Follow
Town of Sortavala locality project
Genealogy project for Town of Sortavala and the neighbouring areas.
In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".
Town of Sortavala town district projects
Locality projects for the near region
Olonets Karelia:
Ostretshino
Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok
Larger entity
Introduction to Town of Sortavala
Sortavalan kaupungin paikkakuntaprojekti
Sortavalan kaupungin ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Sortavalan kaupungin osalta kaupunginosaprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Sortavalan kaupungin kaupunginosaprojekteja
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
Johdanto Sortavalan kaupunkiin
Ensimmäisiä tietoja Sortavalan pokostasta saa vuonna 1500 laaditusta verokirjasta.
Sortavalan kaupungin perustamispäätöksen antoi Kustaa II Aadolf keskellä 30-sodan kiireitä 17.6.1632.
Kaupunki perustettiin 1643.
1721 Ruotsi luovutti Uudenkaupungin rauhassa Sortavalan Venäjälle, jonka hallussa kaupunki tosiasiallisesti oli ollut jo toistakymmentä vuotta.
26.7.1783 Katarina II perusti kaupungin uudestaan.
1812 Sortavala palasi muun Suomen yhteyteen.
https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/sortavala/sortavalanhist.htm
https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/sortavala.pdf
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_paikka/valu...
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/@@mapview?handle=hd...
http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Sortavala%20ase...
http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Sortavala%20ase...
Kartta 1649-1650; https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001537_00002#?c=&m=&s=&cv=...
Vanhat kartat ja pienoismalli 1697; https://www.sortavala.fi/galleria/sortavala-1648-1697/
Kartta ja porvarit 1697: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001547_00001#?c=&m=&s=&cv=...
Tietoja asutuksesta
1589 verokirjassa Sortavalan pokostassa oli 699 autiotilaa ja 114 asuttua eli veroa maksavaa tilaa.
1722 manttaaliluettelon mukaan kaupungissa asui 13 perhettä, yhteensä 33 henkeä.
1764 maakirjan mukaan asukasluku oli 420, joista täysi-ikäisiä 223, lapsia 169 ja vanhoja 28. Lisäksi 58, jotka olivat työansioilla Pietarissa.
Tilastollisen vuosikirjan mukaan:
1815 - 172; 1840 - 460; 1890 - 1336, 1900 - 2041, 1910 - 3085 ja 1920 - 3877
Katuja
Järjestysoikeus nimesi vuonna 1824 kadut: Turunkatu, Kristiinankatu, Kaivokatu, Luostarinkatu, ja poikkikadut: Kirkkokatu, Rantakatu ja Kellomäenkatu.
Järjestysoikeuden kokouksessa 2.5.1838 annettiin uusille kaduille nimet (suluissa nimet vuonna 1932):
- Puutarhakatu (Raatihuoneenkatu)
- Aleksanterin katu (Koulukatu)
- Pietari-Paavalinkatu (Valamon katu)
- Rantakatu
- Kesäkatu (Kissamäen katu)
- Torikatu (Pieni Puistokatu)
- Kirkkokatu
- Nikolainkatu (Karjalan katu)
kartasta vielä löydämme:
- Konstantiinin katu (Nikolainkatu, Jänneksenkatu)
- Etelä-Rantakatu
Asemakaavat; vuoden 1860 kaavassa sai kaupunki nykyisen muotonsa. Kauppatori oli suunniteltu nykyiselle paikalleen, kaupungintalon yläosaan oli jätetty pieni tori (Raatihuoneen tori) ja samoin myös satamaan Satamatori. Vuonna 1892 valmistui arkkitehti Ivar Aminoffin suunnitelma. (suluissa entisen kadunnimet)
- Kristinankatu (Itäinen Esplanaadi)
- Pietari Brahen katu (Läntinen Esplanadi)
- Karjalankatu (Nikolainkatu)
- Nikolainkatu (Konstatantinkatu)
- Kissamäenkatu ((Kesäkatu)
- Pieni ja Suuri Puistokatu (Pikku ja Suuri Bulevardi)
- Syrjäkatu (Eliaksen katu)
- Ratakatu (Pappilankatu)
- Sariolankatu (Rantakatu)
Uusi asemakaava laadittiin 1922, mutta se ei muuttanut kaupungin yleiskuvaa. Vuonna 1918 päätettiin kadut merkita vain suomeksi ja vuonna 1932 poistettiin venäläisperäiset nimet. Otto-Iivari Meurman uuden, esikaupunkialueet sisältäneen kaavan vuonna 1930.
