Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Kyyrölä

« Back to Projects Dashboard

view all 160

Profiles

  • Heikki Pekanpoika Kalloin (c.1580 - c.1634)
    Kalloin/Määttäin vävysuku, mikä syntyi 1530-luvulla uuden yhtiömiehen tullessa Määttälän kylään Määttäin-taloon. Sukukirjassamme tätä sukua on kutsuttu Pekka Heikinpoika Määttäsen sukuhaaraksi. Siihen ...
  • Helena Strömberg (1877 - d.)
  • Aleksander Sairisto (1909 - 2006)
    Syntynyt Kyyrölässä:
  • Varvara Jelagin (1881 - 1967)
    Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan arkisto - Ehtoollisella käyneiden kirjat 1895-1910 (I Aa:3), jakso 216: Kyyrölä; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.9.2020 Viipurin läänin henkikirjat - Henkikirja 1914...
  • Vasilij Sibakoff (1882 - 1969)
    Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan arkisto, Rippi- ja pääkirjat, Ehtoollisella käyneiden kirjat 1895-1910 (I Aa:3) Viipurin läänin henkikirjat - Henkikirja 1914-1914 (Vi:373), jakso 447: Kyyrölä 2; Ka...

Kyyrölän (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Kyyrölän ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Kyyrölän kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Kyyrölä (ven. Красное Село, Krasnoje Selo) oli entinen Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kyyrölän asutus oli lähes kokonaan venäjänkielistä, ja se oli erityisen tunnettu saviruukkujen valmistuksesta[1]. Se kuului Kyyrölän ortodoksiseen seurakuntaan. Kyyrölä liitettiin Muolaan kuntaan 1934. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen kuntaliitos.

Karjalankannaksen siirryttyä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti autioituneille tiloille 29 maaorjaperhettä Venäjältä Jaroslavlin ja Kostroman alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat ortodokseja ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen venäjänkielinen asutus. Väkiluku 1 890 (1930).

Itse Kyyrölän kylän (Krasnoje Selo, nyk. Krasnoselskoje) lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja sittemmin kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: Kangaspelto (Novaja derevnja, nyk. Iskry), Parkkila (Parkino, nyk. Podgorje) ja Sudenoja (Razvoz, nyk. Muravjevo). Alue kuului Muolaan kuntaan vuoteen 1890, jolloin se erotettiin omaksi Kyyrölän kunnaksi, joka puolestaan liittyi takaisin Muolaaseen vuonna 1934.

Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat Suomen armeijassa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään sankarihautausmaalle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä Hämeenlinnan seudulle. Hämeenlinnan Ruununmyllyn kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä Pikku-Moskova.

Nykyisin Kyyrölän alue on osa Viipurin piirin Kyyrölän eli Krasnoselskojen maalaiskuntaa.