Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Lumivaara locality project

Genealogy project for Lumivaara and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Lumivaara village projects

Locality projects for the near region

Olonets Karelia: Ostretshino Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Lumivaara

Lumivaaran paikkakuntaprojekti

Lumivaaran ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Lumivaaran osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Lumivaaran kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Lumivaaraan

Lumivaara (ven. Лумиваара) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Lumivaara kuului Viipurin lääniin, Kurkijoen tuomiokuntaan ja Kurkijoen kihlakuntaan.

Seurakunnan ja kunnan perustaminen

Lumivaaran kunta perustettiin 1923, jolloin osa Jaakkimaan kuuluneista kylistä irtaantuivat ja muodostivat Lumivaaran kunnan. Lumivaaran kunnan syntymisen taustalla oli yhteismetsän osakkaiden pyrkimys päästä eroon yhteismetsän puiden myynnistä saamiensa jakorahojen kaksinkertaisesta verottamisesta, Jaakkiman kunnalle ja seurakunnalle maksetuista veroista, sekä osakkaiden henkilökohtaisista jakorahoista perityistä veroista. Lumivaaran Yhteismetsän ympärillä olevan lankakunnan kokouksessa, joka pidettiin 11.10.1920 Huhtervun koululla, esitettiin ehdotus kunnan ja seurakunnan perustamisesta, toimikunta päätti perustaa seurakunnan ja valitsi eri kylistä henkilöitä keräämään nimiä seurakunnan perustamisanomukseen.

Seurakunnan perustamispäätös hyväksyttiin valtioneuvostossa 2.2.1922, jonka johdosta Jaakkiman kunnanvaltuuston kokouksessa 8.4.1922 hyväksyttiin yksimielisesti Lumivaaran seurakunnan perustaminen. Valtioneuvoston päätöksellä Lumivaaran seurakunta erosi Jaakkiman seurakunnasta vuoden 1923 alussa.

Kunnan perustamista vastustivat Jaakkiman seurakunnan kirkkoherra rovasti Viktor Salminen ja nimismies Palvola ja useat muut.

Kunnan keskustan ja kunnantoimiston paikan valitsemisesta käytiin useita keskusteluja, sekä tehtiin useita valituksia, ja turvauduttiin maaherran virka-apuun. Kumolan kylä valittiin lopulta pitäjän keskukseksi, kirkkotontille rakennettiin 1926 kunnan ja seurakunnan yhteinen talo, jonne kunnantoimisto sijoittui.

Kunnalliset laitokset

Kunnallinen palotoimi alkoi 17.6.1935, palopäällikköinä toimivat Toivo Saikkonen, Matti Vallius.

Köyhäinhoitolautakunta toimi v. 1934 asti, jonka jälkeen Huoltolautakunta perustettiin. Kunnalliskoti rakennettiin Huhtervun kylään, kunnalliskodilla oli viljeltyä maata enimmillään 20 ha, kaksi hevosta ja 8 lehmää. Kunnalliskodissa asui 30 henkilöä, joista pieni osa oli henkilökuntaa, ja loput hoidokkeja. Kunnalliskodin henkilökuntaan kuuluivat johtajatar, emännöitsijä, karjapalvelija ja maataloustyönjohtaja. Kunnalliskodin hoidokit osallistuivat maataloustyöhön.

Lumivaaran kunnankirjasto aloitti toimintansa 1938, jolloin lainattavissa oli 139 kirjaa.

Lumivaarassa ei ollut kunnallista terveydenhuoltolautakuntaa, kunnanlääkäri ja kunnan eläinlääkäri olivat yhteiset Jaakkiman ja Lahdenpohjan kauppalan kanssa, ja he ottivat vastaan potilailta Jaakkimassa.

Maantiede

Lumivaaran pitäjä sijaitsi Laatokan luoteisnurkassa Jaakkiman ja Kurkijoen pitäjien välissä. Lumivaaran pitäjä on kaakosta luoteeseen suuntautuvana 34 kilometriä pitkä ja Tervajärven ja Kumolan kylien kohdalla noin 15 kilometriä leveä. Pitäjän koko pinta-ala oli 292,4 neliökilometriä.

