Voknavolok (White Sea Karelia, Russia) locality project

Genealogy project for Voknavolok and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Voknavolok village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia:
Ostretshino
Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Voknavolok

Vuokkiniemen (Vienan Karjala, Venäjä) paikkakuntaprojekti

Vuokkiniemen ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Vuokkiniemen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Vuokkiniemen kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Vuokkiniemeen

Vuokkiniemi (ven. Вокнаволок, Voknavolok) on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Vuokkiniemi on vuoden 2017 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki.

Vuokkiniemen kylä

Vuokkiniemen kylä sijaitsee Ylä-Kuittijärven lounaispäässä maanteitse 59 kilometriä Kostamuksesta pohjoiseen.

Vuokkiniemessä on noin 500 asukasta (1990). Heistä karjalaisia on noin 85 %. Valtaosa väestöstä käyttää keskinäisenä kielenään vienankarjalaa, joka on hyvin lähellä suomen kieltä. Nykyisin myös nuoremmat ovat alkaneet käyttää vanhempiensa kieltä.

Vuokkiniemen kylä ulottuu laajalle Kuittijärven ja Lammasjärven väliselle alueelle. Se koostuu useasta pienemmästä kylänosasta, joita ovat Kyyrölä, Kaskola, Lammasjärvi, Sepänniemi, Ryhjä, Selvana ja Remsulanpiä. Kylää poikki kulkee tsärkkä eli hiekkaharju, jossa on mäntymetsää.

Kylässä on ortodoksinen profeetta Iljan kirkko, joka on valmistunut 1997 ja vihitty käyttöön samana vuonna Iljan päivänä. Kirkko rakennettiin suunnilleen vanhan kirkon paikalle alkuperäispiirustusten mukaisena. 1700-luvulla rakennettu vanha kirkko toimi neuvostokaudella voimistelusalina, klubina ja rajavartioston ruokalana, kunnes se paloi vuonna 1939. Runonlaulaja Miihkali Perttusen patsas on vuodelta 1991.

Kylän keskuksena toimii Kylätalo Etnokulttuurikeskus, jossa on kylänjohdon toimitilat, museo, Vuokkiniemen Marttojen toimitilat, kutomo, puusepän verstas jossa valmistetaan kanteleita sekä juhlasali. Kylätalossa myös järjestetään karjalankielenopetusta aikuisille ja nuorille. Kylässä toimii yksi kauppa, yksi posti ja lisäksi kirjasto. Vuokkiniemessä on suomalaisten rakentamat koulut, joita sanotaan Karjalan kauneimmiksi. Lisäksi kylässä toimii etnografinen museo vanhassa kunnostetussa Ontsin talossa.

Karjalaisilla kylillä on yleensä kaikilla oma juhlapäivänsä. Vuokkiniemen kylän juhla on Iljanpäivän juhla heinä-elokuun vaihteessa. Yleensä Vuokkiniemi-seura Ry tekee matkan juhlaan, johon voi osallistua vaikkei olekaan seuran jäsen.

Vuokkiniemen kylähallintoalue siirrettiin Kalevalan piiristä Kostamuksen kaupungin alaisuuteen 1988.

Vuokkiniemen kunta

Vuokkiniemen kunta (ven. Вокнаволокская волость, Voknavolokskaja volost) käsitti Ylä-Kuittijärven ympäristön ja kuului Kemin kihlakuntaan. Kunnan naapureina olivat pohjoisessa Pistojärvi, idässä Uhtua, etelässä Kontokki ja lännessä Suomen puolella Suomussalmi.

Vuonna 1905 kunnassa oli kaikkiaan 48 asutuspaikkaa, joista varsinaisia kyliä olivat itse Vuokkiniemi, Ponkalahti,Mölkkö, Vuonninen, Keynäsjärvi, Tsenanniemi, Tollonjoki, Venehjärvi, Riinuojärvi, Kivijärvi ja Latvajärvi. Tuolloin kylissä asui yhteensä 990 asukasta, 203 taloudessa. Jatkosodan aikana Vuokkiniemi oli Suomen miehittämä 1941–1944.

