Tervetuloa Korsnäs - sukutukimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Korsnäs - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Siainti ja tietoa paikkakunnasta

Korsnäs - Mustasaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 150 ihmistä. Sen pinta-ala on 1 424,71 km2, josta 3,84 km2 on sisävesistöjä ja 1 185,02 km2 merialueita. Korsnäsin naapurikunnat ovat Maalahti ja Närpiö. Kunta oli tammikuuhun 2015 asti yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Korsnäsistä tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.

Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta. Rannikko on kivistä ja karua. Vielä 2000 vuotta sitten nykyisen Korsnäsin alue oli veden alla. Sisemmissä osissa kuntaa on paljon suota ja metsää. Korsnäsiin kuuluu kolme suurta saarta, Bredskäret, Halsön ja Södra Björkön.

Kylät

Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe), Taklax, Träskböle, Töjby ja Överträsk.
Joistakin kylistä on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisiä nimiä, esimerkiksi Taklaxista nimeä Taaklahti.

Historia

Korsnäsin alueelle on muuttanut ihmisiä maankohoamisen myötä. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat pääasiassa metsästäjiä ja kalastajia. Korsnäs kuului aiemmin Närpiöön. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1887.

Väestö

Korsnäsin asukkaista 86,3 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Korsnäs on Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta Luodon jälkeen.
Korsnäs oli pitkään Suomen ruotsinkielisin kunta. Vuonna 1999 Kornäsin asukkaista 97,2 % oli ruotsinkielisiä. Samana vuonna Korsnäsissa asui 13 henkeä (0,6 % asukkaista), joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2011 heitä oli 185 (8,2 %). Samassa ajassa suomenkielisten määrä on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön verran. Korsnäsin puhutuimpia kieliä ruotsin ja suomen jälkeen ovat vietnam, bosnia, valkovenäjä, viro ja burma.

Korsnäs - vastaa seuraavia seurakuntia

Korsnäs mainitaan Närpiön kappelina vuodesta 1604 mutta sai oman kappalaisensa vasta 1665. Emäseurakunnaksi 1861. Ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin 1891. Överträskin kylään perustettiin 1925 Frönäsin rukoushuonekunta.

Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Kirkko syttyi palamaan 3/5 1914, mutta tuli sammutettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi

Korsnäs

Vanhat nimet

Ristitaipale, Korsnääsi

Naapuriseurakunnat

Bergö, Närpiö, Petolahti, Ylimarkku

Kylät suomeksi

Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää, Överträsk, Taklax, Töjby, Träskböle

Kylät ruotsiksi

Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää, Överträsk, Taklax, Töjby, Träskböle

Frönäs

Rukoushuonekunta Överträskin kylässä Korsnäsiss, perustettu vuonna 1925.
Ei omia kirkonkirjoja. [O. Durchman: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi

Frönäs

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=228&TYPE=HTML...
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=922&TYPE=HTML...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsn%C3%A4s

Paikkakuntaprojekti aloitettu 01.09.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I