Tervetuloa Siikalatvan sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Siikalatva - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia Pohjanmaa

Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Toimintansa se aloitti vuoden 2009 alussa, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat liittyivät yhdeksi kunnaksi.

Kunnan hallinnollinen keskus on Pulkkilan kirkonkylä.

Historia

Siikalatvan alueella oli asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt Mulkuasta ja Piippolasta sekä eri puolilta kuntaa on löydetty kivikautisia esineitä. Seudun esihistorialliseen asutukseen viittaavat myös kirkkojen tapaiset kivilatomukset ja jättiläisten haudoiksi nimetyt kiviröykkiöt, joita on tavattu kunnan alueella useita.

Vakinaisesti alue asutettiin kuitenkin vasta 1500-luvun puolimaissa, jolloin Siikajokivartta sisämaahan päin leviävä asutus ulottui seudulle. Samoihin aikoihin alueelle tuli uudisasukkaita myös Savosta. Savolaisten voimakkaan uudisasutuksen vuoksi aluetta ruvettiin kutsumaan Siikasavoksi. Suomalaisten tulo pakotti alueella olleen saamelaisasutuksen siirtymään pohjoisen suuntaan. 1500-luvun lopulla pääasiassa itärajan tuntumassa käydyn Pitkä vihan aikana vienankarjalaisten hävitysretket ulottuivat Siikalatvan seuduille asti. Tämä rajoitti alueen väestömäärän kehittymistä. Myöhemmin 1700-luvun alussa saapui alueelle Savosta ja Kainuusta Oulujärven takaa pakolaisia, jotka etsivät turvapaikkaa ryöstö- ja hävitysretkiä tekeviltä Vienankarjalaisilta. Alueen väestö sai toimeentulonsa pääasiassa kaski- ja vuoroviljelystä. Taloissa oli myös lampaita ja lehmiä runsaasti.

Siikalatvan alue kuului aluksi hallinnollisesti Saloisten suurpitäjään. Siikajoki erotettiin 1689 itsenäiseksi pitäjäksi. Siikalatvan alue liitettiin tuolloin Siikajokeen. Pulkkila oli saanut jo kappeliseurakunnan oikeudet 1617. Rantsila pyrki itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1600-luvun lopussa, mutta alueen katsottiin olevan tuolloin liian pieni omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1769 Piippolasta tuli Siikajoen alaisen Pulkkilan kappelin saarnahuonekunta. Vuonna 1845 Siikajoki jaettiin kahtia, jolloin muodostui Piippolan kirkkoherrakunta, johon Pulkkila ja Kestilä kuuluivat kappeleina.

Siikalatvan alueen ensimmäinen kirkkohuone rakennettiin noin 1620-luvulla Siikasavon silloiseen pääkylään Sipolaan. Tämä saarnahuone tuhoutui ilmeisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä. Rantsilan ensimmäinen varsinainen kirkko rakennettiin 1671. Nykyinen Rantsilan kirkko valmistui vuonna 1785 pohjalaisen kirkonrakentajan Simo Jylkkä-Silvénin johdolla. Kirkko uusittiin 1907 Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1957–1958 ja 1983–1984. Ensimmäinen Pulkkilan kirkko lienee rakennettu vuonna 1671. Toinen kirkko rakennettiin 1768–1769. Se purettiin uuden kirkon tieltä, joka rakennettiin vuosina 1908–1909. Piippolan kirkko rakennettiin myös Simo Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1768–1770. Kestilään kirkko rakennettiin vasta vuosina 1854–1855.

Pulkkilan tärkein liikennereitti oli pitkään Savosta Ouluun johtanut tie, joka toi myös Suomen sodan alueelle. Revonlahden voittoisan taistelun jälkeen Suomen kenttäarmeija eteni J.A. Sandelsin johdolla kohti etelää ja voitti 2. huhtikuuta 1808 Pulkkilan taistelussa eversti Obuhovin johtamat venäläiset.

Kestilä

Kestilä erotettiin Piippolasta 1867 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli 1871.

Piippola

Piippola itsenäistyi Siikajoesta itsenäiseksi kunnaksi 1865. Kestilä itsenäistyi kirkollisesti 1871, Pulkkila 1907 ja Pyhäntä 1909.

Pulkkila

Pulkkilan kunta itsenäistyi 1867 ja seurakunta vasta 1899. Ensimmäinen kirkkoherra tosin saatiin vasta 1907.

