Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Paavo Martinpoika Patja (1792 - 1825)
    syntymäpaikka ja -aika, kastepäivä sekä vanhemmat: ja -aika, hautauspäivä sekä kuolinsyy: ja Lenan lapsi: Syntynyt / Kastettu 1.5.1822 16.5.1822 Kylä / Talo Karkumäki Isä Påhl Patja Äiti Lena ...
  • Liisa Antintytär Suhonen (1860 - 1897)
    Impilahden seurakunnan arkisto - I Ab:4 Lastenkirjat 1857-1869, jakso 281, sivu 550 : Korpiselkä ; Kansallisarkisto: Impilahden seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirjat 1869-1879, jakso 630, sivu 62...
  • Hellin Matintytär Kinnarinen (1920 - d.)
    Impilahden seurakunnan arkisto - I Aa:19 Rippikirjat, Haukkaselkä - Uomaa, Paussu 1910-1919, jakso 171, sivu 136: Kerisyrjä 12; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.5.2024
  • Helena Juhanantytär Kinnarinen (1899 - 1964)
    Vihityissä etunimi Hilma ImpilahtiVihittyjen ja kuulutettujen luettelotSidos 919Hilma Juhont. Kinnarinen: Rippikirjassa etunimi Helena Impilahden seurakunnan arkisto - I Aa:19 Rippikirjat, Haukkasel...
  • Anna Pesu (1768 - 1827)
    Impilahti Rippikirjat Sidos 004a Sivu 124 Impilahti rippikirja 1784-1799 (UK669_L) Sivu 124 Karkumäki by ; SSHY / Viitattu 02.03.2024 Impilahti Rippikirjat Sidos 6 Sivu 89 Impilahti Rippikirjat Sid...

Impilahti locality project

Genealogy project for Impilahti and the neigbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Impilahti village projects

Haukkaselkä
Hippola
Hunttila Kerisyrjä Kitelä Koivuselkä Kokkoselkä Pitkäranta Sumeria Syskyjärvi Syskyä

Locality projects for the near region

Olonets Karelia:
Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Impilahti

Impilahden paikkakuntaprojekti

Luovutetun Karjalan, Impilahden pitäjän sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (lista alla). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Impilahden kartta [https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/impilahti/impilahdenkart.htm]

Tavoitteena mahdollisimman laadukas sukupuu

Projektissamme haluamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Mahdolliset virheet on suositeltavaa korjata, ja otamme mielellämme vastaan tietoja niistä. Toivottavaa on, että projektiin liitettäviin profiileihin laitettaisiin sellaiset lähdetiedot, joiden avulla muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan, kenestä on kyse (linkki syntymämerkintään, lastenkirjaan, rippikirjoihin tms). Suosittelemme että käytät alkuperäislähteitä (syntymämerkintä, kuolinmerkintä jne.). Viimeistään ristiriitatapauksessa tiedot on tarkistettava alkuperäisistä lähteistä.

sticker_new_right.gif icn_collaborator_both_14.gif Tämän paikkakuntaryhmän jäsenten keskustelualue Facebookissa - klikkaa tästä!

Paikkakuntaprojektit

sticker_new_right.gif Suomi ja Karjala -alueen paikkakuntaprojektien zoomattava tilannekartta (klikkaa tästä) sticker_new_left.gif

Suuremmat kokonaisuudet

Tutustu seuraavaan linkkiin, saat apua ja ohjeita, miten toimia.

Impilahden kyläprojekteja

Haukkaselkä I Hippola I Hunttila I Hättilä I Kerisyrjä I Kitelä I Koivuselkä I Kokkoselkä I Kytösyrjä I Pitkäranta I Ruokojärvi I Räkäli I Sumeria I Syskyjärvi I Syskyä

Impilahdella oli 27 kylää
Haukkaselkä, Hippola, Hunttila, Huunukka, Hättilä, Impilahti, Janaslahti, Kerisyrjä, Kitelä, Koirinoja, Kokkoselkä, Koivuselkä, Kytösyrjä, Leppäsilta, Metsäkylä, Mursula, Mäkisalo, Nietjärvi Pitkäranta, Purovaara, Ruokojärvi, Räkäli, Sumeria, Syskyjärvi, Syskyä, Uomaa, Välimäki.

