Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Rugozero (Olonets Karelia, Russia) locality project

Genealogy project for Rugozero and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Rugozero village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Rugozero

Rukajärven (Aunuksen Karjala, Venäjä) paikkakuntaprojekti

Rukajärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Rukajärven osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rukajärven kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Rukajärveen

Rukajärvi (karjalaksi Rugarvi, ven. Ру́гозеро, Rugozero) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Rukajärven itärannalla 84 kilometriä maanteitse Mujejärveltä koilliseen. Kylässä on 753 ja kunnassa 909 asukasta (vuonna 2012).

Maantiede ja asutus

Rukajärven kunnan pinta-ala on 3 990 neliökilometriä. Se rajoittuu koillisessa Belomorskin piirin Sosnavitsan, idässä Segežan piirin Mustakosken, etelässä Karhumäen piirin Paatenen, kaakossa Mujejärven ja luoteessa Mujejärven piirin Lietmajärven kuntiin.[4] Pinta-alasta valtaosa on metsää ja vesistöjä.

Kunnan alue kuuluu pääosin Länsi-Karjalan ylänköön. Sen maisemaa leimaavaat kumpuileva moreenitasanko ja lukuisat pienet järvet. Niistä suurimmat ovat kunnan rajalla sijaitseva Ontajärvi sekä Jousijärvi (ven. Jevžozero), Rukajärvi (Rugozero), Rokšozero ja Unusozero. Jokia ovat Onnanjoki (Onda), Hongusoja (Gonguzoja), Koivuoja (Koivu) ja Moinan-Amindomaoja. Rukajärven kylän lähellä sijaitsee luonnonmuistomerkkinä suojeltu suo.

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Ontajärvi ja Rukajärven pohjoispuolella sijaitseva Severnyin asutus[4]. Ontajärvellä on 153 asukasta ja Severnyissä kolme (vuonna 2012). Kunnan väkiluku laski 21 prosentilla vuosina 2001–2012. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 58 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 26 % karjalaisia, 11 % valkovenäläisiä ja 3 % ukrainalaisia.

Historia

Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718 ja Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset vuonna 1742.

1900-luvun alussa seudun kylät muodostivat Aunuksen läänin Poventsan kihlakuntaan kuuluneen Rukajärven volostin eli kunnan, joka käsitti Kiimasjärven, Korpilahden ja Rukajärven kyläkunnat. Muita kyliä olivat muun muassa Ontajärvi, Lietma ja Tiiksi. Rukajärven volosti rajoittui pohjoisessa Arkangelin läänin Kemin kihlakunnan Kontokin, Jyskyjärven ja Tunkuan volosteihin, kaakossa Poventsan kihlakunnan Paatenen ja lounaassa Repolan volosteihin sekä lännessä Suomeen. Vuonna 1905 volostissa oli 29 kylää ja 2 200 asukasta. Rukajärven kylässä oli koulu, 108 taloa ja 604 asukasta. 1920-luvun alussa Rukajärvestä erotettiin Kiimasjärven volosti.

Rukajärven seurakuntakoulu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1841. Vuonna 1879 kylään avattiin opetusministeriön rahoittama koulu, vuonna 1910 kirjasto ja vuonna 1912 semstvon postiasema. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Rukajärvellä kärsittiin nälänhädästä ja heimosotien aiheuttamista levottomuuksista. Marraskuussa 1921 kylään tunkeutuneet suomalaiset ampuivat 11 rukajärveläistä kommunistia ja kolme virkamiestä. Sotatoimien päättyessä suuri osa väestöstä pakeni Suomeen.

