Tervetuloa Tyrnävän sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Tyrnävä - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden. kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa- Pohjanmaa projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tyrnävän projektit

• Paikkakunta Tyrnävä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Tyrnävä, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Tyrnävä, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Tyrnävä, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunta Tyrnävä Siirtolaiset paikkakunta Tyrnävä

Tietoa paikkakunnasta

Tyrnävä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa.
Tyrnävän seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli merenrantaa. Seudun tunnetuimpia muinaisjäännöksiä ovat Kotakankaalta, Linnakankaalta ja Metelinkankaalta tavatut jätinkirkot. Jätinkirkot ovat todennäköisesti alkujaan luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia, joita ihmiset ovat myöhemmin parannelleet.

Asutus oli pitkään satunnaista. 1300-luvulla Tyrnävän ensimmäinen talo rakennettiin Temmekselle, Haapaojan suulle. Haapaniemen talosta sai alkunsa Haapaniemen kylä, joka sijaitsi Temmeksen pitäjässä. Temmestä kutsuttiin aluksi Haapaniemeksi. Keskiajalla Tyrnäväjoen ja Ängeslevänjoen varret olivat erämaita. Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1550-luvun lopulla, jolloin seudulle muutti uudisasukkaita Perämeren rannikolta ja Savosta. Seuraavina vuosisatoina asutus laajeni nopeasti. Erityisen nopeaa väkiluvun kasvu oli 1700- ja 1800-luvulla.

Seudun asukkaat saivat toimeentulonsa karjanhoidosta ja maanviljelystä. Pelto- ja niittyalaa lisättiin erityisesti 1800-luvulla kydönpolton ja suoviljelyn avulla. Temmeksessä toimeentuloa saatiin myös kalastuksesta. 1700-luvulla Temmeksessä alkoi uuttera pellonraivaus ja seuraavan vuosisadan lopulla käynnistettiin Akkonevan, Piispannevan ja Haapanevan kuivatukset. Temmesjoki oli pitkään tärkeä tervanuittoväylä, jonka varsilla poltettiin myös Temmeksessä tervaa. Tyrnävä erotettiin Limingasta omaksi pitäjäksi 1899. Temmes erotettiin omaksi pitäjäksi

Perustettiin Limingan kappeliksi 1640-luvulla, sai oman kappalaisen 1655. Emäseurakunnaksi 1889. Murron rukoushuone vihittiin 1908. Temmeksen ja Tyrnävän kunnat yhdistyivät 2001. Myös seurakunnat ovat yhdistyneet.

Tyrnävä kuului aluksi Saloisten seurakuntaan ja myöhemmin siitä erotettuun Liminkaan. Kappelin oikeudet Tyrnävä sai jo 1655. Vuonna 1766 Temmeksestä tuli Limingan saarnahuonekunta ja kappeliseurakunnan oikeudet se sai 1796. Tyrnävän ensimmäinen kirkko valmistui 1647, mutta se sai väistyä jo 1664 uuden kirkon tieltä. Kirkko paloi 1865 ja sen tilalle rakennettiin F.W. Lüchowin suunnittelema puukirkko 1873. Myös Temmekseen rakennettiin oma kirkko 1767 Anders Louwetin johdolla. Kirkkoa laajennettiin 1800-luvun puolivälissä.

Kirkko hävitettiin murhapoltolla 24/11 1865, jolloin suurin osa arkistoa tuhoutui mm. rippikirjat 1714-26, 1740-80 ja 1812-32, syntyneiden luettelot v:een 1822, vihittyjen luettelot v:een 1832, kuolleitten luettelot v:een 1825. Pappila paloi 20/10 1931 perustuksiaan myöden, mutta arkisto säilyi. Tuli tuhosi 14.2.1960 kirkon sisustusta. Eniten kärsivät alttari ja kirkkohsalin lattia penkkeineen. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932)]

Vanha nimi

Törnävä

Naapuriseurakunnat

Kempele Kempele , Liminka Liminka, Muhos Muhos, Oulujoki Oulujoki, Temmes Temmes, Oulu Oulu

Kylät

Ängeslevä, Tyrnävä, Jokisilta, Keskikylä, Kirkonkylä, Kolmikanta, Korvenkylä, Markkuu, Murto, Ojakylä, Parras, Suutarinkylä, Temmes, Ylipää

Tunnetaan myös perunasta
Tyrnävän tärkein vientituote on peruna.Syksyisin Tyrnävällä järjestetään perinteiset perunamarkkinat, ja keväisin kevät- ja siemenperunamarkkinat.

Tunnettuja tyrnäväläisiä

• Matti Härmä, kirkonrakentaja
  
• Jolly Jumpers, suomalainen rockyhtye, joka aloitti toimintansa Tyrnävällä vuonna 1980
  
• Väinö Kirstinä, kirjailija
  
• Jorma Markus, keihäänheittäjä
  
• Seppo Similä, taidemaalari
  
• Riitta Tynjä, poliitikko (SKP)
  
• Tapani Tölli, entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja
  
• Kyllikki Salmenhaara, keramiikkataiteilija.
  

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrn%C3%A4v%C3%A4
http://hiski.genealogia.fi
https://penttimattila.net/2021/02/28/sukuni-vaiheet-tyrnavalta-hels...
https://maurintarinoita.munblogi.com/2017/05/02/tarinaa-tyrnavan-se...
Kirjastovirma linkit eivät toimi
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3997
meijeri

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I