Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Marketta Antintytär Huotari (1860 - 1892)
    Suomen passiviraston arkisto > Pitäjänkirjat > Pitäjänkirja 1848-1869 (Bab:8) s.291 Kuhmo > asiakirjoja, 1857-1887 > 151:
  • Vasili Baldin (deceased)
  • Vasili Baženov (1923 - 1944)
  • Nikolai Bashejev (Baženov) (1892 - d.)
    Birth: Are Баженова Татьяна relative? Village Kaskesoja, Д. Каскес-ручей Иван Мартынов (д. Низовье), Владимир Шабанов (д. Залесье), Матвей Силин (д. Залесье), Алексей Николаев (д. Залесье), Его...
  • Kateriina (Jekaterina) Vasileintytär Baženova (1892 - d.)
    Tarkempi asuinpaikka: Zalesye (Metsäntaka)

Sholtozero (Olonets Karelia, Russia) locality project

Genealogy project for Sholtozero and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Sholtozero village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Sholtozero

Soutjärven (Aunuksen Karjala, Venäjä) paikkakuntaprojekti

Soutjärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Riipuskalan osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Soutjärven kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Soutjärveen

Soutjärvi (ven. Шёлтозеро, Šoltozero, vepsäksi Šoutarv’, karjalaksi Šoutjärvi) on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä. Kylä sijaitsee sijaitsee 84 km:n päässä Petroskoista kaakkoon Äänisen rannalla. Soutjärvi on pohjoisen vepsäläiskulttuurin keskus. Kylä toimi vuosina 1994–2005 olemassa olleen Karjalan itsehallintoyksikön Vepsän kansallisen volostin hallintokeskuksena. Sen jälkeen perustetun nykyisen kunnan nimi on Soutjärven vepsäläinen maalaiskunta (ven. Шёлтозерское вепсское сельское поселение, Šoltozerzkoje vepsskoje selskoje poselenije).

Soutjärven vepsäläinen maalaiskunta

Soutjärven kunnan nykyiset asutuskeskukset:

  • Soutjärvi (ven. Šoltozero; veps. Šoutar’v; karj. Šoutjärvi)
  • Vehkaoja (ven. Vehrutšei; veps. Vehkoi)
  • Isannila (ven. Išanino; veps. Išan’)
  • Matfejanselkä (ven. Matvejeva sel’ga; veps. Matfejansel’g)
  • Soutjärven Mäkikylä (ven. Gornoje Šoltozero; veps. Mägi)
  • Metsäntaka (ven. Zales’je; veps. Mecäntaga)

Nykyisin asumattomia: Kalinansar’, Sürd’.

Kunnassa oli 1204 asukasta vuonna 2006.

Soutjärven kylä

Soutjärven kylässä asui 1039 henkeä vuonna 2002. 1990-luvun puolivälissä tehdyssä tutkimuksessa asukasluku puolestaan oli noin 970 henkeä, joista 61% oli täysin vepsäläisiä tai osittain vepsäläistaustaisia, 7% muita itämerensuomalaisia ja 32% venäläisiä ja muita slaavilaisia.

Nykyinen Soutjärvi on alkuaan koostunut useammasta erillisestä kylästä (vepsäksi posad), jotka ajan myötä ovat kasvaneet yhteen. Soutjärven posadat ovat seuraavat:

  • D’eremišt — museolta kylän pääristeykseen, Ulitsa Potštovaja
  • Mel’kamättaz (‘Melkinien mäki’) — museon välitön ympäristö, Ulitsa Potštovaja
  • Markimättaz — joen takana, Ulitsa Goristaja (joen takaisista taloista lounaisimmat)
  • Minamättaz — joen takana, Ulitsa Goristaja (välittömästi Markimättaksesta kylään päin)
  • Hamamättaz — joen takana, Ulitsa Goristaja, talot 14–35
  • Pedroimättaz — joen takana, Ulitsa Goristaja, talot 1–11
  • Kukoinposad — joen takana, Ulitsa Zaretšnaja, talot 24–40
  • Alažagd’ — kaupungista tultaessa ennen jokea, Ulitsa Zaretšnaja, tien varrella
  • Ülizagd’ — kylän lounaisin osa, Ulitsa Zagorodnaja
  • Dokuc’ — Ulitsa Lisitsynoi
  • Papinposad — Ulitsa Pionerskaja
  • Noumančug — Ulitsa Sovhoznaja, Ulitsa Molodjožnaja; pientalot ja vanhemmat, 2-kerroksiset kerrostalot
  • Mikrorajon (kerrostalolähiö) — Ulitsa Molodjožnaja, uudemmat 3-kerroksiset kerrostalot

Käytännössä Soutjärvellä on käytetty paikkojen identifiointiin katujen nimiä jo useita vuosikymmeniä sillä seurauksella, että 1997 oli mahdollista löytää vain yksi paikallinen, syntyperäinen soutjärveläinen henkilö, v. 1922 syntynyt Anna Nikitina, joka tiesi ne posadojen nimet ja rajat, joita muut kyläläiset eivät enää tienneet. Hänen avullaan selvisi mm., että kylän kirkko (nykyinen Kulttuuritalo) ei sijainnut Papinposadassa vaan Dokuc’issa.

