Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Metsäpirtti

view all

Profiles

  • Anna Hämäläinen (1863 - d.)
    Metsäpirtin seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1856-1874 (I Ab:3, kylät Arkuntanhua - Wiisjoki), jakso 152, sivu 300-301: Saarois Inhysingar ; Sunikkala No 1 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 6.12.2021 M...
  • Antti Simonpoika Tuokko (1851 - 1901)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1880-1889 (I Aa:11, Arkuntanhua - Volossula), jakso 325, sivu 353: Riiska No 2 ; Kansallisarkisto: / Viitattu 6.12.2021 Metsäpirtin seurakunnan arkisto - I Aa...
  • Elsa Tuokko (1921 - d.)
    MetsäpirttiSyntyneiden ja kastettujen luettelotSidos 921Sivu 35Elsa Tuokko
  • Simo Antinpoika Tuokko (1884 - d.)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1889, jakso 115, sivu 222-223: 8.5.1884; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.5.2024 Metsäpirtin seurakunnan arkisto - I Aa:13...
  • Elsa Tuokko (1921 - 1941)
    MetsäpirttiSyntyneiden ja kastettujen luettelotSidos 921Sivu 29Elsa Tuokko MetsäpirttiRippikirjatSidos 018aSivu 158Elsa Tuomaantr Tuokko

Metsäpirtin (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Metsäpirtin ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Metsäpirtin kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Kalevi Hyytiän laatimat kartat:

Virtuaali Metsäpirtti

Tietoja paikkakunnasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4pirtti

Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliittoon 1944 liitetyllä alueella. Pinta-ala oli 186,9 km² ja asukkaita 5 083 (1939). Nykyään alueella on Leningradin alueen Käkisalmen piiriin kuuluva Metsäpirtin maalaiskunta eli Zaporožskoje (ven. Запорожское), jonka keskustataajama on entisen Koselan kylän paikalla.

Viipurin läänin Metsäpirtin pitäjä ulottui Laatokan rantaa pitkin vanhalta Venäjän rajalta Taipaleenjoen pohjoispuolelle. Alueella on lentohiekkakenttiä rannikon suuntaisesti melkein katkeamatta Taipaleenjoen suulle asti. Paikoin lentohiekkavalleja erottavat toisistaan jopa 300 m leveät suokaistat. Yksittäiset kinokset kohoavat tavallisesti 1–2 m yli ympäristön, joskus jopa 5 m.

Pitäjän alueelta on löydetty kolmatta sataa kivikauden esinettä, niistä huomattava osa Suvannon vesijätöistä.

Metsäpirtin alueella on säilynyt Laatokkaan pistävä aallonmurtaja Arkuntanhuan kylän lähellä.

Metsäpirtin Taipale ja Terenttilä tunnetaan talvisodan taisteluista, joiden aikana Suomen armeija torjui puna-armeijan hyökkäykset koko sodan ajan. Alueesta on tullut suosittu matkakohde, ja siellä on jonkin verran venäläisten kesämökkiasutusta.

Talvisodan syttyessä metsäpirttiläiset määrättiin sijoitettavaksi Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen kauppalaan ja maalaiskuntaan sekä Nurmon, Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen, Isojoen, Karijoen, Peräseinäjoen, Jalasjärven, Teuvan, Laihian, Jurvan, Lapväärtin, Närpiön ja Korsnäsin kuntiin sekä Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkeihin. Kun muodostettuja pika-asutustiloja alkoi valmistua, siirrettiin väestö tälle alueelle keväällä 1941 ja kunnantoimisto siirtyi myös sisäasiainministeriön luvalla Ilmajoelle kesäkuun 11. päivänä 1941. Pika-asutustiloja haki 867 kuntalaista ja heistä ehti sen saada noin 200.

Metsäpirtin väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Hinnerjoki, Kalanti, Karjala, Kodisjoki, Laitila, Lokalahti, Mynämäki, Pyhämaa, Pyhäranta, Uudenkaupungin mlk, Uusikaupunki, Vehmaa ja Yläne.

Kylät (1939): Arkuntanhua, Haapasaari (Haapsaari), Hatakkala, Joentaka, Korholanjaama, Kosela, Koukunniemi, Lapanainen, Malakki, Martinkorhola, Metsäpirtti, Neusaari, Paloniemi, Raaju, Saaroinen, Sunikkala, Taipale, Terenttilä, Vanhajaama, Viisjoki

HENKILÖHAKEMISTO SANTERI VISKARIN JA MATTI KÄHÄRIN KIRJOITTAMAAN TEOKSEEN "METSÄPIRTTI. ENTINEN KAAKKOISRAJAN ÄÄRIMMÄINEN KULMAKUNTA." (1953). 30.5.03 Aulis Tenkanen http://www.tenkanen.net/metpirt.htm

Metsäpirtin emäpitäjänä oli Sakkola, rukoushuoneseurakuntana viimeistään 1830-luvulla, kunnes itsenäistyi v. 1903.