Follow
Suomessa on tiettävästi kolme Näpin sukunimen juuripaikkaa, Padasjoki-Kuhmoinen alueella on ollut Näppilä, kuten myös Turussa josta on muodostunut joitakin Näppi-sukunimen saaneita. Suurin osa sukunimen omaavista kuitenkin juontaa juurensa nykyään Luumäen, aikoinaan Säkkijärven Ihakselan Näpin kylään ainakin vuoteen 1550. Luumäen Näppien jälkeläiset ovat pitäneet sukukokouksia vuodesta 1988 ja heillä on oma facebook-ryhmänsä: https://www.facebook.com/groups/napinsuku/
Kyläprojektina suvun kantatilalle on Kylä Ihaksela, Säkkijärvi
Karjalan kielen sanakirja kertoo sanasta näppi seuraavaa: näppi s. 1. näppi, peukalon ja yhden t. useamman sormen päät yhteen puristettuina, sormenpää, hyppynen; hyppysellinen, näpillinen. ńäppi. KiestinkiP Tunkua Rukaj Korpis Suistamo Nek-Riip | šormet on ńäpissä kun šilmie rissitäh. näpin täyši. Uhtua | še šiitä (silmä)luomi hierottih ńäppiev välissä kuńi še luomi oikeńi ta pehmeńi. Vuokkin | ńäpill‿otin. Paatene | äijägö matkamiehessä syödäveä, ĺihoa ńäppi, luuda kobrańe. Poraj | sormed on ńäpis (peigoim peä da sormed yhel tazal). pie ńäppie nengalei silmie rišt́ies! ńäpim pańi suoloa. Suoj | ńäpillä šilmie rissit́äh. Tver | ota ńäpillä šuolua! ńäpillä kumarrellah. Tihvinä | (saidasta:) se olet katšo papin ńäppi. (hyvästä ompelijasta:) sille ńieglu ńäpis pyzyy. ann(a) yksi ńäppi suurimua. Salmi | ńäpil kezrätäh. Vitele 2. sormet, käsi, koura. šylen ńäppilöih jotta pisyy keäššä. KiestinkiP | nälkiä ńäpillä, peršettä potalla (potkaisemalla), itše toko ielläh (sp.). eletäh kun ńäppie lyyväh (eletään hyvin; sp.). Vuokkin | ta še kum paistu, šiitä še otettih ńäpilläh ta stolalla koattih še kakkara. Kontokki | ńäppie ĺyöy (napsuttaa sormiaan). Tunkua | ńäppi. Mäntys Ilom Korpis | (kätevästä:) vai sil on ńäpit tahkotut! Suoj | (riideltäessä:) ollet boikoi ga pane ńäppi (koske jos uskallat)! kirvezvarren ńäpiz riput́t́i. Salmi | luzikal härpitäh joga kohtu, vai ĺihoa da kaloa ńäpil syvväh. (uhkaus:) kui ńäpin tartutannen, ga lähtöö paĺĺahaks peäz! sil soitto luglettau sil miehel, ńäppilöi kui vod́iu kuljettelee. Säämäj | midäbo ńäppilöi šolkutat napsauttelet? Vitele | lujad on ńäpit sil miehel. omoa silmeä ei usko, kuń‿ei ńäpil opitelle. Nek-Riip ǁ Erik. näpsäys, läpsäys. ńäppi puutui koiral, plet́il ńäpähytin sork̆kii. Säämäj 3. kuv. sanonnoissa. 3.a. varastelevasta. a kellä ku t́ervatud ńäpit, tarttuu hož mihi. Paatene | ńäpid om pitkät. Suoj | ńäpid om pitkät hänel, kattšuokseh pidäy. Säämäj | sil on pitkät näpit. Vitele 3.b. se mäńi loppuh ihan ńäppie nuollen aivan tyystin. Suistamo | (pilkkaajille:) elgiä vai nagrakkua, syvväh nagriz nagramatta, viillem vuollen ńäppilöin nuollen. Impil 3.c. parahiks koufil ugod́immokseh kui ńäpil painoi (= juuri parahiks). Suoj | siidä tuĺi ihan ńäpil painoan juuri ja juuri. Suistamo | kui ńäpil painaldi parahiks täydyi viessah juuri täsmälleen tuli täysi paino. se on kui ńäpil painau se on varmaa. Säämäj