Rukajärven ja Kiimasjärven volosteista sekä osista Tunkuaa, Jyskyjärveä ja Kontokkia muodostettiin vuonna 1927 Rukajärven piiri[18][19], johon kuuluivat Kiimasjärven, Luvajärven, Ontajärven, Ontrosenvaaran ja Rukajärven kyläneuvostot. Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan piirin 43 kylässä oli 2 500 asukasta, joista valtaosa oli karjalaisia. Piirikeskuksessa asukkaita oli lähes 500. Vuosina 1932–1934 ja uudelleen vuodesta 1948 lähtien Rukajärven piiriin kuului myös Repolan piiri. Rukajärven piiri lakkautettiin ja liitettiin Segežan piiriin vuonna 1958.

1920–1930-luvut olivat Rukajärvellä voimakasta talouden ja kulttuurin kehityksen aikaa[12]. Vuonna 1929 perustettiin Rukajärven metsäteollisuuspiiri ja seuraavana vuonna kolhoosi. Elämää synkistivät vuonna 1935 alkaneet Stalinin vainot, joiden kohteeksi joutui satoja rukajärveläisiä.

Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.

Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo.Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.

Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty tykki.

WIkipedia: Rukajärvi

Проект местности Ругозеро (Олонецкая Карелия, Россия)

Генеалогический проект села Ругозеро и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Ругозеро

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Ругозеро

Ру́гозеро (карел. Rugarvi, фин. Rukajärvi) — село в Муезерском районе Республики Карелия, Россия. Административный центр Ругозерского сельского поселения.

География

Расположено на восточном берегу озера Ругозеро. В 3 км к северу от села проходит железнодорожная линия Кочкома — Ледмозеро.

История

Впервые Ругозерский погост упоминается в 1500 году в составе семи лопских погостов.

Имеется упоминание, что 19 августа (1 сентября) 1597 года в селе Ругозеро была освящена церковь Преображения Господня и образован Ругозерский православный приход.

Известно, что когда в марте 1611 года шведское войско захватило Реболы и Кимасозеро, карелы из этих поселений укрылись в Ругозере.

В XVII веке основным видом деятельности крестьян Ругозера было рыболовство и охота на пушного зверя (белку и зайца).

В 1703 году упоминаются приписные крестьяне, которые должны были отработать на петровских рудниках, находившихся в окрестностях села Ругозера.

Во время Северной войны, осенью 1708 года один из шведских отрядов сжёг 50 дворов в пяти деревнях Ребольского погоста, а другой отряд разорил сёла Ругозерского и Панозерского погостов.

В 1862 году в Ругозере была открыта церковно-приходская школа. С 1879 года по 1897 год в селе действовало министерское образцовое одноклассное училище[4].

Административный центр Ругозерской волости Повенецкого уезда Олонецкой губернии.

В 1927—1958 годах Ругозеро — административный центр Ругозерского района, упразднённого в 1958 году.

В 1958—1966 годах село входило в состав Сегежского района.

В годы Советско-финской войны (1941—1944) в 2 км к востоку от села проходил передний край обороны Ребольского направления Карельского фронта, в 1969 году установлен памятный знак — «пушка».

Ругозерское общество

Ругозерское общество — сельское общество, входившее в состав Ругозерской волости Повенецкого уезда Олонецкой губернии.

Общество объединяло населённые пункты, расположенные возле деревни Ругозеро, на озере Ледмозере и на территориях, прилегающих к ним.

В настоящее время территория общества относится к Муезерскому району Карелии.

Согласно «Списку населённых мест Олонецкой губернии по сведениям за 1905 год» общество состояло из следующих населённых пунктов:

  • 1. Ругозеро
  • 2. Малая Тикша
  • 3. Большая Тикша
  • 4. Новинка
  • 5. Мергуба
  • 6. Андрокова-гора
  • 7. Еловая-гора
  • 8. Иванова-гора
  • 9. Марья-гора
  • 10. Тикшезеро
  • 11. Большое озеро
  • 12. Челмозеро
  • 13. Ледмозеро
  • 14. Бабья-губа

[https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%83%D0%B3%D0%BE%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BE_(%D1%81%D0%B5%D0%BB%D0%BE) Wikipedia: Ругозеро]

Wikipedia: Ругозерское общество