Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Anna Maria Heikintytär Junni (1893 - d.)
    Rautu - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 9.7.1893 27.7.1893 Orjansaari N:o 2 Tal.vävy Heikki Matinp: Junni v:mo Anni Matintr: Kiippa 20 Anna Maria Raudun seurakunnan a...
  • Anna Helena Heikintytär Junni (1899 - d.)
    Rautu - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 19.9.1899 28.9.1899 Orjansaari Tal. Heikki Junni Vmo Anni Kiippa 21 Anna Helena Raudun seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1890...
  • Matti Heikinpoika Junni (1897 - d.)
    Rautu - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 31.8.1897 16.9.1897 Orjansaari N:o 2 Tal.vävy Heikki Matinp. Junni v:mo Aune Matintr Kiippa 19 Matti Raudun seurakunnan arkist...
  • Erkki Heikinpoika Junni (1919 - 1919)
    Alkuperäinen syntymälähde puuttuu; syntymäaika lastenkirjasta. Raudun seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1918-1950 (I F:6), jakso 7: 1919 Helmikuu - Huhtikuu; Kansallisarkisto:...
  • Mikko Heikinpoika Junni (1906 - 1908)
    Rautu - kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 22.9.1906 27.9.1906 Orjansaari Tal. Heikki Junni Vo. Aune Kiippa 26 Mikko Raudun seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattuj...

Raudun (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Raudun ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Raudun kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautu_(Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ni)

Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 339,6 km² ja sen asukasluku 5 989 (1939). Raudun kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Sosnovo, ja se on nykyisin samannimisen Leningradin alueen Käkisalmen piiriin kuuluvan maalaiskunnan keskus.

Suurin osa Raudun väestöstä oli luterilaisia ja kuului Raudun luterilaiseen seurakuntaan, mutta kunnassa oli myös huomattava määrä ortodokseja, jotka kuuluivat Palkealan ortodoksisen seurakuntaan. Raudussa oli kaksi kirkkoa Raudun luterilainen kirkko ja Palkealan ortodoksinen kirkko sekä Profeetta Elian tšasouna. Raudun kirkko tuhoutui talvisodan alussa ja Palkealan kirkko sekä Profeetta Elian tsasouna sodan jälkeen.

Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan, ennen vuotta 1917 Rautu eli Pietarin läheisyydestä. Kaupankäynti suurkaupunkiin oli vilkasta. Rajan sulkeuduttua maatalous kehittyi voimakkaasti, siitä tuli pitäjän pääelinkeino. Kuuluisiksi tulivat Raudun rotuporsaat, joita markkinoivat ympäri Suomea porsasparisniekat.

Sisällissota: Raudun taistelu oli Suomen sisällissodassa 1918 Raudun aseman tienoilla Karjalan rintaman komentajan Aarne Sihvon johdolla käyty taistelu. Lähinnä Pietarista tulleet Raudun kirkonkylää kohti pyrkineet venäläiset joukot joutuivat 23. maaliskuuta kolmelta taholta saarroksiin. Apujoukkojen saavuttua asema saarrettiin täydellisesti, ja 4. huhtikuuta illalla alkoi voimakas mutta tulokseton hyökkäys. Seuraavana aamuna venäläiset yrittivät murtautua saarroksista Raasulin suuntaan, mutta yritys epäonnistui, ja Maaselän kylän lähellä ns. Kuolemanlaaksossa joutui n. 700 venäläistä vangiksi ja 400 kaatui; valkoisten tappiot olivat kaatuneina ja haavoittuneina n. 600 miestä.[1]

Talvisota: Rautu joutui Neuvostoliiton puna-armeijan miehittämäksi talvisodan alussa 1939[2] ja siirtyi osaksi Neuvostoliittoa Moskovan rauhansopimuksella 1940.

Jatkosota: Suomalaisjoukot hyökkäsivät Rautuun jatkosodassa 1941, kunnes joutuivat vetäytymään puna-armeijan tieltä 1944.

Kylät: Aliska, Haapakylä, Haukkala, Huttula, Huuhti, Jousseila (Jousseenkylä), Kaskaala, Kelliö, Keripata, Kopola, Korlee, Kuninkaanselkä, Kuusenkanta, Kärsälä, Leinikylä, Liippua, Luukkolanmäki, Maanselkä, Miettilä, Miitronmäki, Mäkrä, Nuijala, Orjansaari, Palkeala, Pienautio, Pienporkku, Pirholanmäki, Potkela, Raasuli, Rautu, Riikola, Ristautio, Räiskälä, Savikkola, Savola, Sirkiänsaari, Sumpula, Sunikkala, Suurhousu, Suurporkku, Suvenmäki, Terolanmäki, Tervola, Tokkari, Vakkila, Variksela, Vehmais, Vepsa

LINKKEJÄ: Jäske, Eros: ”Vapaussodan ajoilta”, Rautu ja rautulaiset III: Historiaa ja kansanelämää, s. 395–398. Mikkeli: Rautulaisten pitäjäseura ry, 1991. ISBN 952-90322-1-8. Teoksen verkkoversio, http://www.rautu.fi/Tallenne/RR-III/01-Alkusivut/Alkusivut.pdf ja http://www.rautu.fi/Tallenne/RR-III/RR-III.htm