Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Vuoksenranta

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

Vuoksenrannan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Vuoksenrannan ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Vuoksenrannan kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksenranta

Vuoksenranta oli Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Vuoksen rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 270,6 km² ja siellä oli asukkaita 3 602 (1939). Sen pelto pinta-ala oli 3 394 ha eli 15,2 % ja tiloja joiden viljelypinta-ala oli vähintään 25 ha oli 9 kpl vuonna 1932.

Kunnan sijainti oli hyvin syrjäinen ja sen maantieverkosto harva. Vuoksessa harjoitettu laivaliikenne kuitenkin helpotti maantieverkon vähäisyydestä johtuvia haittoja.

Vuoksenrannan alueella on ollut niin kivikautista kuin keskiaikaistakin asutusta. Korpilahden kylän alueelta löydettiin 1900-luvun alussa maailman vanhimpiin kuuluva kalaverkko. Keskiajalla Pähkinäsaaren rauhan raja kulki tuolloin Jääsken suurpitäjään kuuluneen Vuoksenrannan sivuitse, mikä vaikutti kylien elämään tuoden lähinnä sotia ja ryöstäjiä. Vuonna 1857 tapahtunut Vuoksen lasku synnytti Vuoksenrantaan tuhansia hehtaareja lisää hedelmällistä viljelysmaata, mikä oli eduksi erittäin maatalousvaltaiselle pitäjälle.

Vuoksenrannan kunta erotettiin Antrean pitäjästä 1924; senaatin päätös eroamisesta oli tehty jo 5. marraskuuta 1913 ja toimintansa kunta aloitti 1.tammikuuta 1919. Vuoksenrannan seurakunta perustettiin samassa yhteydessä kymmenestä Antrean itäosan kylästä.

Vuoksenrannan väestö asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Itä-Hämeen kuntiin: Asikkala, Hartola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä Pienempi vuoksenrantalainen kyläyhteisö muodostui Someron Kauraketoon vapaaehtoisen maakaupan tuloksena.

Kylät: Karkiala (Karkeala), Kaskiselkä, Korpilahti, Kuivaniemi, Oravankytö, Parsikanmaa, Pöyryniemi, Sintola, Taljala, Virkinniemi, joista Korpilahti oli suurin.

Vuoksenrannan maasto on melko yksitoikkoista ja alavaa. Alueen selänteet ovat varsin loivarinteisiä. Ainoastaan Muolaan seudulta alkava Pölläkkälän-Paakkolan harjanne päättyen Virkinselälle muodostaa poikkeuksen seudun yleisilmeestä. Sen rinteet ovat paikoin hyvinkin jyrkkiä ja kauniita Vuoksen varrella.