Lappee locality project

Genealogy project for Lappee and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Lappee village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia:
Ostretshino
Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Lappee

Lappeen paikkakuntaprojekti

Lappeen ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Lappeen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Lappeen kyläprojekteja

Annikkala (Hytti) | Anola | Antamoinen | Armila | Haapajärvi | Haikala | Hanhijärvi | Hanhikemppi | Hartikkala | Hietala | Hiivaniemi | Hirvisaari | Hurtanmaa | Hyttilä (Simola) | Hyypiälä | Ihalainen | Iitiä | Ilottula | Kahila | Kanalampi | Karhusjärvi | Karkkola | Kasukkala | Kauskila (Karhunkylä) | Kemppilä | Kiiala | Korkia-Aho | Kourula | Kourulanmäki | Kähärilä | Kälvelä | Kärki | Laihia | Lapvesi | Lasola | Lauritsala | Lavola | Lempiälä | Lensula | Lipiälä | Luukkala | Lyytikkälä | Maajärvi | Melkola (Melkkola) | Mentula | Mikonsaari | Monola | Montola | Mustola (Mälkiä) | Muukkola | Myllylä | Mäkelä | Nyrhilä | Oikkola | Ojala | Pahloinen (Sipari) | Pajarila | Parkkarila | Partala (Soskua) | Pelkola | Penttilä | Piutula | Purala | Rantala | Rasola | Rikkilä | Ruohiala (Niemenkylä) | Rutola | Ryösölä | Saarniala | Saikkola | Saimaan Kanava-alue | Seppälä (Pulsa) | Sinkkola | Sirkjärvi | Skinnarila | Sunila | Suomalainen (Raippo) | Taalikkala | Tapavainola | Tirilä | Toikkala (Pesu) | Toivarila (Tani ja Pottikylä) | Tukiala | Turkkila | Törölä | Vainikkala | Vihtola | Vilkjärvi | Yllikkälä

Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > Lappee > Mustola; [nimeke on kirjattu kokonaisuudessaan Tietosisältö-kenttään] 1832-1880 (G42:18a/1-17) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76527123

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Lappeeseen

Lappee (aik. Lapvesi) on vanha kirkkopitäjä ja Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen entinen kunta, joka liitettiin pakkoliitoksella 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan. Sen entisellä alueella asuu nykyisin noin 7000–8000 ihmistä. Lappeen seurakunta on edelleen itsenäinen ja kattaa Lappeenrannan maaseudun, Ylämaan ja Nuijamaan. Lappeen suojeluspyhimys oli Pyhä Laurentius, joka on myös kuvattuna sen vaakunassa. Pitäjän perinteitä vaalimaan on perustettu Lappeen kotiseutuyhdistys.

Lappeen naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenrannan kaupunki ja Lauritsalan kauppala sekä Joutseno, Lemi, Luumäki, Nuijamaa, Taipalsaari ja Ylämaa.

Historia

Useat Lappeen kylät olivat asuttuja jo rautakaudella, varsinkin myöhäisrautakaudella 1000–1300-luvuilla. Ensimmäinen dokumentoitu maininta Lappeesta on kirjattu Turun maaoikeuden päätökseen vuodelta 1415, ja koska Lappee on ollut tuolloin toimiva seurakunta, lienee se perustettu jo 1300-luvulla tai 1200-luvun lopulla. Samassa lähteessä mainittiin Lappeen kuuluvan Karjalaan. Lappeen pitäjä perustettiin 1437, jolloin se oli laaja emäpitäjä. Siitä erotettiin 1515 Iitin, 1571 Taipalsaaren, 1595 Mäntyharjun, 1639 Joutsenon, 1639 Luumäen ja Savitaipaleen sekä 1640 Valkealan seurakunnat ja myöhemmin Lemin, Nuijamaan ja Suomenniemen kappelit. Lappee sai kunnallishallinnon vuonna 1866, kun kuntalaitosta perustettiin ja kunnat erotettiin seurakunnista.

