Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Pyhäjärvi Vpl, Karjalankannas

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

Pyhäjärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Pyhäjärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Pyhäjärven kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Pyhäjärven sukututkimusprojekti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_Vpl

Pyhäjärvi Vpl oli Suomen Viipurin läänin kunta Karjalankannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku oli 8 128 (1939) ja pinta-ala ilman vesiä 522 km². Pyhäjärven kunta sijaitsi Käkisalmen eteläpuolella Kiimajärven, Pyhäjärven ja Yläjärven ympärillä. Kunnan nimen lopussa ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.

Pyhäjärvi kuului alkujaan Sakkolan ortodoksiseen seurakuntaan. Pitäjän alue tuli liitetyksi Stolbovan rauhassa Ruotsi-Suomeen. Ruotsin vallan alkuvuosina Pyhäjärvi kuului Sakkolan kanssa yhteiseen luterilaiseen seurakuntaan. Itsenäinen kirkkoherrakunta Pyhäjärvestä tuli vuonna 1632, mutta kuului vuosina 1710-1735 Käkisalmen seurakunnan yhteyteen. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella pitäjän väestö vaihtui ortodoksisesta luterilaiseksi miltei kokonaan. Uusia luterilaisia asukkaita muutti erityisesti Äyräpään ja Jääsken kihlakunnista. Varhemmat, ortodoksiset asukkaat siirtyivät miltei kokonaan Tverin Karjalaan ja muualle Venäjälle. Muutamia ortodoksisia perheitä ja sukuja jäi kuitenkin Pyhäjärvelle, mm. Riiskan kylään.

Pyhäjärven pitäjän maat kuuluivat 1700- ja 1800-luvuilla lahjoitusmaa-alueisiin. Pitäjän merkittävin lahjoitusmaakartano oli Taubilan hovi, joka kuului vuodesta 1774 lahjoitusmaakauden loppuun saakka Freederickszin suvulle.

Pyhäjärvi oli vakavarainen maatalouspitäjä. Maanviljelys ja karjanhoito kehittyivät voimakkaasti 1800-luvun loppupuolelta lähtien aina toiseen maailmansotaan asti. Maatalouden innovaatioita oli levittämässä pitäjään omalta osaltaan Konnitsan kylässä vuosina 1907-1923 toiminut maamieskoulu. Merkittäviä pellonraivaushankkeita oli mm. vuosina 1924-1933 toteutettu Kiimajärven lasku ja Konnitsanjoen perkaus. Perkaustyön ansiosta peltoala lisääntyi pääasiassa Konnitsanjoen rantamailla kaikkiaan 293 hehtaarilla, josta 218 hehtaaria saatiin raivattavaksi Konnitsan kylään, 78 hehtaaria Räisälän Tiurin kylään. Muita merkittäviä raivaushankkeita suoritettiin mm. Rahkajärven ja Kahvenitsan kylissä. Vpl. Pyhäjärven peltopinta-ala kasvoi voimakkaasti aina toiseen maailmansotaan asti. Vuonna 1929 suoritetun maanmittauksen mukaisesti pitäjässä oli peltoa yhteensä 5 766,53 hehtaaria. Vuonna 1937 peltoa ilmoitettiin olevan viljelyksessä noin 7 793 hehtaaria, ja vuonna 1943 veroilmoitusten mukaan pitäjässä viljeltiin 8 587,71 hehtaaria peltoa. Vuoden 1933 Rajaseututoimikunnan tilastoissa Pyhäjärvi esiintyy viljaa myyvänä pitäjänä.

Maatalouden tärkeimpiä sivuelinkeinoja oli kalastus, jota harjoitettiin paitsi Laatokan rantakylissä, mm. Sortanlahdessa ja Rantakylässä, myös Pyhäjärven rantakylissä. Erityisesti talvinuottaus oli näillä järvillä tuottoisaa, ja suuri osa saaliista myytiin. Myös pienemmät järvet olivat kalaisia. Sortanlahden kylä Laatokan rannalla oli kunnan kirkonkylän, Pyhäkylän jälkeen tärkein kauppapaikka. Koska majakkakylä Sortanlahti oli Laatokan parhaita luonnonsatamia, suunniteltiin 1800-1900 -lukujen vaihteessa jopa kylän muuttamista kauppalaksi. Muita suuria, paikallisesti merkittäviä kyliä olivat Konnitsa, Noitermaa ja Salitsanranta. Paikallista merkitystä maatalouden sivuelinkeinona oli mm. puutarhaviljelyksellä.

Teollisuutta paikkakunnalla edustivat ainoastaan muutamat sahat ja myllyt.

Pyhäjärven pitäjästä harjoitti ennen vuotta 1918 laajamittaista myyntikauppaa Pietarin kaupunkiin. Tärkeimpiä myyntituotteita olivat erityisesti kalat ja kalavalmisteet, mutta myös karjaa, hevosia, maitotaloustuotteita, polttopuuta sekä heinää ja olkia vietiin runsaasti myytäväksi. Tuontitavaroista tärkeimpiä olivat leipävilja, sokeri, tee, kahvi ja suola. Lisätuloja pyhäjärveläiset hankkivat myös rahdinajolla sekä ns. maalitsan ajolla eli ajeluttamalla pietarilaisia reellä laskiaisena.

Pyhäjärvellä sijaitsi myös Konevitsan luostarisaari.

Kylät: Alakylä, Enkkua, Haapaniemi, Hassinmäki, Ivaskansaari, Jaama, Kahvenitsa, Kalamaja, Kelja, Kiimajärvi, Kivipaarina, Konnitsa, Gorkala, Kostermaa, Kunnianiemi, Lahnavalkama, Larjava, Lohijoki, Matiskala, Miisua, Montrua, Musakanlahti, Noitermaa, Orola, Pattoinen, Porsaanmäki, Puikkoinen, Pyhäkylä (kirkonkylä), Pölhölä, Rahkajärvi, Rantakylä, Riiska, Rotjanlahti, Ryhmäkylä, Saapru, Salitsanranta, Sortanlahti, Suhapaarina, Tiitua, Tolsterniemi, Valkeamäki, Vernitsa, Ylläppää, Yläjärvi.

Pyhäjärven väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Karkku, Kauvatsa, Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Nokia, Parkano, Suodenniemi, Suoniemi ja Tyrvää.

Pyhäjärven kirkonkylän Pyhäkylän venäläinen nimi on vuodesta 1948 lähtien ollut Plodovoje, joka kattaa myös entiset naapurikylät Larjavan ja Taubilan. Se on nykyisin Käkisalmen piirin Pyhäjärven eli Plodovojen maalaiskunnan keskus. Nykykunta sijaitsee Suomen Pyhäjärven kunnan keskiosassa. Suomen Pyhäjärven länsi- ja eteläosat kuuluvat nykyiseen Sakkolan eli Gromovon maalaiskuntaan, luoteiskolkka Räisälään (Melnikovo) ja koilliskolkka Norsjokeen (Larionovo). Pyhäjärven asemakylän nimi on nykyisin Otradnoje.

Naapureita osa "Aiheeseen liittyvissä projekteissa" mainittuja sekä Räisälä