Rural municipality of Harlu locality project

Genealogy project for Harlu and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Rural municipality of Harlu village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia:
Ostretshino
Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Rural municipality of Harlu

Harlun paikkakuntaprojekti

Harlun ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Harlun osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Harlun kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Harluun

Entinen Suomen kunta Harlu

Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Harlun pinta-ala oli vuonna 1939 252,6 km² ja asukasluku 7 828.

Jänisjärvestä Laatokkaan laskevan Jänisjoen rantamille syntyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa nopeasti kasvava teollisuusyhdyskuntien sarja. Muista lähitienoista nopeasti erottautuvalle jokilaaksolle ryhdyttiin puuhaamaan omaa itsehallintoa 1900-luvun alkuvuosina.

Harlun evankelisluterilaisen seurakunta perustettiin Keisarillisen Suomen senaatin 4. huhtikuuta 1916 tekemällä päätöksellä. Uusi seurakunta aloitti toimintansa vappuna 1918. Seurakuntaan lohkaistiin alueita Sortavalan maaseurakunnasta ja Ruskealan seurakunnasta. Myöhemmin seurakuntaan liitettiin myös osia Impilahden ja Soanlahden seurakunnista. Ortodoksista seurakuntaa Harluun ei perustettu, vaikka huomattava osa alueen asukkaista olikin ortodokseja. Harlun ortodoksit kuuluivat Sortavalan ja Suistamon ortodoksisiin seurakuntiin.

Uuden seurakunnan perustamisen jälkeen ryhdyttiin alueella puuhaamaan myös oman kunnan perustamista. Ensimmäinen uuden kunnan perustamiseen tähtäävä kokous järjestettiin 1. toukokuuta 1921 ja anottiin valtioneuvostolta lupaa itsenäisen kunnan perustamiseen. Lupa saatiinkin ja myös Sortavalan maalaiskunnan kanssa syntynyt kiista saatiin ratkaistuksi, ja uusi kunta saattoi aloittaa toimintansa 1. elokuuta 1922. Uuden kunnan pinta-ala oli 210 km² ja asukasluku hieman alle 5 000 henkeä. Molemmat luvut ehtivät kasvaa ennen kunnan toiminnan lakkaamista.

Harlun kunnan aluetta hallitsee Jänisjärvestä Laatokkaan laskeva Jänisjoki, jonka vuolaasti virtaaviin koskiin oli hyvä perustaa teollisuuslaitoksia. Jokilaaksosta muodostui nopeasti erittäin voimakas puunjalostukseen keskittynyt teollisuuskeskus, jonka ympärille uusi kunta perustettiin. Toki Harlun alueella toimi myös lukuisa määrä maanviljelijöitä, mutta teollisuustyöntekijöiden osuus väestöstä oli poikkeuksellisen suuri. Jänisjoen varteen perustettiin kolme merkittävää tehdasta.

Hämekosken tehtaat

Jänisjoen yläjuoksulle Hämekoskeen oli 1800-luvun lopulla perustettu voimalaitos sekä Suomen ensimmäinen karpiiditehdas. Tehtaan toiminta jouduttiin kuitenkin lopettamaan karpiidin huonon menekin vuoksi ja tilalle valmistui vuonna 1902 puuhiomo ja kartonkitehdas. Puuhiomo korvattiin vuonna 1918 vaneritehtaalla. Vuonna 1921 valmistui vielä rautasulattamo rautaromun sulattamista varten. Hämekosken tehtaiden toiminta lakkasi rakennusten vaurioiduttua pahoin talvisodan pommituksissa. Hämekosken tehtaat toimivat aluksi nimellä Hämekoski Aktiebolaget ja sittemmin Karelia Wood -nimellä.

Leppäkosken tehtaat

1900-luvun alkuvuosina perustettiin Leppäkosken kylään (Harlun kirkonkylä) voimalaitos, saha, puuhiomo sekä paperi- ja tiilitehdas. Leppäkoski Fabrikers Aktiebolag joutui vaikeuksiin 1920-luvun alkuvuosina uusien sahojen aiheuttaman kilpailutilanteen ja Venäjän markkinoiden tyrehtymisen vuoksi. Ratkaisuksi muodostui uuden voimalaitoksen ja selluloosatehtaan perustaminen. Talvisota koitui myös Leppäkosken tehtaiden toiminnan päätepisteeksi.

Läskelän tehtaat

Läskelänkoski kasvoi Harlun merkittävimmäksi teollisuuskeskittymäksi. Läskelänkoskeen oli Venäjän tykistöhallitus perustanut pienen sahan jo 1800-luvun alussa. Tykistöhallituksen luopuessa sahasta vuonna 1860 siirtyi koski tehtaineen Wärtsilän rautaruukin perustajan ja omistajan Nils Ludvig Arppen haltuun.