Uhtuan kunnan länsiosa kuului aikoinaan Vuokkiniemeen. Vuokkiniemen kunnan kyliä olivat Vuokkiniemi, Vuonninen, Kivijärvi, Venehjärvi, Latvajärvi, Ponkalahti, Tollonjoki, Tšena, Lonkka, Ylä-Lapukka, Lapukka, Huhtiniemi, Vitsajärvi, Naukuvaara, Haapavaara, Vasonvaara, Paahkomienvaara, Keynäsjärvi, Pirttilahti, Mölkkö, Karkujärvi, Piesunki ja Riinuojärvi.

Suurin osa näistä kylistä lakkautettiin 1960-luvulla "perspektiivittöminä", mikä tarkoitti, ettei niillä katsottu olevan tulevaisuudennäkymiä, ja niiden talot ja asukkaat siirrettiin Vuokkiniemen, Vuonnisen ja Ponkalahden kyliin. Myöhemmin myös Ponkalahti lakkautettiin. Vuokkiniemen kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin Uhtuan piiriin.

Runonlaulanta

Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa kansalliseepos Kalevalan runot ovat kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avittamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa jo viitataan Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

Yksi ainoa maanpaikka, sekin Suomen piirin ulkopuolella, tai muutama pitäjäs, Arkangelin läänissä erinomattain Vuokkiniemen Pitäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat, ja vanhan urosväen jutut vilpitönnä ja puhtaana. Siellä veisaa Väinämöisen ääni, siellä soipi vielä Kantele ja Sampo.

Kalevalan synty-isä Elias Lönnrot löysi tämän jälkeen Vuokkiniemen ja sen runokylät. Hän keräsi useita kymmeniä tuhansia säkeitä ja kokosi niistä tuntemamme Kalevalan. Hän on päivännyt Kalevalan 28. helmikuuta 1835, joten vuonna 2015 tuli tästä kuluneeksi pyöreät 180 vuotta! Nimeksi hän laitokselle antoi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista.

Vuokkiniemen kunnasta on tullut useita runonlaulajia muun muassa Arhippa ja Miihkali Perttunen Latvajärveltä, Ontrei, Jyrki ja Vaassila Kieleväinen Vuonnisista, Jyrki ja Petri Kettunen Tšenasta ja Outokka Lesonen Venehjärveltä.

Karjalan Sivistysseura julkaisi 25. helmikuuta 2015 vienankielisen Kalevalan eli Kal’evala vienankarjalakši. Se on lähinnä sitä kieltä, jolla runot aikoinaan Lönnrotille esitettiin. Sen on kääntänyt Raisa Remšujeva ja kuvittanut Vitali Dobrinin. Raisa Remšujevan sukujuuret ovat Vuokkiniemessä ja Dobrinin Akonlahdessa.

Wikipedia: Vuokkiniemi

Проект местности Вокнаволок (Беломорская Карелия, Россия)

Генеалогический проект села Вокнаволок и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Вокнаволок

Местные проекты близлежащих регионов

Хаттуваара
Хухус
Илая
Каконахо
Кивилахти
Коверо
Куолисмаа
Кууксенваара
Лиусваара
Лутиккаваара
Мауккула
Мекриярви
Меласелькя
Мёхкё
Наарва
Онтронваара
Остронсаари
Путкела
Сонкая
Тюрянсаари
Вуоттониеми

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Вокнаволок

Деревня Вокнаволок

Вокна́волок (карел. Vuokkiniemi) — старинная деревня в составе Костомукшского городского округа Республики Карелия.

Общие сведения

Находится на юго-западном берегу озера Верхнее Куйто, в 59 км к северу по автодороге от города Костомукша.

Деревня отнесена к памятникам истории и культуры, находящимся на территории Костомукшского городского округа, историческое поселение.

Вокнаволок — первый населённый пункт со стороны Костомукши на границе с Беломорской Карелии с преобладающим карельским населением. Свыше 90 % населения деревни составляют карелы.

Известна как одна из рунопевческих деревень, связанных с именем Элиаса Лённрота, записавшим здесь основную часть рун и с именами известных карельских рунопевцев Перттуненов. В 1991 году в деревне установлен памятник рунопевцу Мийхкали Перттунену (скульптор Алпо Сайло).

В 1997 году в деревне построена деревянная церковь Ильи Пророка.

Сохраняется братская могила советских воинов и партизан, погибших в годы Советско-финской войны (1941—1944).

К северо-западу от деревни находится государственный национальный парк «Калевальский» — особо охраняемая природная территория, резерват старовозрастных сосновых лесов.

Wikipedia: Вокнаволок

Вокнаволокская волость