Elinkeinot ja teollisuus

Vuonna 1940 sen asukkaista sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta 93 %, teollisuudesta, käsityöstä 2,6% ja kaupasta 2,1 %. Lumivaaran yhteismetsä, jonka pinta-ala oli 3321 hehtaaria, oli aikaisemmin kuulunut lahjoitusmaatilaan, joka oli sittemmin ollut Besborodkon kruununpuistona, luovutettiin lahjoitusmaatalonpoikien vaatimuksien johdosta 1.12.1910 yhteismetsänä käytettäväksi 112287 markan kauppahinnasta. Yhteismetsästä myytiin puita mm. Yhtyneille Paperitehtaille, Oy Kymille, Laatokan Puulle ja OY Vuoksenniskalle.

Tiet ja liikenne

Kunnan alueella olevat keskeiset kulkuväylät olivat: Parikkalan tie, johon Ihalassa yhtyi Kurkijoen-Jaakkiman maantie. Maasillan-Kurenrannan tie ja sen jatkona oleva vesireitti Laatokalla.

Maasillan-Kurenrannan tie oli huonokuntoinen ja sitä pidettiin vaarallisena, Huhtervun kylän kohdalla olevien viiden kallioisen rinteen ja Kuorjärven läheisyydessä olevan Maailmanlopun rinteen vuoksi. Tietä kohennettiin valtionavustuksien avulla, tien kunnossapidon suurten kustannuksien vuoksi, tietä tarjottiin valtion tieksi 1924, joka kuitenkin toteutui vasta 1936.

Uutta tietä kunnan keskuskylästä Kumolasta, runsasväkiseen Ihalan kylään, suunniteltiin kunnallisvaltuuston kokouksessa 1923. Uuden tien alkamispaikaksi hyväksyttiin Ihalan asema, josta tie kulki Kumolaan Ihalan joen pohjoispuolella, kulkien Myllykylän kautta, ylittäen Ihalan joen Haukkavaaran kohdalla, lopulta saapuen Pönttöahon kohdalla Kurenrannan-Maasillan tielle.

Lumivaaran perustamisen aikana tieverkon pituus oli 33 km, kunnan luovutushetkellä tieverkon pituus oli 134 km.

Laatokan liikenne

Laatokan rannoilla sijaitsevien kylien välittämiä tavaroita ja ihmisiä kuljetettiin veneillä ja laivoilla. Lumivaaralaisilla oli useita purje ja höyrylaivoja, joilla kuljetettiin puutavaraa, halkoja, elävää kalaa, parkkia Pietariin.

Matkustajaliikenne Lumivaaran kylistä keskittyi pääasiassa Lahdenpohjan kauppalaan, Lopottiin, jossa pidettiin markkinoita, ja jonka kirkossa lumivaaralaiset olivat tottuneet käymään.

Matkustajaliikennettä palvelemassa oli useita höyrylaiva yrittäjiä, joista useimman toiminta kuitenkin jäi varsin lyhyeksi, matkustajien vähyyden ja kovan kilpailun vuoksi. Harvion, Utusen rannan ja Kesvalahden kyläteiden valmistuminen paransi rannikkokylien kulkumahdollisuuksia ja huononsi laivaliikenteen kannattavuutta, jota oli jo aikaisemmin huonontanut yksityisten moottoriveneiden lukumäärän lisääntyminen.

Kirkko ja herätysliikkeet

Lumivaarassa olivat edustettuina berghiläinen herännäisyys, rukoilevaisuus, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Lumivaarassa vaikutti myös voimakkaasti Uukuniemeläinen herätysliike, erityisesti unissasaarnaajat Matti Könönen, Helena Konttinen ja Anna Kormano vaikuttivat paikkakunnalla.

Hyppääjä-liikkeeseen ja kuohittuihin kuuluvat pitivät kokouksiaan suurina kirkkopyhinä, jolloin Jaakkimaan saapui hyppijöitä Hiitolasta ja Uukuniemeltä.