Impilahden pitäjän henkikirjoja 1818-1920

Linkeistä löytyy henkikirjat ko. vuodelta kylittäin aakkosjärjestyksessa

1818* 1820* 1823* 1825* 1830 * 1835* 1840* 1845* 1850* 1855* 1860* 1865* 1870* 1875* 1880* 1885* 1890* 1895* 1900* 1905* 1906* 1908* 1910* 1912* 1914*1915* 1916*
1919* 1920

Tervetuloa tutustumaan Luovutettuun Karjalaan ja sen pitäjään Impilahti

Johdanto Impilahteen

Impilahden yleisimmät sukunimet ovat: Auvinen, Frondelius, Heinonen, Hirvonen, Holopainen,
Hämäläinen, Kallio, Kohonen, Kuikka, Kuokkanen, Laitinen, Leskinen, Luukkonen, Mujunen,
Mäkinen, Mölkänen, Neuvonen, Nykänen, Peltola, Puputti, Ronkainen, Ruuskanen,
Saavalainen, Tiainen, Timonen, Turunen, Tuunanen/Tuunainen, Vaittinen ja Vanninen.
Erityisesti impilahtelaisia nimiä ovat vain Puputti ja Mölkänen, joista Mölkänen on lähtöisin Impilahden
Ruokojärven kylästä (Mikkonen – Paikkala 2000).

Impilahden seurakunta (tiedot Hiskistä)
Stolbovan rauhan (1617) jälkeen 1630-luvulla muodostettu luterilainen seurakunta. Vuonna 1638 oli oma kirkkoherra ja ensimmäinen kirkko ainakin 1653. Seurakuntaan kuului Salmin rukoushuonekunta ja Pitkärannan tehdasseurakunta (vuoteen 1904). Salmin kauppala perustettiin 1632 ja siellä toimi pieni luterilainen seurakunta pappeineen, mutta liitettiin viimeistään isonvihan tuhon myötä Impilahteen.

Impilahden alueen tultua liian hajanaiseksi, päätettiin asettaa 1851 Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueelle erityinen matkasaarnaaja. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885 ja seurakunnista muodostettiin rukoushuonekunnat. Suojärven, Korpiselän ja Suistamon rukoushuoneet alistettiin Soanlahden uuteen seurakuntaan. Salmista (eli Tulemasta) tuli Impilahden rukoushuonekunta ja kirkkoherran virallinen apulainen asetettiin sinne 1905. Salmista muodostettiin 1922 evankelis-luterilainenrajamaaseurakunta ja siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1937. Sotien aikana kirkkoherran virasto toimi Lapualta käsin ja kappalainen oli kirkonkyläläisten kanssa Vimpelissä. Seurakunta lakkautettiin 1949.

- Impilahden vt. kirkkoherran asunto (Metsäkylän Hukkasen talon piharakennus) paloi 29/5 1899, jolloin tuhoutuivat: rippi- ja lastenkirja 1880-1890, synt. luettelot 1857-1888 ja muutan. luettelot 1882-1899. Kirkkoa uhkasi palo 13/6 1939 läheisyydessä olevan talon syttyessä tuleen. Vaara saatiin torjutuksi. [O. Durchman: Kirkollisten rakennusten kokopalot, sekä täydennys II. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Alkuperäinen Lea Tajakan teksti julkaistu Facebook-ryhmässä "Raja-Karjalan sukututkimus" (Julkaistu Lea Tajakan luvalla.)[https://www.facebook.com/groups/2045741088982139/search/?query=lea%...]