Vuonna 1893 tehdas aloitti toimintansa puuhiomona ja vuonna 1905 tehtaaseen lisättiin paperikone. Myös sahaa laajennettiin. Läskelän tehtaat saivat nimekseen Läskelä Bruks Aktiebolag. Venäjän markkinoille tarkoitetun ruskean paperin valmistuksesta siirryttiin valkean sanomalehtipaperiin Suomen itsenäistyttyä ja idänkaupan tyrehdyttyä. Yhtiö osti vuonna 1924 talousvaikeuksiin ajautuneet Leppäkosken tehtaat. Vuonna 1935 Läskelän tehtaat siirtyivät Kymin Osakeyhtiön haltuun. Läskelän tehtaat pystyivät Harlun ainoina teollisuuslaitoksina jatkamaan toimintaansa myös jatkosodan aikana. Sodan jälkeen tehtaan toiminta jatkui neuvostoliittolaisten omistuksessa.

Harlun koulut

Kunnallisten kansakoulujen lisäksi toimi Läskelän kylässä 1920-luvulta alkaen ammattikoulu, jossa opetettiin pojille puu- ja metallitöitä sekä tytöille kotitaloutta ja käsitöitä. Koulu palveli etenkin Läskelän tehtaan työntekijöiden koulutustarpeita. Vuonna 1938 käynnistyi Harlussa Mieskotiteollisuuskoulun toiminta. Koulu joutui lopettamaan toimintansa nopeasti Talvisodan sytyttyä. Omaa oppikoulua Harluun ei koskaan perustettu, vaan opinhaluisten täytyi suunnata kohti Sortavalan kouluja.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.

Harrastustoimintaa Harlussa

Harlussa toimi aktiivinen suojeluskunta, jolla oli myös oma meriosasto. Lähes jokaisella kylällä oli myös oma työväenyhdistyksensä. Harlulaisten liikuntaharrastuksesta pitivät huolta Harlun Urheilijat, pesäpallon parissa toiminut Urheiluseura Hyrske ja Voimistelu- ja Urheiluseura Läskelän Riento. Nuorille tarjosivat toimintaa partiolippukunnat Läskelän Toimenpojat ja Tytöt, Jänisjoen Vesat sekä Jananuksen Joukamot. Harlussa toimi myös Lotta-Svärd -osasto, metsästys- ja ampumaseura, nuorisoseuroja, marttayhdistyksiä, kaksi maamiesseuraa, kuoroja ja orkestereita sekä opettajayhdistys.

Talvisota ja välirauhan aika

Talvisodan aikana eivät harlulaiset joutuneet vielä evakkotaipaleelle, sillä sotatoimet eivät ulottuneet kunnan alueelle saakka. Ainoastaan kunnan itäisimpien osien asukkaat joutuivat lähtemään pakoon lähestyvää sotaa. Moskovan rauhassa 1940 Harlu siirtyi Neuvostoliiton haltuun, joten harlulaisten täytyi kuitenkin jättää kotiseutunsa sodan päätyttyä. Harlulaisten evakkojunat suuntasivat Kontiolahdelle, josta evakot siirtyivät Pohjois-Savon kautta Keski-Pohjanmaalle. Välirauhan aikana kunnantoimisto toimi ja hoiti harlulaisten asioita Nilsiässä, Kälviällä ja Kokkolassa. Jatkosodan sytyttyä kunnantoimisto palasi Harluun. Harlun seurakunnan kirkkoherranvirasto oli evakossa Kokkolassa, josta sekin palasi takaisin Harluun kesällä 1941. Syksyn aikana palasi valtaosa harlulaisista evakkopaikkakunniltaan takaisin kotiseuduilleen.

Jatkosota ja lopullinen evakkomatka

Toisen kerran harlulaiset joutuivat evakkotaipaleelle Jatkosodassa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edellä kesällä 1944. Evakkojunat suuntasivat tällä kertaa Etelä-Pohjanmaalle. Kunnantoimisto suuntasi tällä kertaa Kauhavalle ja sittemmin Tikkakoskelle.

Harlun kunnan toiminta lakkasi Jyväskylässä 11. joulukuuta 1948 pidetyn lopettavan kokouksen jälkeen. Samassa yhteydessä perustettiin Harlu-säätiö ja Harlun pitäjäseura vaalimaan harlulaisia perinteitä. Kirkkoherranvirasto evakuoitiin myös Kauhavalle ja se ehti toimia myös Jyväskylässä ennen seurakunnan lakkauttamista 4. joulukuuta 1949. Harlun kunta ehti toimia 26 ja seurakunta 31 vuotta. Useimpien harlulaisten maanviljelijöiden lopullisiksi asuinsijoiksi vakiintuivat Jyväskylän ja Pieksämäen seudut. Teollisuustyöväelle ei osoitettu varsinaisia evakkopaikkakuntia, joten he hajaantuivat halujensa mukaan ympäri maata.