Pormestarit
Karl Gustaf Berg 1877-1893
Aleksander Hallonblad 1894-1903 ja 1905-1906
Georg Oskar Relander (v.t.) 1903-04
Anton Kotonen 1904-05
Paavo Pajula 1907-1917
Yrjö Vilhelm Puhakka 1918-1919
Eemil Autio 1920 -
J. A. Savolainen 1930-1935 (kaupunginjohtaja)
Arvi Häyhä 1935-1942 (kaupunginjohtaja)
Kirkonmiehiä
Nils Rönberg (Nicolaus Andreæ, Wiburgensis-Carelius), kirkkoherra 1661-1674
Mårten Thurén (myöhemmin Thoranius Martinus Gregorii, Viburgensis), kappalainen 1674, kirkkoherra 1681-1692
Samuel Lackman (Samuel, Ingermannus), kirkkoherra -1720
Johan Martinsson Thoranius, kirkkoherra 1722-49
Erik Norring, kappalainen 1722-34
Jakob Johan Henriksson Dannenberg, kappalainen 1737-38
Karl Gustaf Melartopaeus, kappalainen 1738-50.
Johannes Jacobi Hoffrén, kirkkoherra 1749-53
Henrik Passelberg, kappalinen 1751-68.
Pastori Samuel Johannis Alopaeus (k. 1793), rovasti, kirkkoherrana 1755-93
Karl Johan Melartopaeus, kappalainen 1770-87.
Henrik Kyrenius, kappalainen 1792-1805
Kristian Hornborg (s. 1753 Karkku, k. 1802 Sortavala), kirkkoherra 1795-1802
Adolf Pendelbus, nimitetty 1805, mutta luopui virasta.
Mikael Melanchton (s. 1790 Tammela, k. 1817), kirkkoherra 1806-1817
Herman Emmanuel Hornborg, kappalainen 1806-08.
Gustav Vilhelm Åkerblom, kappalainen 1808-33.
Jakob Johan Björk (s. 25.8.1761, k. 25.12.1826 Sortavala), kirkkoherra
Johan Adolf Thomasson Neovius (s.4.1.1787 Joutseno, k. 23.7.1833), kirkkoherra
Gabriel Johan Klemensson Fabritius (s. 6.1.1791 Rääkkylä, k. 9.11.1862), kirkkoherra
Adolf Reladner (29.9.1804 Tohmajärvi, k. 19.1.1866 Sortavala), kirkkoherra
Gabrien Plathan (s.15.2.1809 Saarijärvi), kirkkoherra
Johan Sahlman (s.18.9.1838 Liperi, k. 28.3.1916 Sortavala), kirkkoherra
Herman Emanuel Hornborg (s.15.1.1774), kappalainen
Gustaf Vilhelm Åkerblom (s.18.8.1786, k. 6.6.1833), kappalainen
Henrik Heikinpoika Renqvist (s. 1.8.1789, k. 5.11.1866 Sortavala), kappalainen
Gustaf Bäckström (s. 2.12.1805 Espoo, k. 13.11.1882 Sortavala), kappalainen
Konstantin Lind (s. 3.6.1830 Kivennapa, k. 21.8.1914 Sortavala), kappalainen
Kaupunki- ja maaseurakunta erotettiin toisistaan 1.5.1918
Oskari Kanervo, kirkkoherra
Oppilaitoksia
Lastenkoulu eli pedagogio toimi 1670-luvun alussa. Ensimmäisenä opettajana toimi Martinus Canuti, seuraavana yli 20 vuotta Pietari Gabrielinpoika Pomelius ja hänen jälkeensä opettajana mainitaan Henrik Kock (k. 1700).
Alempi kansakoulu perustettiin 1788. Ensimmäiset opettajat olivat Johan Schumacher (erosi 1805) ja Adrian Jakubovski. Vuonna 1799 koulussa oli 12 poikaoppilasta ja seuraavana vuonna 16 oppilasta (10 poikaa ja 6 tyttöä).
Piirikoulu (Kreisschule) perustettiin 1806, jonka opettajina toimivat mm. Petter Henrik Melart (1806-13), Johan Adolf Melart (1813--14), Adrian Jakobovski (1806-10), Gustaf Ferdinand Melart (1810-14).
Yksiluokkainen alkeiskoulu perustettiin 1810, opettajana mm. Fredrik Mikael Saukko (1810-14).
Tilapäinen tyttökoulu toimi vuosina 1811-14.
Tovénin tyttökoulu toimi 1840 luvulla.
Ala-alkeiskoulu toimi vuosina 1842-1875.
Sunnuntaikoulu: 26.10.1842 Sortavalan järjestysoikeuden kokouksessa esiteltiin läänin kuvernöörin kirjelmä. Samassa kokouksessa valittiin opettajaksi alkeiskoulun opettaja Mikael Tovén. 26.8.1860 opettajaksi nimitettiin Aleksander Ferdinand Åkerblom, toiseksi opettajaksi nimitettiin Evert Mikael Mikkelsson Toven ja laulunopettajaksi lukkari Karl Johan Gröndahlin. 1860-luvun oppilaita koskevat tiedot nimikirjassa on varustettu A. V. Lyran allekirjoituksella ja 1870-1880 merkinnät C. V. Alopaeuksen.