Pitäjän vanha keskus sijaitsi Kauskilassa, jossa sijaitsi 1300–1500-luvuilla kalmistoineen pitäjän puukirkko, Kauskilan kappeli. Nykyinen Lappeenrannan keskustan alue Saimaan rannalla muodostui ajan mittaan pitäjälle tärkeäksi kauppapaikaksi, sillä viipurilaisilla kauppiailla oli siellä varastojaan ja hallintorakennuksiaan ja he tekivät siellä kauppaa mm. tervalla Sisä-Suomeen päin. Alue oli tuolloin Suomen vilkkain markkina-alue. Lappee menetti keskuksensa, kun paikalle perustettiin Lappeenrannan kaupunki vuonna 1649. Pitäjä jäi Turun rauhassa 1743 Venäjän puolelle ja se alkoi kehittää kauppasuhteita Lappeenrannan lisäksi Viipuriin ja Pietariin. Tätä toimintaa jatkettiin vilkkaana aina viime sotiin saakka.

Lappeen uusi kirkko perustettiin 1600-luvulla nykyiseen Linnoitukseen ja sen palettua rakennettiin uusi, edelleen Lappeen kirkkona toimiva puukirkko paloturvallisuussyistä keskelle metsää hieman kaupungin ulkopuolelle – nykyisin kirkko on jäänyt keskelle Lappeenrannan keskustaa. Rakennusteknisesti harvinaislaatuinen kahtamoiskirkko valmistui 1792 ja sen suunnitteli Juhana Salonen. Se on pyhitetty Pyhälle Marialle. Erillinen kellotapuli valmistui 1856. Vanhan kirkon paikalla Linnoituksessa on nykyisin vain sen muistomerkkipaasi. Sekä kirkollinen että maallinen hallinto tapahtui Lappeenrannan kaupungissa aina sen perustamisesta lähtien.

1800-luvulla Lappeen seutu kehittyi ja vaurastui Saimaan kanavan rakentamisen, itäisten kauppasuhteiden, Ihalaisen kalkkitehtaan (nykyään Nordkalk) perustamisen ja Saimaan rannan teolliskeskittymän muodostumisen myötä, samalla kun kunnan maatalous oli elinvoimaista ja vakaata. Väkiluku lisääntyi 1920-luvulla muuttoliikkeen ansiosta niin, että kunnasta tuli Suomen toiseksi väkirikkain maalaiskunta. Vuonna 1925 asukkaita oli 18 947. Lappeesta liitettiin osia vuonna 1906 toimintansa aloittaneeseen Nuijamaan kuntaan ja vuonna 1921 toimintansa aloittaneeseen Vahvialan kuntaan. Vuonna 1932 siitä erotettiin Lauritsalan kauppala ja Lappeenrantaan liitettiin kaupungin lappeenpuoleisia esikaupunkialueita, jolloin Lappee menetti yli puolet asukkaistaan. Moskovan rauhoissa muutama kymmen neliökilometriä Lappeesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle, mutta puolestaan 1946 siihen liitettiin Vahvialan kunnasta rauhanteossa Suomen puolelle jääneet Hiivaniemen ja Louon kylät.

Sotien jälkeen Lappee toimi maatalousvoittoisena kuntana keskuksenaan Vainikkala, vanha rautatieasemakylä, jonka asemasta tuli kahta luokkaa (V:stä III:een) tärkeämpi asema sen jäädessä merkittävimmän itään vievän radan viimeiseksi suomenpuoleiseksi asemaksi. Sen kautta lähetettiin myös kaikki maitse toimitetut sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Nykyisin Vainikkala on Suomen ainoa rautateiden henkilöliikenteen rajaylityspaikka ja sen läpi kulkee yli 400 000 matkustajaa vuosittain.

Kylät

Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Huhtiniemi, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, Ilottula, Iitiä, Kahila, Kanalampi, Karhunkylä, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Keskisaari, Kiiala, Korkea-aho, Kourula, Kourulanmäki, Kähärilä, Kälvälä, Kärkelä (Kärki), Laakkola, Laihia, Lasola, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Luukkala, Lyijynen, Lyytikkälä, Maajärvi, Melkkola, Mentula, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Mäkelä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen (Sipari), Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Ruttoinen (Rutola), Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Sammonlahti, Seppälä (Pulsa), Simola, Sinkkola, Skinnarila, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tani (Toivarila), Tapavainola, Tirilä, Toikkala (Pesu), Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Uus-Lavola, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä

Wikipedia: Lappee

Проект местности Лаппеэ

Генеалогический проект села Лаппеэ и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Лаппеэ

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Лаппеэ