Lumivaaran kirkon suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis ja kirkko vihittiin 7.7.1935 Viipurin hiippakunnan piispa Yrjö Loimirannan ja usean piispan avustamana. Kirkko rakennettiin Rokkapata-nimiselle kalliolle tiilistä, sinne mahtui virallisesti 720 henkeä, ja se oli tyypiltään pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä oli kahdeksankulmainen torni.

Lumivaaran v. t. kirkkoherrana toimi 1923 rovasti Viktor Salminen, pitäen jumalanpalveluksia Tervajärven rukoushuoneella, jota käytettiin Lumivaaran kirkon valmistumiseen asti Jumalanpalveluksien pitämiseen. Kesän 1924 ajan v.t. kirkkoherrana toimi Aarne Auvinen, jonka siirryttyä Helsingin suomalaisen tyttölyseon nuoremmaksi lehtoriksi, v.t. kirkkoherran tehtäviä hoiti Viktor Salminen, rovasti Liliuksen avustamana.

Lumivaaran ensimmäisenä vakinaisena pappina toimi v. 1925 alkaen kirkkoherra Niilo J. Heikkilä. v. 1927 asti. Hänen jälkeensä väliaikaisena kirkkoherrana pastori Julius Utriainen, syksystä 1927 rovasti Emil Nyholm. Järjestyksessään toisen vakinaisen papin Lumivaara sai 1928, jolloin rovasti Otto Aleksanteri Louhelainen astui virkaansa, hänen virkakautensa päättyi v. 1935. Lumivaaran kolmantena vakituisena pappina toimi 1936-1941 Paavo Kiuru.

Evankelisuuden vaikutusalueena olivat Huhtervu ja Tervajärvi. Kumolan ja Saariston alueilla berghiläinen herännäisyys. Lestadiolaisia oli Myllykylässä, Kesvalahdella, Tervajärvellä ja Oinavaarassa.

Koulut

Jaakkiman kirkkoherra 1843–1857 Johan Fredrik Berghin perustama kiertokoulu, toimi Tervajärvellä vuoteen 1929 asti, jonka jälkeen opetuksesta huolehtivat kunnalliset alakansakoulut ja yläkansakoulut. Lumivaaran erottua Jaakkimasta, Lumivaaran alueelle jäi ainoina kunnallisina rakennuksina 5 kansakoulua, jotka sijaitsivat Huhtervussa, Kesvalahdella, Ihalassa, Akkaharjussa ja Kumolassa.[35] Akkaharjun koulu, tunnettiin myöhemmin nimellä Kostamojärven koulu.

Lumivaaran kunnan perustamia kouluja olivat Harvion koulu (1925), Kuhkaan koulu (1928), Oinaanvaaran koulu (1925), Tervajärven koulu (1927), Kalksalon koulu (1928) ja Myllykylänkoulu (1932).

Lumivaarassa ei ollut oppikouluja, joten opintoja jatkettiin tarvittaessa Sortavalan lyseossa ja seminaarissa, Lahdenpohjan ja Elisenvaaran yhteiskouluissa.

Lumivaara sodan jälkeen

Nykyisin Lumivaaran kunnan alue kuuluu Venäjän Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piiriin kuuluviin Miinalan ja Kurkijoen kylähallintoalueisiin sekä Elisenvaaran asutushallintoalueeseen.

Kyliä

Harvio, Huhtervu, Ihala, Kalksalo, Kesvalahti, Kostamojärvi, Kuhkaa, kunnan keskuskylä Kumola, Oinaanvaara ja Tervajärvi.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.