Köyhäinkoulu: perustettiin ensimmäisenä "kansan kouluna" kaupungin Rouvasväen yhdistystyksen toimesta ja ylläpitämänä. Koulu aloitti toimintansa 10.2.1853. Kaupungin nuoret naiset antoivat opetusta ilmaiseksi, mutta käsitöitä varten palkattiin opettajaksi neiti Aurora Winter. Myöhemmin ensimmäiseksi opettajaksi nimitettiin neiti Rosa Hällström (Relander). Myöhemmin opettajina ovat toimineet mm: neidit Elise Hoffman, Adolfina Soldan (Hagan), Wilhelmina Winter, Klara Nordenstreng, Emilia Savander, Hedda Salin ja Anna Sohlman (Bokström). Uskontoa opetti koko ajan alkeiskoulun rehtori A. F. Åkerblom.
Siitosen kansakoulu aloitti toimintansa 1.9.1864 ja köyhäinkoulu lopetettiin syyslukukauden lopussa 1866. Koulun toiminta lopetettiin seminaarin perustamisen jälkeen. Koulun johtajana toimi F. M. Saukko.
Skola för minderåriga barn perustettiin 1857. Koulu oli tyttökoulun alku.
Realikoulu ja alkeiskoulu tuli vuonnna 1875 toimintansa päättäneen ala-alkeiskoulun tilalle.
Sortavalan seminaari aloitti toimintansa 1880.
Seminaarin harjoituskoulu perustettiin mallikouluksi syksyllä 1880 aloittaneen seminaarin yhteyteen.
Sortavalan kaupungin kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1897 ja ensimmäiseksi opettajaksi nimitettiin neiti Sofia (Lotti) Holopainen Kuopiosta, joka samana keväänä oli saanut päästötodistuksen Sortavalan seminaarista. Hän kuoli ankaran sairauden uhrina ja kevätlukukauden I lukan opetusta hoiti opettajakokelatar Tyyne Raassina ja II luokan kokelatar Siiri Lindqvist (Apajalahti). Seuraavana lukuvuonna opettajattareksi nimitettiin Lydia Sundberg yhden lukuvuoden ajaksi ja hänen jälkeensä Maalin (Amalia) Hall, joka opetti koulussa 23 vuoden ajan. Syksyllä 1901 perustettiin kouluun 3:s luokka ja kouluun otettiin toinen opettajatar, Lyyli Suomalainen (Hilden) Sortavalasta. Vuonna 1907 perustettiin 4:s luokka ja vuonna 1914 5:s luokka.
Sortavalan valmistava koulu perustettiin 1904. Koulun tarkoituksena oli valmistaa oppilaita lyseoihin ja tyttökouluihin. Se aloitti toimintansa 2-luokkaisena, seuraavana vuonna se toimi 3-luokkaisena.
Kaupungin lyseo aloitti toimintansa 1.9.1893 2-luokkaisena.
Sortavalan realilyseo aloitti toimintansa 1.9.1898.
Sortavalan tytökoulun jatkoluokat alkoivat toimintansa 1.9.1908.
Muita oppilaitoksia:
Käsityöläiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1890.
Yleinen ammattilaiskoulu jatkoi käsityöläiskoulun toimintaa 1923.
Sortavalan kauppakoulu aloitti 1.9.1908
Merimieskoulu toimi vuosina 1892-1917.
Sortavala -ryhmiä facebookissa
https://www.facebook.com/groups/sortavala/?fref=ts
https://www.facebook.com/groups/sortavalankuvatjatarinat/
Sanomalehtiä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles?location=fi__S...
- Laatokka per. 1881, lopetettiin 1914
- Sortavalan Sanomat 1914-1917
- Raja-Karjala 1907-1912
- Rajavahti 1907-1915
- Päivän tiedot 1915, myhemmin ilmestyi nimellä Kansa vuoden 1918 tammikuun loppuun.
- Kansan Voima 1919-
- Karjalan Ääni 1918-
- Karjalan Armeijakunnan pääesikunnan tiedonannot, ilmestyi 38 numeroa 1918 5.2-1.5. aikana.
- Idän Vartio ja vuonna 1926 sitä seurasi Rajan Turva
Verkkolähteet
Sortavalan seudun sukututkimuslähteet 1700-luvulla,Tuomas Salste
Kirjallisuutta
Hytönen-Pankakoski-Seppä: Sortavalan seminaari 1880-1940, muistojulkaisu, 1940
Karttunen U.: Sortavalan kaupungin historia, Sortavalan kaupunki 1932
Kemppinen Iivar: Sortavalan seminaarin historia, 1969
Kuujo Erkki: Laivat Laatokalla, 1987
Kuujo-Tiainen-Karttunen: Sortavalan kaupungin historia, 1970
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus: Sortavalan arkkitehtuuria 1864-1939, 2007
Saarela A. K.: Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunnan historia, 1932
Simpanen Marjo-Riitta: Helmiä Ateneumista - Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad, 2009
Sortavala rajakaupunki: Joensuun yliopisto no 132, 2001
Проект местности Город Сортавала
Генеалогический проект села Город Сортавала и его окрестностей.
В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.
Проекты деревни Город Сортавала
Местные проекты близлежащих регионов
Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок