Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Simpele locality project

Genealogy project for Simpele and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Simpele village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Simpele

Simpeleen paikkakuntaprojekti

Simpeleen ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Simpeleen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Simpeleen kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Simpeleeseen

Simpele oli nykyisessä Etelä-Karjalan maakunnassa sekä ennen viime sotien aiheuttamia aluemuutoksia Karjalan historiallisessa maakunnassa – nykymaakuntiin rinnastettavassa Laatokan Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Entisen Simpeleen kunnan alue, yhdessä nykyisen Parikkalan kunnan alueiden (entisten Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntien alueet) ja Tuupovaaraan jo heti sotien jälkeen liitetyn ns. Tynkä-Korpiselän kanssa ovat ainoita nyky-Suomen puolelle jääneitä alueita Suomeen aiemmin kuuluneesta vanhasta Laatokan Karjalasta. Simpeleen kunnan naapurikuntia olivat Parikkala ja Rautjärvi, ennen 1940-luvun alueluovutuksia myös Hiitola.

Tätä nykyä Simpele on Rautjärven kuntakeskus. Nykyisellä Simpeleen taajamalla tarkoitetaan käytännössä entisen Simpeleen kunnan (entistä) Kivijärven kylän aluetta. Simpeleen ja Rautjärven kuntaliitoksen yhteydessä Kivijärven kylän nimi muutettiin Simpeleeksi.

Simpele tunnetaan vuonna 1906 käynnistyneestä Aktiebolaget Simpeleen paperitehtaasta, nykyisestä Metsä Boardin (ent. M-real) Simpeleen kartonkitehtaasta ja Marja-Liisa sekä Harri Kirvesniemestä. Silloisen Parikkalan kunnan ja myöhemmin Simpeleen kunnan Kangaskoskella oli 1900-luvun alkupuolella toiminnassa myös toinen paperitehdas, Kangaskosken paperitehdas.

Historian saatossa Simpeleen tehdasyhdyskunnan ja sitä myöten myös koko kunnan elämään sekä kehitykseen vaikutti voimakkaasti nykyisen UPM:n edeltäjäyhtiö Yhtyneet Paperitehtaat; kunnan ja ympäröivän yhteiskunnan sekä tehtaan välinen side oli tunnetusti tiivis. Aktiebolaget Simpele oli ensimmäinen Yhtyneiden Paperitehtaiden kolmesta kantatehtaasta, jonka edustajaksi ja samalla myös omistajaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, kenraali Rudolf Walden tuli vuonna 1911, ottaakseen seuraavan vuoden alusta hoitaakseen Simpeleen tehtaan paperien myyntiä Venäjälle Pietarissa olleen agentuuriliikkeensä kautta. Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin vuonna 1920.

Simpeleen tehdasyhdyskunnalle asemakaavan laati vuonna 1917 Viipurin kaupunginarkkitehtinakin toiminut Uno Ullberg. Simpeleen taajamarakenne poikkeaa tyypillisestä maalaiskunnasta, ja se on aluesuunnittelun sekä teknisen infrastruktuurin puolesta rakennettu kaupunkimaisesti.

Simpeleellä on oma paloasema, joka kuuluu Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen.

Historia

Simpeleen kunta muodostettiin Parikkalan kunnasta irtautuneiden Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille. Näiden kylien lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan perustettuun Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922, joka johti luonnollisesti myös itsenäisen kunnan perustamiseen.

Muutamia vuosia ennen Simpeleen seurakunnan perustamista laaditun alkuperäisen suunnitelman mukaan Kivijärven ja Änkilän kylien ohella myös Innasennurkka ja Kaljusenkylä, Koitsanlahden kylä kokonaisuudessaan sekä lisäksi Lamminkylä olisivat tulleet muodostamaan Simpeleen seurakunnan. Itsenäisen seurakunnan perustamishanke ei kuitenkaan toteutunut vielä tässä vaiheessa. Näistä kylistä Innasennurkka yhdessä Kaljusenkylän kanssa kuitenkin liitettiin vuonna 1945 Parikkalasta silloin jo toimineeseen Simpeleen kuntaan.

Simpele kuului itsenäisenä kuntana toimiessaan vuosina 1923–1944 Viipurin lääniin ja vuosina 1945–1972 Kymen lääniin. Kunta kuului perustamisestaan vuoteen 1940 asti Kurkijoen kihlakuntaan yhdessä Parikkalan ja Saaren kuntien, luovutettuun Karjalaan jääneiden Kurkijoen, Jaakkiman ja Lumivaaran kuntien sekä Lahdenpohjan kauppalan kanssa. Kurkijoen kihlakunta oli perustettu vuonna 1863, ja se lakkautettiin lopullisesti vuonna 1945. Vuodesta 1945 vuoteen 1972 Simpeleen kunta kuului Jääsken kihlakuntaan.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Simpeleen alueesta pysyi Suomessa, mutta vähemmistö (28,8 km2) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan vuonna 1973, jolloin syntyi uusi ja nykyinen Rautjärven kunta, jonka kuntakeskukseksi tuli Simpele. Entisen Simpeleen kunnan alueen maapinta-ala oli pieni, mutta Simpeleen taajaman väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Simpele ehti toimia itsenäisenä kuntana tasan 50 vuotta ennen kuntaliitosta.

Historiallisesti entisen Simpeleen kunnan alue on ollut osa laajaa Kurkijoen pogostaa, joka käsitti vielä 1600-luvulle asti emäpitäjä Kurkijoen sekä edellä mainitun Simpeleen lisäksi myöhempien Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Lahdenpohjan, Parikkalan, Saaren, Uukuniemen ja Kesälahden kuntien alueet. Simpeleen kunnan emäpitäjä Parikkala irtaantui Kurkijoesta vuonna 1635. Myöhempi Parikkalan kunta, rajojensa puolesta ns. Suur-Parikkala, tunnettiin siihen aikaan Joukion nimellä.

Kyliä

Kivijärvi, Pitkäjärvi, Sarajärvi, Änkilä, Kangaskoski

Wikipedia: Simpele

Проект местности Симпеле

Генеалогический проект села Симпеле и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Симпеле

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Симпеле