Wikipedia: Lumivaara

Проект местности Лумиваара

Генеалогический проект села Лумиваара и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Лумиваара

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия Остречино I Олонец I Данилово I Ялгуба I Медвежьегорск I Кимасозеро I Кондопога I Коткозеро I Ладва I Линдозеро I Лодейное Поле I Мунозеро I Мегрега I Мяндусельга I Мятусово I Паданы I Петрозаводск I Петровский Ям I Поросозеро I Повенец I Пудожи I Святозеро I Реболы I Рыпушкалицы I Римское I Ругозеро I Шёлтозеро I Шуньга I Шуя I Великая Губа I Сямозеро I Тивдия I Толвуя I Туломозeро I Важины I Вешкелица I Ведлозеро I Видлица I Вохтозеро I Южная Карелия (область Финляндии): Иматра I Йоутсено I Кесялахти I Лаппеэ I Лаппеэнранта I Лауритсала I Леми I Луумяки I Нуйямаа I Париккала I Раутъярви I Руоколахти I Саари I Савитайпале I Симпеле I Тайпалсаари I Уукуниеми I Юлямаа I Карельский перешеек: Антреа I Хейнйоки I Йоханнес I Яаски I Каннельярви I Каукола I Кирву I Кивеннапа I Койвисто I Куолемаярви I Город Кякисалми I Кякисалми сельский муниципалитет I Лавансаари I Метсяпиртти I Муолаа I Рауту I Ряйсяля I Саккола I Сескар I Сяккиярви I Терийоки I Уусикиркко I Вахвиала I Валкярви I Город Выборг I Выборг сельский муниципалитет I Вуоксела I Ладожская Карелия: Харлу I Хийтола I Импилахти I Яккима I Корписелькя I Куркиёки I Лумиваара I Пялкярви I Рускеала I Салми I Соанлахти I Город Сортавала I Сортавала сельский муниципалитет I Суйстамо I Суоярви I Северная Карелия (область Финляндии): Эно I Иломантси I Йоэнсуу I Юука I Кийхтелюсваара I Китеэ I Контиолахти I Куусярви-Оутокумпу I Лиекса I Липери I Нурмес I Пиелисенсуу I Пиелисярви I Полвиярви I Пюхяселькя I Ряаккюля I Тохмаярви I Тууповаара I Валтимо I Вяртсиля I Тихвинская Карелия: Климово I Тверская Карелия: Лихославль I Максатиха I Рамешки I Спирово I Торжок I Тверь I Валдайская Карелия: Ивантеево I Едрово I Беломорская Карелия: Юшкозеро I Кандалакша I Кемь I Кереть I Кестеньга I Кондокка I Ковда I Колежма I Лапино I Нюхча I Оланга I Панозеро I Тихтозеро I Поньгома I Сорока I Шуерецкое I Шуезеро I Тунгуда I Ухта I Подужемье I Вычетайбола I Маслозеро I Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Лумиваара

Лу́мива́ара (фин. Lumivaara — Заснеженная гора) — посёлок в Лахденпохском районе Республики Карелия. Административно относится к Мийнальскому сельскому поселению. Через посёлок протекает река Иййоки.

История

Финляндия

Лумиваара входила в Выборгскую губернию Финляндии. Муниципалитет был образован в 1923 году путём выделения из Яаккима.

Накануне 1939 года в Лумиваара проживало около 5000 человек.

В годы советско-финских войн 1939—1940 и 1941—1944

Сразу после начала Зимней войны в конце ноября 1939 года Финляндией была осуществлена эвакуация населения всего Северного Приладожья. По итогам Зимней войны (1939—1940) территория отошла к СССР согласно условиям Московского мирного договора 1940 года.

В ходе Советско-финской войны 1941—1944 Лумиваара была занята финскими войсками, часть финских жителей вернулась из эвакуации. После Московского перемирия 1944 года Лумиваара снова отошла к СССР.

Достопримечательность

Примерно в 500 м от посёлка расположена недействующая лютеранская кирха, построенная по проекту архитектора Илмари Лауниса в 1935 году.

В 90-е годы была восстановлена обществом «Лумиваара», которое преимущественно состоит из бывших местных жителей. На данный момент кирха находится в плохом состоянии и нуждается в капитальном ремонте.

Рядом с кирхой — захоронение финских воинов, павших в боях 1939—1944 гг. Внутри церкви висит памятная плита с именами погибших финнов.

Wikipedia: Лумиваара