Impilahden asukkaat elivät lähinnä maataloudella, työtä saatiin myös teollisuudesta: sahoista, tehtaista ja muista sen ajan elämään läheisesti liittyneistä talouden muodoista. Asukkaita oli kokonaisuudessaan 14 500. Kunnan teollisuuskeskus ja suurin asutustaajama oli Pitkäranta hallintokeskus Impilahti ja ortodoksisen seurakunnan keskus Kitelä. (Impilahti-Seura ry.)

Vuosisadan vaihteesta ensimmäiseen maailmansotaan Raja-Karjalaan kohdistui venäläistyttämispaineita. Raja-Karjalan kulttuurin ja sivistyksen edistämiseksi ja venäläistyttämisen estämiseksi perustettiin Itä-Karjalan kansanopisto Impilahden Viipulanniemeen.

Ohessa linkki Itä-Karjalan kansanopiston ensimmäiseen vuosikertomuksen 1906-1907, jonka on laatinut U. Karttunen (DigiKoivikko)
ITÄ-KARJALAN KANSANOPISTON VUOSIKIRJA 1907
http://digikoivikko.vaarakirjastot.fi/items/show/908.

Itä-Karjalan kansanopistossa on toiminut opettajana mm. Lars Kristian Relander:
Jukka-Pekka Pietiläinen:
Relander, Lauri Kristian
(1883 - 1942)/ Biografiakeskus
https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiog…/henkilo/628

Maatalousaineiden opettaja Itä-Karjalan kansanopistossa Impilahdella 1906 - 1907
Oskar Adolf Hainari toimi Itä-Karjalan kansanopiston johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1906 (Porvarillisen työn arkisto).
http://arkisto.kokoomus.net/…/elamaker…/hainari-oskar-adolf/

Talvisodan kuuluisa Lemetin motin paikka löytyy hieman yli 6 kilometriä Murheen Ristiltä itään.Murheen Risti, Aulis Koivistoisen blogi
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Sotahistorialliset kohteet/
Laatokan Karjalan Talvisota: Länsi-Lemetin motti
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/…/country/9/area/70/

Kalajokelaisten sotilaiden näkökulmasta koottua tietoa, Lauri Järvinen: Talvisodan Pitkäranta/ Kirjastovirma:
http://www.kirjastovirma.fi/kalaj…/lauri_jarvinen/1999-11-02

Impilahden alueen murrenäyte Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murrekirjan äänitteissä:
https://www.kotus.fi/…/murreaa…/suomen_murrekirjan_aanitteet

Runonlaulajista voisi mainita esim. Matrona Kyyrösen. Matrona Kyyrönen syntyi Suistamon Leppäsyrjässä 1843. Yhdeksäntoistavuotiaana hän meni naimisiin Kitelän Hippolaan Semoi Paulovin kanssa.

Kitelässä hän kuolikin 80-vuotiaana. Matrona Kyyrönen tunnettiin yhtenä 1900-luvun alkupuolen ”Viimeisistä runonlaulajista”, hän esiintyi Sortavalan laulujuhlilla 1906, ja kävi useampaan kertaan Helsingissä saakka. Hänen runojaan merkitsivät muistiin ainakin Väinö Salminen, Jaakko Härkönen, A.O. Väisänen, Tilma Hainari ja Laura Hagan.

Runonlaulutaitonsa Matrona Kyyrönen oppi syntymäseudullaan Suistamolla. Äiti kuoli Matronan – sisarussarjan nuorimman – ollessa viisivuotias. Näin ollen Matrona ei voinut oppia runoja äidiltä; itse hän kertookin saaneensa taitonsa isältään Semenalta. Impilahdelta Matrona tuskin sai paljoakaan lisiä ohjelmistoonsa, sillä siksi voimakas on suistamolainen leima hänen runoissaan.
(Pentti Leino: ”Laatokan rannikko” teoksessa (toim.) Pertti Virtaranta: Karjalan laulajat, 1968.)


Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Проект местности Импилахти

Генеалогический проект села Импилахти и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Импилахти

Хауккаселькя
Хиппола
Хунттила
Керисюрья
Кителя
Койвуселькя
Коккоселькя
Питкяранта
Сумериа
Сюскюярви
Сюскюя

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Импилахти