Follow
Suvun kantaisä oli Ruotsissa syntynyt Sven Eriksson;
Sven Erikinpoika 1586...1610 Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570...1595, ja päättyi Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583...1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592...1599 ja hänen jälkeensä 1599...1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana. Katovuosi 1601 oli “suuri olkivuosi”. Halla vei sadon ja kokonaisia kyliä autioitui. Karjalohjalla näin tapahtui Leilän kylälle, joka sittemmin uudelleen viljelyyn otettuna siirtyi Kiskoon. Jaakko De la Gardie eteni Moskovaan 1610 Puolan sodan eräänä huipentumana.
Katteluksen talo D joutui Ruotsista 1576 saapuneen Sven Erikinpojan haltuun 1586. Hän oli järjestyksessä neljäs talon nimeltä tunnettu isäntä. Hän sai 2.4.1586 kreivi Axel Leijonhufvudilta vapautuksen kaikista apuveroista yhteen Katteluksen kylän neljästä talosta. Kylä joutui vähitellen yksiin käsiin ja muodostui erääksi Karjalohjan menestyvimmistä ratsutiloista. Pitkinä sotavuosina 1500-luvun lopulla verorasitus kasvoi, mutta naapurien köyhtyessä nihtipäällikkönä sodassa palvellut isäntä menestyi verovapautensa turvin. Kylän kaksi muuta taloa (B ja A) joutui vähitellen hänen haltuunsa. Hän sai 3.10.1605 kaksi Katteluksen kylän taloa vapaaksi veroista niin pitkään kuin hän on käytettävissä kruunun palvelukseen. Sven Erikinpoika selvisi hengissä monista taisteluista ja näyttää kuolleen n. 1610. Sven Erikinpojasta polveutuva Dahlmanien suku hallitsi Kattelusta 1700-luvun loppupuolelle. Kuvassa 3 on merkintä verokirjasta (kahdelta peräkkäiseltä sivulta) Sven Erikinpojan kolmesta Katteluksen talosta ja niitä koskevasta kuninkaan verovapauskirjeestä: “Swenn Eriksonn Knehte Hofwisman - 3 Heman Hafwer Konung Maitz Breff ther opå”. Lisäksi mainitaan sitä ennen Katteluksen neljäs talo C puolen manttaalin suuruisena.
leski Margareta 1611...1624
Ruotsin kuninkaana oli 1611...1632 Kustaa II Adolf. Älvsborgin linnoituksen lunastamiseksi toistamiseen perittiin uusi hopeavero 1614...1619. Mustiolle perustettiin masuuni ja vasarapaja 1616. Solmittiin Stolbovan rauha 1617. Turun hovioikeus perustettiin 1623. Miehen kuoltua leski Margaretalla oli elinajakseen hankittu verovapaus tilaansa Kattelukseen. Niinpä hän esiintyikin tilan omistajana, vaikka poika ilmaantuu toisinaan veroluetteloihin veron maksajaksi. Vuonna 1624 kannettiin ylimääräinen karjavero ja sen vuoksi on talojen karjat ja kylvömäärät merkitty verokirjoihin [VA3628c]. Verottaja on kirjannut luetteloon “ Hustru Margretta, Saligh Sven Erichssåns Enkia hafuer H. K. M.z wår Allernådigaste Herres Bref Dateradt Baresund dhen 7. Maij etc Åhr etc 1614 Lÿdandes att hon skall niudta och behålla sijn Gårdh Kattelus Qwitt och fhrij så lenge hon är Enckia för sijn käre framledne Mans Troghen Tienstt för alle åhrlighe uttlagår, doch liquell hafuer hon låttit upteckna sijn Boskap till H. K. M.tz godhe betenckjande.” (“Vaimo Margaretalla, Autuaan Sven Erikinpojan leskellä on Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa meidän Kaikkeinarmollisimman Herramme Barösundissa 7. Toukokuuta 1614 päivätty kirje, jonka mukaan hänen tulee nauttia ja pitää talonsa Kattelus vapaana ja maksuttomana rakkaan edesmenneen Miehensä uskollisen palvelun vuoksi kaikista vuotuisista veroista niin kauan kuin hän on leski, kuitenkin joka tapauksessa hän on antanut merkitä muistiin karjansa Hänen Kuninkaallisen Majestettinsa hyvään harkintaan.”)
Margaretan karjaluettelo sisälsi hevosen, tamman, 15 lehmää, 3 hiehoa, 4 härkää, 2 nuorta härkää, 2 nuorta nautaa, sonnin, 8 lammasta, 2 vuohta, 3 sikaa, 3 nuorta sikaa ja kylvömäärän 4 tynnyriä. Kylän toinen isäntä Michell Henderssån (talo C) omisti tamman, kaksi härkää, 4 lehmää, hiehon, nuoren naudan, 3 lammasta, 2 vuohta ja kylvi 2 tynnyriä. Kylän yhteisestä kylvöstä 6 tynnyriä voidaan summittain arvioida viljellyksi peltoalaksi 6...9 ha. Viljatynnyri veti tuolloin n. 145 litraa. Karjavarallisuus kertoo hyvistä niittymaista. Margaretaa selvästi varakkaampia olivat Karjalohjalla Sammatti mukaanlukien vain Kourjoen Hans Nielsinpoika, Immolan Larss Nielsinpoika, Saarenpään Jesper Nielsinpoika ja Mailan Olef Michelinpoika. Samalle tasolle ylsivät Kuusian Niels Michelinpoika ja Lohilammen Jacob Nielsinpoika. Lohilampea ja Mailaa lukuunottamatta nämä tilat varustivat ratsumiehen. Lisäksi ratsumiehen varusti Långvikin Sigfredh Andersinpoika, joka oli Margaretaa selvästi varattomampi. Katteluksen talo C (Michel Hendrichinpoika) oli tuolloin karja- ja kylvövarallisuudeltaan pitäjän hyvää keskitasoa.
Matti Mäkelä - Karjalohjan Kattelus