Harlun kunnan kylät

Varsinaisia kyliä oli yhdeksän: Harlu (Leppäkoski), Heinäjoki, Honkakylä, Häyskynvaara, Joensuu, Läskelä, Paussu, Tenjärvi ja Vehkalahti. Tarkemmin myös Kirkkolahti, Kontiolahti, Mäkisalo, Nukuttalahti, Orjatlahti, Pellotsalo, Pieni Tulola, Pohjus, Purovaara, Putsinlahti, Riekkala, Sulkasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tukianmäki, Uijalanranta.

Kansakouluja Harlun kunnassa oli kahdeksan: Läskelässä (1882-), Hämekoskella (1898), Harlu (1900-), Joensuussa (1900-), Häyskynvaarassa, Paussussa, Heinäjoella (1914-) ja Läskelässä (1918-).

Nähtävyydet

• Harlu: Harlun koulu (edelleen toimiva), Pyyrlammin hautausmaa ja muistomerkit 1992 ja 1996
• Honkakylä, ortodoksinen hautausmaa ja muistomerkki 1992
• Jänisjärvi, Harlun pohjoisin kylä. Rautatieristeys.
• Kilketti: Kopravaara, korkeus 98 metriä ja Suur-Kilketinmäki, korkeus 136 metriä. Suur-Kilketinmäen juurella on entinen pappila yksityisessä asuinkäytössä
• Kirjavalahti, Laatokan pohjoisin kärki
• Läskelän koski, Jänisjoen suurin koski
• Paksuniemi, aikaisempi luonnonsuojelualue, rautakautinen linnamäki
• Piispanvuori, näköalapaikka
• Rautalahti, entinen majatalon paikka, parketin valmistusta kylässä ja turkistarhausta sekä kerrostaloja
• Pötsövaara, korkeus 187,4 metriä, Pohjois-Laatokan korkein paikka
• Vehkalahti, Petrakallion entinen lomanviettopaikka ja entinen kylpyläpaikka

Wikipedia: Harlu

Harlu - Karjalan tasavalta

Harlu (ven. Ха́рлу) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jänisjoen varrella 47 kilometriä Pitkärannasta maanteitse luoteeseen. Taajamassa on 828 ja kunnassa 1 300 asukasta (vuonna 2012).

Harlun kunnan pinta-ala on 261 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu koillisessa Suojärven piirin Loimolan, kaakossa Pitkärannan piirin Läskelän, lounaassa Sortavalan ja lännessä Sortavalan piirin Kaalamon kuntiin. Pinta-alasta valtaosa on metsää.

Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki, Alatsoja ja Pirokanoja. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Jänisjärvi ja Suistamonjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, gneissigranitti, liuske ja rakennuskivi. Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa.

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Jänisjärven asema sekä kolme kylää: Alattu, Rautalahti ja Ulmalahti. Hämekosken kylä lasketaan osaksi Harlun taajamaa. Toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 400 asukkaan Rautalahti. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 3 % karjalaisia ja 2 % ukrainalaisia.

Nykyinen Harlun kunta käsittää ennen talvi- ja jatkosotaa Suomeen kuuluneen Harlun kunnan pohjoisosan. Harlun kirkonkylä tunnettiin myös nimellä Leppäkoski. Siellä oli Läskelän paperitehtaan yhteyteen kuulunut sellu- ja paperitehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Vuonna 1959 Harlun taajamassa oli 4 000, vuonna 1979 2 000 ja vuonna 2002 1 100 asukasta. Neuvostoaikana sillä oli kaupunkimaisen taajaman status.

Wikipedia: Harlu Karjalan tasavalta

Проект местности Харлу

Генеалогический проект села Харлу и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Харлу

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Харлу

Ха́рлу (фин. Harlu) — посёлок сельского типа в Питкярантском районе Республики Карелия, административный центр Харлуского сельского поселения и разобранная железнодорожная станция на 9 км перегона Ляскеля — Хямекоски.

Общие сведения

Посёлок расположен на берегу реки Янисйоки, в 45 км по автодороге от Питкяранта.

В 1890-х годах в посёлке было основано АО «Леппякоски Фабрикерс», в которое входили ГЭС на Янисйоки, лесопильный завод и бумагоделательная фабрика. В 1924 году начато строительство целлюлозного завода, который вошёл в состав АО «Ляскеля». В посёлке была лютеранская церковь, которая до наших дней не сохранилась.

С 1940 по 1991 год имел статус посёлка городского типа.

В посёлке сохраняется памятник истории — братская могила советских воинов 168-й стрелковой дивизии, 367-го полка 71-й дивизии (7-я армия) и 3-го погранотряда, погибших в июле-августе 1941 года в оборонительных боях Советско-финской войны (1941—1944).

В южной части посёлка сохранилась усадьба лютеранского священника Й. Ноусиайнена — архитектурный памятник конца XIX века.

Wikipedia: Харлу