Viipurin maalaiskunnan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Viipurin maalaiskunnan sukututkimusprojekti.

Huom. Viipurin kaupunki ja Viipurin maalaiskunta olivat samaa hallintoaluetta ennen vuotta 1863. Tämä projekti käsittää myöhemmän maalaiskunnan kylät kaupungin keskusta-alueen ulkopuolelta.

Suositeltavat käsitteet paikkakunnassa:
ennen 1863: Viipuri
1863 ja sen jälkeen: Viipurin maalaiskunta ja Viipurin kaupunki

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Viipurin maalaiskunnan kyläprojekteja

1859 Viipurin pitäjästä perustettun Johanneksen pitäjään:
| Alakirjola | Haltiansaari | Hannukkala | Huistuppula | Huunonsaari | Hylkiälä | Ihola | Kaijala | Kaislahti | Karhula | Kivitokee | Kolmikesälä | Koskijärvi | Kukkola | Lippola | Monola | Niemelä | Pukinsaari | Päätilä | Revonsaari | Riionsaari | Rokkala | Räihälä | Suikkila | Tikkala | Uuras | Vaahtola | Villinsaari |

1921 Viipurin Maalaiskunnasta perustettuun Vahvialan pitäjään:
Hanhijoki | Houni | Järvenpää | Kintere | Louko | Löytömäki | Nurmi | Rakkolanjoki | Tervajärvi | Vahviala | Vanhakylä

1924 Viipurin Maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin:
| Huusniemi | Kangasranta | Perojoensuu (osia) | Talikkala |
1924 Viipurin Maalaiskunnasta Vahvialaan:
Tervajoki

1928 Viipurin Maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin:
| Kelkkala | Liimatta | Maaskola | Papula | Suurpero (Mättäänjärvi) |

1933 Viipurin Maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin:
| Haka (osia) | Herttuala | Hevossaari | Hietala | Huhtiala | Jytilä | Kostiala | Kärki (osia) | Kärstilä ja Tammisuo | Laiharanta | Monrepos'n yksittäistilat | Naulasaari (osia) | Pappila | Tuuttila | Ykspää (osia) |

1938 Viipurin Maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin:
Hämäläisen Mättäänoja

Kylät 1939:
| Ahokas | Alasommee | Alasäiniö | Haankylä (myös Haka) | Hapenensaari | Hotakkala | Hämäläinen | Ignatala | Ihantala | Juustila (myös Juustilanjoki) | Jyrkilä | Järvelä | Kaipola | Karppila | Kaukola | Kiiskilä | Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila | Konkkala | Korpelanautio | Kurikkala | Kähäri | Kärki | Kärstilä | Lahti | Lavola | Leppälä | Lihaniemi | Lyykylänjärvi | Mannikkala | Mälkki | Naulasaari | Nikoskela | Nuoraa | Näätälä | Pakkainen | Parkaus | Perojoensuu | Pien-Merijoki | Pietilä | Pihkala | Piispansaari | Porkansaari | Rapattila | Rasalahti | Repola–Lyykylä | Repola–Tervajoki | Rikkola | Ryysylä | Rääsiälä | Saarela | Samola | Savolainen | Suur-Merijoki | Suurpero | Tali | Terävälä | Tikkala | Tirhiä | Uskila | Uusikartano | Vahvaniemi | Vatikivi | Ventelä | Ykspää | Ylivesi | Yläsommee | Yläsäiniö |

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Viipurin maalaiskuntaan

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_maalaiskunta

Viipurin maalaiskunta Viborgs landskommun Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle Viipuri municipality Lääni Viipurin lääni Maakunta Karjalan historiallinen maakunta Kihlakunta Viipurin kihlakunta Perustettu 1869 Lakkautettu 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) Pinta-ala 613,93 km² (12.3.1940) – maa 585,89 km² – sisävesi 28,04 km² Väkiluku 19 842 (31.12.1939) – väestötiheys 33,9 as./km²

Viipurin maalaiskunta (ruots. Viborgs landskommun) on entinen Suomen kunta luovutetussa Etelä-Karjalassa, joka nykyisin kuuluu Venäjälle. Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen. Viipurin maalaiskunnassa oli myös Ihantalan kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin.

Historia: Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä. Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän Rannan kihlakunnan alueen. Viipurin pitäjästä on aikojen kuluessa erotettu linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542–1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat.

Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita viipurilaisten kauppiassukujen hallitsemia kartanoita. Nykyään niistä on olemassa ainoastaan Monrepos ja Kiiskilän kartano.