Tervetuloa Maalahti (ruots. Malax) - sukututkimusprojkektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Maalahti (ruots. Malax) - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Huom!

Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahteen 1973.
Paikkakunta Bergö, Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Bergö, Pohjanmaa, Suomi
Paikkakunta Petolahti, Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Petolahti, Pohjanmaa, Suomi

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunta on kaksikielinen: 85,2 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 9,8 prosenttia suomea. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen. Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.
Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.

Historia

Perustettu Mustasaaren kappelina 1603. Emäseurakunnaksi 1607, mikä vahvistettiin 1613. Maalahteen on kuulunut Sulvan, Petolahden ja Bergön kappelit. Sulva perustettiin saarnahuonekuntana 1626, tuli kappeliksi 1680 ja erotettiin eri kirkkoherrakunnaksi 1860. Korsnäsin kyläkunta Petolahti liitettiin 1807 Närpiöön saarnahuonekunnaksi ja 1834 Maalahteen kappeliksi; Petolahdesta tuli emäseurakunta 1902, mikä toteutui myöhemmin. Bergö perustettiin rukoushuonekuntana ennen vuotta 1727, tuli kappeliksi 1848 ja emäseurakunnaksi 1908. Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahteen 1973.

- Kolehti määrättiin kannettavaksi kirkkoa varten 28/12 1690, johon asianomainen lupa oli annettu 13/12 1688. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys IV 4(1933)]

Maalahden vaakuna 9.7.1982 asti

Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.
Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.

Ruotsinkielinen nimi

Malax

Naapuriseurakunnat

Bergö, Laihia, Petolahti, Pirttikylä, Raippaluoto, Sulva

Kylät suomeksi

Övermalax, Yttermalax

Kylät ruotsiksi

Övermalax, Yttermalax

Wikipedian lähde: Maalahden naapurikunnat: Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari, Närpiö ja Vaasa.
Kylät: Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Övermalax.

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=316&TYPE=HTML...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalahti

Paikkakuntaprojekti aloitettu 01.09.2017

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I