pari vuosisataa sitten, kunnes liittyivät toisiinsa maankohoamisen seurauksena. Saaren nuoret pinnanmuodot ovat kauttaaltaan meren aaltojen, virtausten, jääntyönnön ja tuulen muovaamia.

Hailuodon kunnan saaria

Hailuoto, Hoikanriisi, Isomatala, Kengänkari, Mustakivi, Santosenkari (Santos-Hoikka), Pikku-Hoikka, Ulkoriisi, Ulkolaidanmatala, Väliteonkarit.

Hailuodon kunnan järviä

Haaralampi, Hannuksenlampi, Hannuksenrantalampi, Iso Sunijärvi, Kaakkurijärvi, Kangasjärvi, Kaunislampi, Kestinperä, Kurajärvi, Maasyvänlahti, Mäntylampi, Nuottajärvi, Pajuperänlampi, Pikku Sunijärvi, Pitkäjärvi, Riestenkulju, Simpukkalampi, Syväkulju, Valkjärvi, Ämmänarkku.

Hailuoto on Salon pitäjän osista erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnassa on ollut oma kirkkoherra vuodesta 1593 ja kappalaisia ainakin vuodesta 1627.

Isonvihan aikana kirkko kärsi suuria vaurioita. Vasta valmistunut pappila paloi 2/8 1901, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat vuoteen 1890 ja joukko muita asiakirjoja. Kirkkoherra J. A. Snellman kuoli silloin sydänhalvaukseen. Täydennykseksi pappilan palossa (siinä tuhoutui sekä uusi vasta valmistunut päärakennus että vanha, jossa vielä asuttiin) 2/8 1901 tuhoutuneista asiakirjoista annettuihin tietoihin, luetellaan tässä 11/9 1901 tehdyn katselmuspöytäkirjan merkinnät häviöistä: pitäjän sinetti teräksestä (lahjoitettu 1818), käsikirja v:lta 1757, rippikirjat 1751-1890, lastenkirja 1881-90, vihittyjen luetelo 1812-96, syntyneitten kirja 1840.92, muuttaneiden luetttelo 1841-97, aviokuulutusten luettelo 1843-96, kunink. kollegioiden ja maaherran käskyt ym. 1696-1745, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat 1812-19, 1831-53, tilintekokirja kirkon varoista v:sta 1831, samoin rakennuskassan varoista, vihko kaikenlaisia pitäjää koskevia asiakirjoja luetteloineen, katovuonna 1832 pitäjään asetetun vaivaishoitokomitean pöytäkirjat ja muut asiakirjat. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Ruotsinkielinen nimi

Karlö

Naapuriseurakunnat

Haukipudas, Lumijoki, Oulunsalo, Siikajoki

Kylät

Järventakusta, Kirkonkylä - Kyrckoby/Storby, Koivukylä, Marjaniemi, Ojakylä - Beckeby, Pöllä, Ulkokarvo, Vaski

Lähde: hiski.genealogia.fi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

Projekti perustettu 08.08.2017 Huom! Älä poista päivämäärää.