Historia

Novgorodin arkkipiispa mainitsee Soutjärven kylän ensimmäisen kerran vuonna 1453.

Alkuperäinen Soutjärvi on sijainnut nykyisestä kylästä 6 km lounaaseen, Kalinansar’ ja Sürd’ –nimisten kylien tienoilla Kodijär’v –nimisen järven luona. Tämän järven nimi vanhemmissa venäläisissä kartoissa on Šoltozero. Alkuperäisen Soutjärven asukkaat ovat jossain vaiheessa historiaa siirtyneet nykyisen Soutjärven paikalle ja tuoneet kylän nimen mukanaan. Alkuperäinen Soutjärvi on sitten saanut nimen Kodijär’v eli ‘Kotijärvi’, ven. Kodjarvi (Кодьярви).

Aikanaan Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa ja 1920-luvulle asti Soutjärvi ja sen ympäristökylät (suunnilleen Vepsän kansallisen volostin alue) muodostivat Soutjärven kunnan, joka kuului Petroskoin kihlakuntaan. Neuvostovallan myötä kunnan alueesta muodostettiin Soutjärven piiri, joka lakkautettiin vuonna 1957 ja liitettiin Äänisenrannan piiriin.

Neuvostovallan jälkeen Soutjärven kylä toimi vuosina 1994–2005 olemassa olleen Vepsän kansallisen volostin keskuksena. Volosti käsitti kolme kylähallintoaluetta, Soutjärven ohella Šokšun ja Kalajoen (Rybreka) kylähallintoalueet.

Vuonna 2006 volosti lakkautettiin ja jaettiin vastaavasti kolmeksi Äänisenrannan piiriin kuuluvaksi vepsäläiseksi maalaiskunnaksi, joista yksi on Soutjärven vepsäläinen maalaiskunta.

Museo

Soutjärvellä sijaitsee etnografinen museo, jonka virallinen nimi on toukokuusta 2010 lähtien ollut Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo. Sen on perustanut vuonna 1967 šoutjärveläinen Rjurik Lonin. Alun perin kylän kirjastorakennuksessa sijainnut museo siirtyi nykyiseen paikkaansa ns. Melkinin taloon 1980-luvulla. Talo on "Karjalan puurakennustaiteen muistomerkki" ja sen sanotaan olevan rakennettu vuonna 1814. Museoon kuuluu myös Melkinin talon takana oleva Tutšinin talo, joka alun perin sijaitsi Kalinansar’-nimisessä kylässä. Jatkosodan suomalaismiehityksen aikoihin talon asukkaat Dmitri Tutšin puolisoineen majoittivat talossa neuvostoliittolaisia partisaaneja. Heihin kuului myös Sylvi Paaso, joka sieltä käsin välitti radioteitse venäläisille tietoja suomalaisten joukkojen toiminnasta Äänisen rannalla.

Wikipedia: Soutjärvi

Проект местности Шёлтозеро (Олонецкая Карелия, Россия)

Генеалогический проект села Шёлтозеро и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Шёлтозеро

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Шёлтозеро

Шёлтозеро (вепс. Šoutjärv', карел. Šoutjärvi, фин. Soutjärvi) — старинное вепсское село в Прионежском районе Республики Карелия, административный центр Шелтозерского вепсского сельского поселения, комплексный памятник истории.

Общие сведения

Село расположено на юго-западном берегу Онежского озера в устьях рек Шелтозерка и Сарбахта. Условно делится на четыре части: Низовская (бывшая деревня Куккой Посад), Центральная (бывшая деревня Посад), Верховье (бывшие деревни Маркова и Гамова) и новая часть — Микрорайон.

Впервые упоминается в 1543 году в жалованной грамоте новгородского архиепископа Феодосия.

Административный центр Шелтозерско-бережной волости Петрозаводского уезда Олонецкой губернии (1905).

В 1927 году был образован Шёлтозерский район в составе Автономной Карельской ССР с центром в Шёлтозере.

В 1941—1944 годах, в период Советско-финской войны, было оккупировано войсками Финляндии.

В 1994—2004 годах село являлось территориальным и административным центром Вепсской национальной волости.

Административный центр вепсской национальной культуры, с 1936 года существует Вепсский народный хор, с 1967 года действует Шёлтозерский вепсский этнографический музей.

В селе находится подворье Благовещенского Ионо-Яшезерского мужского монастыря, в котором живёт монашеская братия. Действует Спасо-Преображенский храм.

Памятник архитектуры конца XIX века — амбар Ждановой из Шёлтозера был перенесен в музей-заповедник «Кижи»

Сохраняется памятник истории — братская могила советских воинов, погибших в годы Советско-финской войны (1941—1944).

Wikipedia: Шёлтозеро