Rantsila

Rantsilan kunta perustettiin 1867 ja 1873 Rantsilasta tuli oma seurakunta.

Kuntaliitos

Vuonna 2006 olivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdistyneet Siikalatvan seurakunnaksi.Rantsilan seurakunta liittyi yhdistyneeseen seurakuntaan vuonna 2008.

25. helmikuuta 2008 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnanvaltuustot hyväksyivät uuden kuntaliitosesityksen.

Luonto

Alueen suuret joet ovat kunnan halki virtaava Siikajoki ja sen sivujoet, Neittävänjoki, Mulkuanjoki, Savaloja, Kurranoja, Kärsämänjoki ja Pyhännän puolelta alkunsa saava Lamujoki, joka virtaa kunnan keskialueella etelästä pohjoiseen.

Siikalatvan sijaitsi vuoteen 2002 asti keskellä Suomea. Maanmittaushallituksen vuonna 1958 tekemien mittausten mukaan Suomen keskipiste oli Leskelän kylässä nelostien varrella. Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten vuoksi keskipiste kuitenkin siirtyi 24,5 kilometriä etelämmäksi Kärsämäen kuntaan.[16]

Nähtävyydet

• Pulkkilan kellotapuli (C. L. Engel, 1809)
  
• Suomen maantieteellinen keskipiste, joka sijaitsee nelostien varrella Leskelän kylässä. Paikalla sijaitsee vuonna 1958 pystytetty keskipistepatsas.
  
• Siikalatvan seurakunnan kirkot Piippolassa (1769), Rantsilassa (1785), Kestilässä (1855) ja Pulkkilassa (1908) sekä niiden yhteydessä olevat kirkkotarhat ja tapulit.
  
• Rantsilan kylän lähes 30 erilaista patsasta ja muistomerkkiä, joihin kuuluvat muun muassa Gananderin ja Sandelsin patsaat sekä J. V. *Snellmania pienenä poikana esittävä Lukeva poika -patsas.
  
• Piippolan kirjaston Haanpää-huone, jossa on runsaasti kirjailija Pentti Haanpäähän ja hänen tuotantoonsa liittyviä tavaroita ja muistoesineitä.
• Lamujoen rannalla sijaitseva Pulkkilan pappila, joka on kirjailija Ilmari Kiannon synnyinkoti.
  
• Suomen sodan Pulkkilan taistelun (1808) muistomerkki, joka sijaitsee Pulkkilan perinteikkäällä kylänraitilla.
  
• Leskelän kylän Kairanmaatalo ja sen pihassa sijaitseva Pentti Haanpään muistopatsas.
  
• Piippolan ja Kärsämäen Saviselän välinen museotie (yhdystie 8000).
  
• Kotiseutumuseot Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa sekä Kestilän viljamakasiinit.
  
• Haapavuoren avokalliot ja luontopolku Pulkkilassa.
  
• Kurunnevan lintujärvi ja lintutorni Rantsilassa.
  
• Uljuan tekojärvi.
  

Kyliä

Siikalatvan kunnassa sijaitsee neljä taajamaa: Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila.

Siikalatvan haja-asutusalueisiin kuuluvat muun muassa Hyvärilä, Hyvölänranta, Junnonoja, Järvikylä, Kerälä, Kärsämä, Laakkola, Lamu, Latvankylä, Leiviskänranta, Leskelä, Mankila, Mäläskä, Pihkalanranta, Savaloja, Sipola, Vorna sekä Väyrylänsaari.

Tunnettuja siikalatvalaisia

• Pentti Haanpää, kirjailija
  
• Tapio Junno, kuvanveistäjä
  
• Ilmari Kianto, kirjailija
  
• Raimo Laukka, oopperalaulaja
  
• Juho Luomajoki, kansanparantaja, "Hätämaan tietäjä"
  
• Antti Rantakangas, poliitikko
  
• Juha Väätäinen, juoksija
  
• Antti Hyyrynen, muusikko
  
• Jussi Hyyrynen, muusikko
  
• Myös rock-yhtye Kolera on lähtöisin Siikalatvalta.
  

Siikalatvan naapurikuntia

Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siikalatva

Netistä löytyviä linkkejä

Siikalatvan Seurakunta

Puskaradio Siikalatva

Projekti perustettu 09.01.2018

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I